Kysymyspalsta

Kyllä kannattavat! Sosialistisen järjestelmän rakentamisen jälkeen systeemiä on syytä lähteä kehittämään kohti kommunistista maailmaa.

Moikka!

Kommunistinuoriin voi liittyä 13 vuotta täyttäneet. Alle 15-vuotiailta tarvitaan kuitenkin myös huoltajan suostumus, joka hoituu vaikka siten, että huoltaja lähettää osoitteeseen kommunistinuoret@gmail.com viestin, jossa ilmoittaaa olevansa tietoinen liittymisestä.

Jäsenlomakkeen voit täyttää täällä: www.kommunistinuoret.fi/yhteys

Tervetuloa mukaan toveri!

Moi!

SKP:lla on nuorisotoimintaa ja tapahtumia sen tiimoilta usealla paikkakunnalla tänä keväänä. Kommunistinuoret ry:n nettisivut kertovat lisää osoitteessa www.kommunistinuoret.fi

https://www.facebook.com/kommunistinuoret/

https://twitter.com/komnuoret

Hei!

Puolueosaston ja sitä kautta puolueen jäsenenä voi olla jokainen 15 vuotta täyttänyt. Suosittelen tutustumaan Kommunistinuorten toimintaan osoitteessa www.kommunistinuoret.fi

Vastaus:

Moi! Suomen kommunistinen puolue ottaa listoilleen nykymenoon kyllästyneitä henkilöitä, jotka sitoutuvat vaatimuksiimme paremmista palveluista kaikille asukkaille, osallistuvasta demokratiasta ja teoista työllisyyden parantamiseksi kunnissa.

Täytä lomake osoitteessa https://www.skp.fi/ehdokkaaksi ja otamme sinuun yhteyttä!

SKP:n jäsenmaksu vaihtelee jäsenen tulotason mukaan. Se on 10-300 euroa vuodessa.

Jäsenmaksu maksetaan omalle paikallisosastolle, joka tilittää puolet maksusta eteenpäin piirijärjestölle ja valtakunnalliselle puolueelle.

Pidämme edelleen toiminnassamme vahvasti mukana Leninin ajattelua ja teorioita. Onhan jo pelkästään ajatus kommunistisesta puolueesta peräisin Leniniltä. Samoin hänen ajatuksensa kommunistisen lehdistön roolista ovat myös nykypäivän valossa kiinnostavia ja tarpeellisia. Emme kuitenkaan suhtaudu Leninin ajatteluun tai marxilaisuuteen ylipäätäänkään kaavamaisesti. Kyse on kehittyvästä teoriasta ja ajattelusta, johon tulee jatkuvasti uusia piirteitä.

Esimerkiksi Leninin ajatukset imperialismista ovat olleet ajankohtaisia ja käyttökelpoisia nyt Ukrainan kriisin aikana. Myös nykyinen eurokriisi ja talouskriisi kertovat omalta osaltaan, että tänäkin päivänä tarvitaan marxilaista ajattelua: marxilaisuuden kehitys ei pysähtynyt Neuvostoliiton romahdettua, vaan jatkuu edelleen.

SKP on vaatinut asemäärärahoja leikattavaksi ja rahan siirtämistä peruspalveluihin, koulutukseen ja kulttuuriin. Ne ovat mielestämme parasta turvallisuuspolitiikkaa.

Vaadimme puolueetonta Suomea, emmekä kannata Nato-jäsenyyttä tai nykyistä natokumppanuutta, emme myöskään EU:n omaa armeijaa tai pohjoismaista sotilasyhteistyötä. YK:n, ETYJ:n ja vastaavien kansainvälisten järjestöjen roolia konfliktien ratkaisussa on vahvistettava.

Yleisen asevelvollisuuden vaihtoehtona esitetään yleensä palkka-armeijaa. Me emme kannata tällaista esitystä. Meidän mielestämme turvallisuutta ylipäätään ei rakenneta asein, vaan edistämällä ihmisten välistä tasa-arvoa ja kulttuurien välistä yhteistyötä.

Suomi on menestynyt parhaiten turvatessaan diplomatiaan ja liittoutumattomuuteen sotilaallisen pullistelun sijaan.

On huolestuttavaa, että Suomi on nyt panostamassa asehankintoihin ja puolustusmäärärahojen nostoon, vaikka melkein kaikesta muusta leikataan.

Talous ihmistä varten antaa vasta suuntaa kohti sosialismia.

Talous ihmistä varten -ohjelmassa olemme linjanneet kantaamme siihen, mitkä ovat ensimmäiset askeleet kohti sosialistista järjestelmää. Ohjelmassa vaaditaan uutta työtä luovien julkis- ja valtionyhtiöiden perustamista, sekä myös nimetään kolme alaa, joilla on nopeasti siirryttävä valtio-omisteisuuteen: pankkitoiminta, energiantuotanto, ja kaivosteollisuus.

Lisäksi ohjelmassa vaaditaan työntekijöille demokraattista päätäntävaltaa yritysten asioihin, sekä julkisen hallinnon demokratian laajentamista mm. osallistuvan budjetoinnin keinoin. Ohjelmassa on mainittu, että talouden julkista ohjaamista ja suunnitelmallisuutta on kasvatettava.

Nämä ovat kaikki toimenpiteitä ja askelia kohti 2000-luvun sosialismia. Meidän mielestämme sen rakentamisessa keskeistä on julkisen tuotannon perustaminen. Valtion ja kuntien ohella tämä voi tarkoittaa myös esimerkiksi työntekijöiden omistamien osuuskuntien kasvavaa roolia.

Ohjelman voi kokonaisuudessaan lukea osoitteesta http://www.skp.fi/2013-10-6/talous-ihmista-varten

SKP kannattaa yhtenäistä Ukrainaa, ja nykyisen Ukrainan kriisin ratkaisemista rauhanomaista tietä, siten että myös itäisen alueen asukkaiden tarpeet otetaan huomioon.

Läntisessä Ukrainassa suhtautuminen itä-ukrainalaisiin on muuttunut viimeisten kuukausien aikana torjuvaksi tai jopa rasistiseksi, ja taannoisissa vaaleissa juuri itäisillä alueilla äänestysaktiivisuus jäi alhaiseksi. Tällainen kehitys ei edistä tavallisten ukrainalaisten mahdollisuuksia rauhalliseen elämään ja kunnolliseen demokratiaan, ja se on suoraa seurausta Ukrainan osien välillä käydyistä sotatoimista.

Ehkä tärkein syy kriisiin on ulkovaltojen Ukrainaan kohdistama imperialismi - keskeisimpinä toimijoina Nato-jäsenyyttä ajavat USA ja Nato, taloudellista liittoutumista länteen ajavat USA ja EU, sekä omia sotilas- ja turvallisuuspoliittisia intressejään ajava Venäjä.
Toinen keskeinen syy ovat keskenään taistelevat oligarkkimiljonäärit, ja osaltaan Donetskin ja Luhanskin alueiden separatismi on myös seurausta heidän vallanhimostaan.

Suomen tulisi tässä tilanteessa ajaa sotatoimien lopettamista ja neuvotteluratkaisua. On vaadittava kaikkien ukrainalaisten, ei vain oligarkkijohtajien, ottamista mukaan neuvottelupöytin ja päätöksentekoon.

Ukrainan tulisi mielestämme pysyä puolueettomana, sotilaallisesti liittoutumattomana ja yhtenäisenä valtiona. On myös erittäin tärkeää lisätä demokratiaa ja jakaa varallisuutta oikeudenmukaisemmin.

SKP kannattaa ihmisten valinnanvapautta. On tärkeää, että ihminen saa paitsi vapaasti muuttaa toiseen paikkaan asumaan, myös halutessaan pysyä aloillaan.

Nykyinen kehitys, jossa ihmiset pakkautuvat suuriin metropoleihin, hyödyttää etenkin elinkeinoelämää, ja juuri työllisyyden, työpaikkojen ja kilpailukyvyn näkökulmasta sitä usein perustellaankin.

Julkisella vallalla on laajat mahdollisuudet vaikuttaa kehityksen suuntaan: Mikäli julkisten palvelujen verkkoa harvennetaan, siirtyvät samalla myös palvelujen synnyttämät työpaikat isoihin keskuksiin. Tällöin välillisesti myös yksityisten työpaikkojen määrä reuna-alueilla vähenee, ja ihmisten paine muuttaa kasvaa. SKP kannattaa palvelujen toteuttamista lähipalveluina, ja se parantaa paitsi ihmisten hyvinvointia, myös työllisyyttä ympäri maata.

Ihmisoikeuksia täytyy kunnioittaa.

Amnesty Internationalin raportoimia mielipidevankeja on Kuubassa joitain kymmeniä Luku on samaa luokkaa Suomen kanssa, koska Amnesty laskee suomalaiset totaalikieltäytyjät mielipidevangeiksi.Kuuban tapauksessa useat mielipidevangeiksi luokiteltavat vangit on tuomittu valtion vastaisesta toiminnasta. Vuosien varrella Yhdysvallat on rahoittanut lukuisia operaatioita, jotka tähtäävät Kuuban sosialistisen järjestelmän kumoamiseen, ja joihin vangitut henkilöt ovat osallistuneet. Vastaavasti kuin Kuuban vankiloissa on vangittuna mielipidevankeja, pitää Yhdysvallat edelleen vangittuina niinkutsutun Kuuban viisikon neljää jäsentä, jotka otettiin kiinni 90-luvulla terrorismista syytettyinä.

SKP ei kannata poliittisia mielipidevankeja, ja varmin tapa parantaa tilannetta Kuubassa olisikin saada Yhdysvaltojen maata kohtaan harjoittama kauppasaarto ja yleinen painostus hellittämään. YK:n yleiskokous on vedonnut Yhdysvaltoihin jo yli 20 vuoden ajan kauppasaarron lopettamiseksi. Viimeisin vetoomus laadittiin viime viikolla, ja sitä vastusti ainoastaan Yhdysvallat, Israel sekä muutama pieni Tyynenmeren saarivaltio.

SKP:n tavoitteena on radikaalin vasemmiston liittouman synnyttäminen.

Me SKP:ssä olemme asettaneet tällaisen radikaalin vasemmistolaisen liiton yhdeksi tulevaisuuden tavoitteistamme. Sille on Suomessa tänä päivänä selvä tarve. Muualla Euroopassa on viime vuosina syntynyt radikaalivasemmistolaisia liittoja, ja ne ovat menestyneet hyvin.

Teemme omalta osaltamme työtä tällaisen yhteistyöjärjestön synnyttämiseksi, mutta liittoumaan tarvitaan tietysti muitakin halukkaita, eikä pelkästään ylätason neuvotteluilla saada tulosta aikaan. Uskomme, että konkreettiset ruohonjuuritason aloitteet yhteistoiminnasta luovat mahdollisuuksia myös laajemman liiton synnyttämiseksi.

Sote-uudistuksessa ollaan nyt keskittämässä sosiaali- ja terveyspalveluja viiden kuntayhtymän alaisuuteen. Näiden hallintoa ei valita suorilla vaaleilla, vaan kunnat nimittävät niihin edustajansa. Kunnat myös tarjoavat rahoituksen, joten kun kuntien budjeteista puolet kuluu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen, tuo raha siirtyy kuntayhtymien päätettäväksi.

Käytännössä siis jatkossa puolet kunnan budjetista ei enää ole kuntalaisten valitsemien edustajien päätäntävallassa.

Palvelujen kilpailuttaminen ja siirtäminen yksityisten yritysten
toteutettavaksi helpottuu, kun yksiköt ovat suuria ja päätökset tehdään
vailla demokratiaa.

Hallitus on luvannut säästöjä ja byrokratian karsiutumista, mutta mitään konkreettisia lukuja se ei ole esittänyt väitteidensä tueksi.

Terveydenhuollon ongelmat kuitenkin johtuvat ennenkaikkea siitä, että kunnilla ei ole nykyiselläänkään tarpeeksi rahaa kunnollisten palvelujen toteuttamiseen. Tähän varsinaiseen ongelmaan uudistus ei tarjoa mitään ratkaisua.

TTIP-sopimuksesta tihkuneiden tietojen perusteella sopimus heikentäisi Ay- ja kansalaisliikkeiden asemaa, ympäristönsuojelua ja elintarviketurvallisuutta koskevia lakeja. Yleisesti se kasvattaisi suuryritysten valtaa ja kaventaisi demokratiaa.

TTIP-sopimus on osa suurempaa valtapoliittista kamppailua, jossa Yhdysvaltojen ja Euroopan taloudelliset edut ovat vastakkain kehittyvien maiden etujen kanssa. Voittipa kamppailussa mikä eturyhmä tahansa, vaarassa ovat ihmisten demokraattiset oikeudet.

Vastustamme vapaakauppasopimuksia yleensäkin.

Putinin johtama Yhtenäinen Venäjä
on Suomen kokoomuksen sisarpuolue, joka on arvokonservatiivinen mutta
taloudellisesti liberaalin markkinatalouden kannattaja.

SKP:n veljespuolue Venäjällä on VFKP, Venäjän federaation kommunistinen puolue. Se on tällä hetkellä maan keskeisimpiä oppositiovoimia, ja puolue on myös kritisoinut Yhtenäisen Venäjän politiikkaa.

Ihmisoikeus- ja sananvapausloukkauksia ei tule suvaita missään maassa, eikä Venäjä ole tässä asiassa poikkeus.

Samaan aikaan SKP on toistuvasti vaatinut Suomelta omaa Venäjä-politiikkaa. Suomen ei tule mennä EU:n selän taa Venäjä-asioissa, vaan ottaa rohkeasti oma roolinsa ja oma paikkansa. Maamme voisi toimia sillanrakentajana Venäjän ja muun Euroopan välillä.

Venäjää käytetään meillä myös Nato-keskustelun välineenä. SKP:n arvio on, että sota Venäjän kanssa ei ole todennäköinen, eikä etenkään Nato-jäsenyys edistä turvallisuutta.

SKP:llä ei ole asiaan virallista kantaa. Yksittäisillä puolueen jäsenillä on asiasta erilaisia mielipiteitä.

Kannabiksen dekriminalisointiin liittyvät kysymykset pitää käsitellä osana laajempaa suomalaisen päihdepolitiikan tarkastelua, jossa otetaan kantaa esimerkiksi alkoholi- ja tupakkalainsäädäntöön. Tavoitteena on oltava päihteiden käytön aiheuttamien terveyshaittojen ja vaaratilanteiden vähentäminen.

Historiallisesti anarkisteilla ja kommunisteilla on paljon yhteistä: molemmat ovat kautta aikojen kritisoineet kapitalistista järjestelmää ja kannattaneet valtiovallan lakkauttamista. Anarkisteista poiketen SKP kuitenkin tukeutuu yhteiskunnallisessa
tarkastelussaan ja toiminnassaan Marxin, Engelsin ja Leninin kehittämään
perinteeseen sekä kansainvälisen kommunistisen liikkeen kokemuksiin. SKP
on myös osa nykyistä kansainvälistä kommunistista liikettä.

Suomessa anarkistinen liike ei ole ollut niin laaja kuin vaikkapa Etelä-Euroopassa, mutta myös täällä anarkisteilla on ollut oma roolinsa työväenluokan taistelussa. Nykyään SKP:n jäsenet ovat anarkistien kanssa tekemisissä ennen kaikkea kansalaisliikkeiden kautta. Monissa asiakysymyksissä löytyy yhteisiä mielipiteitä, ja mahdollisuuksia toimintaan. Virallisia suhteita mihinkään anarkistiseen ryhmittymään ei ole, ja olisihan se vähän kummallistakin, jos anarkistit tekisivät virallista yhteistyötä rekisteröidyn puolueen kanssa!

Kommunismissa jokainen saa tarpeensa mukaan ja toisaalta jokainen osallistuu yhteiskunnan kehittämiseen kykyjensä mukaan. Pitkällä tähtäimellä siis ajattelemme, että kaikesta informaatiosta on tehtävä vapaata.

Kapitalismin oloissa ohjelmistojen suunnittelu ja ohjelmoiminen on kuitenkin elinkeino, joten täysin vapaa jakelu ei ole mahdollista.

SKP on esittänyt, että verovaroin tuotetut ohjelmat olisivat avointa lähdekoodia ja tätä kautta myös yhä useammin ihmisten vapaasti hyödynnettävissä ja muokattavissa. Avointen ohjelmien ja avoimen datan osuuden lisääminen onkin nykypäivänä paras tapa edistää informaation vapaata hyödyntämistä.

Nykyinen tekijänoikeuslaki kaipaa myös tarkistamista etenkin suoja-aikojen ja parodioinnin osalta.

SKP:ssä jäsenet valitsevat suoraan puolueosastoissa, perustasolla puoluekokoukseen edustajat. Kukin osasto saa yhden edustajan alkavaa 20 jäsentä kohti. Lisäksi piiri- ja aluejärjestöt saavat kukin yhden edustajan.

Edustajakokous pidetään joka kolmas vuosi. Jäsenillä on oikeus tehdä esityksiä kokoukselle mistä tahansa tärkeänä pitämästään asiasta.

Edustajat edustavat jäseniä, eivät vain itseään. Tämä tarkoittaa mm, että asiakirjoja ja henkilövalintoja käsitellään osastoissa ja piireissä yhdessä ja sovitaan, mitä kantaa edustajat vievät kokoukseen.

SKP:ssä kaikki ovat tasavertaisia.

Neuvostoliiton kokemuksia on eritelty SKP:n ohjelmassa, joka on julkaistu näilläkin sivuilla. Lisäksi kommunistien arvioita asiasta on esitetty mm. TA-Tieto Oy:n kirjoissa Marxismi ja 2000-luku sekä Imperialismi ja sosialismi tänään.

SKP:n mielestä maaomaisuus ei saa olla keinottelun kohde.

Esimerkiksi kuntien tulee käyttää lunastusoikeutta kun ne kaavoittavat maata rakentamiseen. Näin voidaan leikata kaavoituksen tuomaa ansiotonta arvonnousua. Valtion ja kuntien tulee käyttää maa-alueiden lunastusoikeutta myös luonnonsuojelun tarpeisiin. Pidämme lyhytnäköisenä ja virheellisenä kuntien maaomaisuuden myymistä yksityisille.

Maaseudulla suurin uhka maanomistuksen osalta on maatalous- ja metsämaiden joutuminen suuryhtiöiden, pankkien ja suursijoittajien haltuun. Valtion ja valtionyhtiöiden ei pidä luopua maaomistuksestaan.

Siirryttäessä sosialismiin yksityinen maanomistus menettää vähitellen merkitystään ja korvautuu yhteisomistuksen, osuustoiminnan ja muun yhteiskunnallisen omistuksen muodoin. Tähänastisten kokemusten perusteella se on kuitenkin varsin pitkä siirtymävaihe, jossa esimerkiksi perheviljelijöiden maaomaisuus voi säilyä kauankin. Se riippu kansan enemmistön tahdosta ja kunkin maan olosuhteista (esimerkiksi joissain maissa maatalousmaat ovat keskittyneet harvojen rikkaiden suuromistajien käsiin, jossain taas on paljon pienviljelijöitä).

Lastensuojelu on palvelukokonaisuus, jolla turvataan lapsen tervettä, virikkeellistä ja turvallista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Samalla pyritään tukemaan lapsesta huolehtivien läheisten mahdollisuuksia osaltaan tähän hyvän edellyttämään vanhemmuuteen ja kasvattamiseen.

Laki edellyttää, että kaikki kunnat tekevät valtuustotasolla lasten ja nuorten hyvinvointia koskevan laaja-alaisen suunnitelman, joka sisältää myös tarvittavan resursoinnin, keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja kuvauksen eri tahojen vastuista.

1990-luvun lamasta alkaen on lastensuojelun tarve jatkuvasti lisääntynyt. Lapsiperheiden köyhyyttä ovat syventäneet työttömyys, sosiaaliturvan ja peruspalvelujen leikkaukset. Toisaalta kuntien tilannetta ovat vaikeuttaneet valtionosuuksien leikkaukset.

Näistä syistä eivät lastensuojelulain ehkäisevät ja varhaisen tuen toiminnot ole saaneet riittäviä resursseja. Kunnista puuttuu lastensuojeluin päteviä työntekijöitä ja lain edellyttämät määräajat eivät toteudu. Näin jo kärjistyneitä ongelmia korjaavien ja raskaiden toimenpiteiden tarve on kasvanut - huostaanotot, laitoshuollon osuus suhteessa perhehoitoon jne.

SKP:n mielestä valtionosuuksien korottamisella ja varhaiseen tukeen sekä lapsiperheiden lähipalveluhin (neuvolat, päivähoito, lähikoulujen pienet oppilasryhmät, etsivä nuorisotyö ja perhetyö) satsaamalla voidaan korjata tilannetta. Sen sijaan emme kannata aivan lastensuojelupalvelujen kilpailuttamista ja alistamista markkinoiden saalistajille, kuten ulkomaisille ja monikansallisille pörssiyhtiöille.

SKP on valmis ja esittänyt kommunistien voimien yhdistämistä yhteisen kommunistisen puolueen puitteisiin.

Vaikka nykyisten puolueiden välillä on joitain eroja, on tärkeintä kuitenkin koota vahvempi vastavoima ja vaihtoehto nykyiselle oikeistolaiselle politiikalle ja suurpääoman vallalle. Ajankohtaisten haasteiden ohella kommunisteja pitäisi yhdistää myös yhteinen aatteellinen perusta ja sosialismin päämäärä.

Vaikka KTP:ssä ja STP:ssä on yhteensä vain pari kolme sataa jäsentä, on järjestöllinen hajanaisuus omiaan hämmentämään monia.

Kommunistien voimien kokoaminen yhteiseen puolueeseen edesauttaisi myös laajemman uusliberalismin, oikeiston ja suurpääoman vastaisen yhteistyön kehittämistä. SKP pyrkii siihen, että Suomeen syntyy laaja radikaali vasemmistolainen ja punavihreä liittoutuma, joka voi haastaa valtapuolueet esimerkiksi vaaleissa.

SKP toimii työväen ja maahanmuuttajien yhteisten etujen puolesta, vaatii toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja puolustaa myös vähemmistökielten asemaa.

SKP:n viimeksi pidetty edustajakokous hyväksyi asiakirjan "Maahanmuuttajien ja työväen yhteisten etujen puolesta". Se löytyy näiltä sivuilta http://www.skp.fi/2010-8-6/maahanmuuttajien-ja-tyovaen-yhteisten-etujen-...

Ilmastonmuutokseen ja keinoihin hillitä sitä on käsitelty useissa SKP:n asiakirjoissa, mm. http://www.skp.fi/2009-4-12/koopenhaminasta-saatava-sitova-ja-oikeudenmu...

SKP puolustaa suomenruotsalaisen vähemmistön oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin, samoin kuin saamelaisten oikeuksia.

Tietoja SKP:stä löytyy tämän verkkojulkaisun sivustolta puolue http://www.skp.fi/puolue/tietoa-skp-sta/
SKP:n tavoitteista keskeimmät löytyvät osasta ohjelmat http://www.skp.fi/ohjelmat

Kiitos myös itsellesi ja menestystä Kemin vaalityöhön!

SKP puolustaa maanviljelijöiden oikeutta harjoittaa itsenäisesti maataloutta. Näemme suurten elintarviketeollisuuden yritysten, kauppaketjujen ja pankkien alistavan viljelijöitä. Myös EU:n maatalouspolitiikka aiheuttaa vaikeuksia.

Haluamme myös edistää viljelijöiden yhteistoimintaa, jotta heillä on paremmat mahdollisuudet selviytyä työstään, pitää lomia ja muun muassa välttää ylivelkaantumista kalliiden investointien seurauksena.

SKP ei ole esittänyt viljelijöiden maiden ja mantujen pakkoluovuttamista. Näemme sosialismin siirtymävaiheena, jonka aikana vähitellen katoaa yhteiskunnan jakautuminen luokkiin, ristiriidat muun muassa maaseudun ja kaupungin välillä. Sen kautta siirrytään luokattomaan yhteiskuntaan, kommunismiin, jossa talous on jokaisen ja kaikkien yhteistä omaisuutta, palvelee ihmistä ja on sopusoinnussa luonnon kanssa.

Tämä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, mutta emme sitä yksin kuvittelekaan tekevämme. Sosialismi on kansan enemmistön työn ja kamppailujen tulosta. Kyse ei ole myöskään minkään puolueen vallasta vaan todellisesta kansanvallasta.

SKP on vallankumouksellinen puolue. Haluamme siirtyä kapitalismista sosialismiin, riistosta vapaaseen yhteiskuntaan, jossa raha ja omistus eivät anna kenellekään valtaa yli muiden.

Laajemmin SKP:n tavoitteista kerrotaan puolueohjelmassa http://www.skp.fi/2007-15-6/skpn-ohjelma

Valtion luokkaluonne on todellakin asia, joka syytä nostaa esille. Sitä ja muuta marxilaista kapitalismin kritiikkiä ja nykykapitalismin erittelyä ovat Tiedonantaja-lehti ja TA-Tiedon kirjat osaltaan pyrkineet edistämään. Toivottavasti myös marxilaisuuden opiskelu lisääntyy. Siihen on DSL julkaissut vihkosen Avaimia marxilaisuuden opiskeluun.

SKP pyrkii kommunistien voimien yhdistämiseen. Olemme toistuvasti esittäneet sitä, mutta KTP:n ja STP:n piirissä toimivilla kommunisteilla ei valitettavasti ole ollut siihen valmiutta.

Vaikka puolueiden välillä on eroja, ei Suomessa tarvita useita kommunistisia puolueita. Kommunisteilla on Suomessa yhteiset aatteelliset ja historialliset juuret. Työväen etujen puolustamiseksi, politiikan suunnan muuttamiseksi ja tien avaamiseksi kohti sosialismia tarvitaan vahva kommunistinen luokkataistelupuolue. Kommunistien voimien yhdistäminen auttaisi myös laajemman vasemmistolaisen vastavoiman ja demokraattisen yhteistyön rakentamisessa.

SKP:n tavoitteista eduskuntavaaleissa saa kuvaa edellisten eduskuntavaalien ohjelmasta.

Seuraaviin vaaleihin ohjelma valmistellaan vaalien lähestyessä ja keskustellen mahdollisimman monien muutosta haluavien ihmisten, ay- ja kansalaisliikkeiden toimijoiden, ja tietysti puolueen jäsenten kesken.

Parhaillaan valmistelemme kuntavaalitavoitteita mm. katugallupeilla ja selvittämällä vaihtoehtoja hallituksen toteuttamalle leikkauspolitiikalle ja ns. kuntauudistukselle.

SKP:n keskeinen vaalitavoite niin eduskunta- kuin kuntavaaleissa on avata lisää väyliä työtätekevien ja vähävaraisten ihmisten omalle osallistumiselle ja vaikuttamiselle päätöksentekoon. Tässä mielessä kysymys hallitukseen osallistumisesta ei ole ensisijainen vaan kansalaisten oman vaikutusvallan lisääminen. SKP tietysti tarkastelee asioita siitä näkökulmasta, että kapitalismi ei kykene ratkaisemaan suuria yhteiskunnallisia ongelmia ja siksi tarvitaan siirtymistä sosialismiin.

Politiikan suunnan muuttamiseen ja radikaalien demokraattisten uudistusten toteuttamiseen tarvitaan myös niihin sitoutunutta hallitusta. Sellaisen edellytykset voivat kehittyä laajojen joukkoliikkeiden myötä kun ihmiset painostavat eri puolueita uusiin johtopäätöksiin, eivät pelkästään vaalien tuloksena. Vielä hallituksen kokoonpanoa tärkeämpää on demokratian radikaali laajentaminen, muun muassa sen ulottaminen talouden alalle.

Seppo Lampela alias Steen1 on mukana SKP:n listalla sitoutumattomana ehdokkaana. Hän tuo vaalilistan yhteistyöhön tietysti omat tavoitteensa ja teemansa.
Lampelan haastattelu on julkaistu Tiedonantajassa helmikuun lopulla (
http://www.tiedonantaja.fi/2012-28-2/steen1-palaa-kehiin) ja Helsingissa laajasti levitetyssä Eespäin-lehdessä. Hän kertoo myöhemmin lisää kampanjastaan, jolla on varmasti myös valtakunnallista merkitystä.
Vappuna Steen1 on muualla. Helsingissä vappumarssin jälkeisessä Tokoinrannan juhlassa esiintyy kuitenkin toinen vahva rap-artisti, Jontti (feat. C-Kassu). Tokoinrannassa esiintyy myös Kristiina Halkola.

SKP:n ikäjakauma vastaa suunnilleen useimpien suomalaisten puolueiden ikäjakaumaa.
Nuorten ja nuorten aikuisten osuus on pieni. Heitä toivotaan mukaan lisää.
SKP toimii nuorten oikeuksien puolesta. Kapitalisminvastaisena puolueena SKP voi myös tarjota tulevaisuuden näköaloja ja ihanteita.

Kiitos kannustuksesta ja vinkeistä.

Syksyn kuntavaalien valmistelut on SKP:n osalta aloitettu jo useissa kunnissa katugallupilla. Kysymme, mitä ihmiset haluavat muuttaa tai vaikkapa puolustaa. Kyselyn yhteenvetojen pohjalta teemme aloitteita, ei vain vaaliohjelmiin vaan myös toimintaan. Näihin keskusteluihin kannattaa tulla mukaan - auttamaan myös viestimme selkiyttämistä.

Valtakunnallisesti vaalivalmisteluja käynnistämme 14.4. Helsingissa pidettävässä Vaihtoehtoisessa kuntafoorumissa, jonka valmistelun lähtökohtana on demokraattisen hyvinvointikunnan rakentaminen vaihtoehtona jättikokoisille markkinakunnille.

SKP:hen on tervetullut jokainen, joka hyväksyy puolueen ohjelman ja säännöt ja on valmis toimimaan yhteisten tavoitteiden edistämiseksi.
SKP pyrkii kokomaan kommunistit Suomessa yhden yhteisen kommunistisen puolueen puitteisiin. Kommunistien hajanaisuudesta hyötyvät vain suurpääoma ja oikeistovoimat. Kommunistien voimien kokoaminen on tärkää myös laajemman vasemmistolaisten, punavihreiden ja muiden uusliberalismin vastaisten voimien yhteistyön kehittämisen kannalta.

SKP ei ole puolueena ottanut kantaa eduskuntapuolueiden sopimaan uutaan Yle-maksuun. Joulun alla syntynyt ratkaisu vastaa kuitenkin selvästi Yle-lupamaksuja paremmin tavoitteita, joita SKP on esittänyt arvostellessaan edellisiä esityksiä epäsosiaalisuudesta.
On oikein, että hyvätuloiset joutuvat maksamaan enemmän kuin pienituloiset ja että köyhimmät eivät joudu maksamaan maksua lainkaan. Maksusta olisi voinut vapauttaa kyllä vähän useampiakin, 7 000 euron vuositulojen raja on liian alhainen, ja progressio voisi toteutua paremmin myös tulojen yläpäässä. Samoin on oikein, että yrityksetkin joutuvat maksamaan ja että niidenkin maksu on porrastettu yrityksen koon mukaan.
SKP on pitänyt tärkeänä myös sitä, että Ylen rahoitus turvataan pitkäjänteisesti eikä riipu esimerkiksi vuosittain hallituksen budjettisopimuksista.
Uusi Yle-maksu on parempi kuin nykyinen lupamaksu.

SKP on jo pitkään kehitellyt vaihtoehtojaan niin, että tavoitteissa ja toiminnassa yhdistyvät sosiaaliset ja ympäristötavoitteet. SKP:n linjassa ekologisesti kestävä kehitys yhdistyy oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja demokratian tavoitteisiin.
Puolueohjelman lisäksi SKP on tehnyt tästä useita ohjelmallisia asiakirjoja, mm. asiakirjat "Tarvitaan energiatalouden ekologinen rakennemuutos - ei ydinvoimaa" ja "Talouden ekologinen rakennemuutos on välttämätön" (ks. näiden sivujen osasto "Ohjelmat"). Niissä osoitetaan ympäristötavoitteiden edellyttävän kapitalistisen, pääoman voitontavoitteluun perustuvan järjestelmän hylkäämistä ja siirtymistä perusteiltaan toisenlaiseen, nykyaikaiseen sosialistiseen järjestelmään.
SKP:n ympäristöryhmä on yhteistyössä marxilaisten tutkijoiden kanssa järjestänyt useita seminaareja, joiden aineistosta on koottu mm. kirjat Marx ja ekologia ja Kuka maksaa ympäristölaskut (ks. www.tiedonantaja.fi/kirjakauppa).
Ympäristönäkökulma on vahvasti esillä myös SKP:n paikallispolitiikassa (ks. esimerkikiksi kirjat Kuntapamfletti ja Toisenlainen kuntakartta sekä SKP:n valtuutettujen esitykset Helsingissä ja muissa kunnissa).
Kommunistit ovat mukana ympäristöliikkeissä, esimerkiksi nyt Talvivaaran kaivoksen ympäristötuhoja vastustamassa. Yhdessä Spartacus-säätiön kanssa SKP on myös koonnut varoja kuubalaisten luontojärjestöjen ekologiseen kasvatusprojektiin. (www.spartacus-saatio.fi).

SKP pyrki osaltaan estämään sodan Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Historiantutkimus on vahvistanut, että Suomen poliittisella johdolla oli 30-luvulla mahdollisuus toisenlaisiin valintoihin,joilla olisi voi välttää sota Neuvostoliiton kanssa ja päätyminen Hitlerin Saksan liittolaiseksi. Saksan tappio maailmansodassa pelasti myös Suomen fasismilta, jonka alaisuudessa Suomikaan ei olisi ollut itsenäinen.

Rintamalle joutuneet sotilaat eivät olleet syypäitä sotaan. He joutuivat kokemaan sodan kauhut ja kantamaan raskaimmat uhrit. SKP arvostaa veteraaneja ja toivoo, että kukaan ei joudu enää sotiin.

Sodan jälkeen kommunistit olivat aktiivisesti avaamassa Suomelle uutta suuntaa. He toimivat eduskunnassa rintamamiesten sosiaaliturvan parantamiseksi. SKP on puolustanut ja puolustaa tänäänkin Suomen itsenäisyyttä muun muassa ylikansallisen pääoman, EU:n ja Naton valtaa vastaan.

Nykyaikainen sosialismi on kansan enemmistön tahdon ja aktiivisuuden tulos. Se on yhteiskunta, jossa on tehty loppu riistosta ja harvainvallasta.

SKP on puolueohjelmassaan hahmotellut siirtymistä kapitalismista sosialismiin. Se merkitsee siirtymistä todelliseen kansanvaltaan, jossa omistus ja yhteiskunnallinen asema eivät anna kenellekään oikeutta riistää ja alistaa muita.

SKP:n tavoitteena on yhteiskunta, jossa "jokaisen yksilön vapaa kehitys on kaikkien vapaan kehityksen edellytys".

Asiasta lisää SKP:n ohjelmasta http://www.skp.fi/2007-15-6/skpn-ohjelma ja mm. Yrjö Hakasen artikkelissa "Millaiseen sosialismiin ja miten" http://www.skp.fi/originals/materiaalit/Hakanen_sosialismi.pdf

Kyllä, kapitalismista on välttämätöntä siirtyä perusteiltaan toisenlaiseen järjestelmään, jossa ihminen on tärkeämpi kuin voitontavoittelu ja rahavallan korvaa todellinen demokratia. SKP:n tavoitteena on riistosta ja väkivallasta vapaa, nykyaikainen sosialismi ja kommunismi. Sosialismin toteuttaminen on kansan enemmistön tahdon ja aktiivisuuden tulos. Se on myös kansainvälinen asia, koko ihmiskunnan edessä on valinta sosialismi tai barbaria.

SKP puolustaa jokaisen ihmisen yhtäläisiä oikeuksia riippumatta kunkin sukupuolisesta suuntautumisesta. Emme hyväksy syrjintää, joka kohdistuu mm. sukupuolisiin vähemmistöihin. SKP kannattaa avioliittolain muuttamista sukupuolineutraaliksi.

SKP:stä varmaan löytyisi hyviä ehdokkaita. Nykyisen lain mukaan ehdokkaita presidentinvaaliin voivat kuitenkin asettaa puolueena vain eduskuntapuolueet. Muiden pitää kerätä 20 000 kannattajan valitsijayhdistys ehdokkaan asettamiseksi.

SKP:n keskuskomitea on päättänyt, että puolue ei ryhdy keräämään 20 000 hengen valitsijayhdistystä eli SKP ei aseta ehdokasta. Kommunistit osallistuvat vaaleihin mm. nostamalla esille tärkeitä kysymyksiä vaalikeskusteluihin.

SKP:n vaalitunnus suuntautui erityisesti suurpääoman voitontavoittelua ja valtaa vastaan. Eurokriisi kertoo tunnuksen ajankohtaisuudesta.

Rahamarkkinoilla ja pörsseissä keinotteleva pankki- ja finanssipääoma tavoittelee yhä suurempia pikavoittoja. Se tapahtuu niin ihmisten enemmistön tarpeiden kuin reaalitalouden kehittämisen kustannuksella.
Tämä rahaeliitti riistää työläisiä, mutta käyttää mm. rahamarkkinoita myös alistaakseen yrittäjiä ja muita pääomanomistajia. Se kontrolloi laajasti myös investointeja, joita tehdään yrityksiin.

Työllisyyttä ja hyvinvointia edistävien investointien kehittäminen tavalla, joka palvelee laajempaa, yleistä etua, edellyttää siten pankki- ja finanssipääoman vallasta vapautumista. Se on myös pk-yrittäjien ja tavallisten säästäjien etu.

SKP:n toimisto sopii vastaamisesta. Tilanteesta ja asiasta riippuen vastauksia voivat kirjoittaa eri henkilöt.
Vastaukset perustuvat SKP:n linjaan, mutta eivät sinällään ole virallisia puolue-elinten kannanottoja.

SKP on toistuvasti esittänyt KTP:lle ja STP:lle voimien yhdistämistä.

Meidän mielestämme Suomessa ei tarvita kommunisteille montaa puoluetta. Vaikka joissain asioissa on erilaisia mielipiteitä, yhteisten tavoitteiden pitäisi kyllä merkitä enemmän ja ne antavat pohjan rakentaa yksi vahva kommunistinen puolue.

Kommunistien voimien yhdistämiseksi lisäksi tarvitaan radikaalia vasemmistolaista ja punavihreää yhteistyötä. Tässä on kyse laajemmasta kuin vain SKP:n, KTP:n ja STP:n yhteistyöstä. Esimerkiksi Vasemmistoliitossa monet hakevat vaihtoehtoa kokoomuksen kanssa tapahtuvalle hallitusyhteistyölle.

Hallituskysymyksessä on tapahtunut yllättäviä käänteitä. Vaikeuksien keskeisenä syynä on se, että hallitusta yritetään muodostaa jakamaan pääosin samansuuntaista politiikkaa kuin se, joka koki vaaleissa rajun tappion.

SKP:n keskuskomitea linjasi muutosvaatimuksia jo alustavissa vaaliarvioissaan
http://www.skp.fi/2011-9-5/vaalitulos-haastaa-vastarintaan-ja-yhteistoim...

Uusimpia käänteitä arvioi viime viikolla puheenjohtaja Yrjö Hakanen blogissa näillä sivuilla
http://www.skp.fi/blogit/kommunistiblogi/2011-3-6/jalkijytky

SKP:n poliittinen toimikunta otti kantaa seuraavasti http://www.skp.fi/2011-7-6/hallituskriisi-vaatii-politiikan-suunnan-muut...

Sen ratkaisevat työtätekevät ja vähävaraiset ihmiset, heidän tahtonsa yhteiskunnan radikaaliin uudistamiseen.

Kapitalismin kriisit, kuten finanssikriisi, köyhyys, työttömyys ja ympäristökriisi, osoittavat, että on välttämätöntä korvata kapitalismi perusteiltaan toisenlaisella yhteiskunnalla, riistosta vapaalla nykyaikaisella sosialismilla.

Vaalirahoituksen skandaalit ovat paljastaneet osan taloudelliseen ja poliittiseen vallankäyttöön liittyvästä korruptiosta. Rahalla on ostettu vaikutusvaltaa ja lojaalisuutta.

On myös rakenteellista korruptiota. Päätöksentekijöille ja johtajille maksetaan tolkuttoman korkeita palkkoja ja muita etuja. Julkisen sektorin kilpailuttamisessa ja yksityistämisessä liikkuu isoja rahoja. Samoin kaavoituksessa ja rakennuttamisessa. Lisäksi eduskuntapuolueet voivat käyttää asemaansa nostaakseen omia puoluetukiaan.

SKP on tehnyt kriittisen arvion ja irtisanoutunut stalinismista yli 50 vuotta sitten.
Stalinin kaudella Neuvostoliitossa rikottiin monia sosialismin periaatteita ja ihmisten perusoikeuksia. SKP joutui itse kärsimään raskaasti stalinilaisen hallinnon terrorista. SKP on mm. puolueohjelmassaan ottanut historiasta opiksi.
Porvarillinen media yrittää usein käyttää "stalinismi"-leimoja mustatakseen rehellisiä kommunisteja, joilla ei ole mitään tekemistä stalinismin kanssa.

SKP:n vaalitappio antaa meille kommunisteille vakavaa aihetta itsetutkiskeluun.
Kysyjä taitaa kuitenkin sekoittaa SKP:n johonkin toiseen puolueeseen (KTP tai STP), joiden lehdissä on kehottu Pohjois-Koreaa. SKP:n johto ei ole ihaillut Pohjois-Koreaa.
Korean työväenpuolue ja sen johto on vuosikymmeniä kulkenut omia teitään. SKP on ottanut näinä aikoina kantaa vain siihen, että Korean niemimaan tilannetta ei pidä kärjistää sotilaallisesti, tukenut alueen muodostamista ydinaseista vapaaksi vyöhykkeeksi ja kannattanut rauhanomaisia ratkaisuja alueen ongelmiin.

Vaalien tulos kuvastaa ihmisten tietoisuutta. Tässä suhteessa se on meille kommunisteille myös haaste arvioida toimintaamme muutenkin kuin vain vaaleissa.

Engelsin ajoista vaalit ovat kuitenkin saaneet myös muita merkityksiä. Engels kirjoittaa silloisesta valtiosta ("nykyisessä valtiossa"), joka oli nimenomaan porvariston herruuden välikappale eikä juuri muuta. Sen jälkeen erityisesti työväenliikkeen taistelu on tuonut valtiolle myös muita tehtäviä, kuten sosiaaliturvaa, julkisia palveluja, ympäristönsuojelua jne. Vaaleissa kamppaillaan myös näistä asioista.

Nykyoloissa osa valtion mm. lainsäädäntöön liittyvistä tehtävistä on siirtynyt EU-tasolle.

Kommunisteille vaalit, eduskunta ja hallitus eivät ole ainoa politiikan tekemisen foorumi. Ratkaisevaa on edelleen, kuten Marxin ja Engelsin aikaan, työväenluokan ja muiden työtätekevien ihmisten joukkotoiminta.

Pienyrittäjiä alistavat samat suuryhtiöt, pankit ja kaupan keskusliikkeet, jotka riistävät palkkatyötä tekeviä. Vastaavasti suurpääoman vallan rajoittaminen on sekä työläisten että pienyrittäjien etu.
Sosialismi on siirtymävaihe tiellä kapitalismista kommunismiin, jossa luokkaerot, rahasuhteet, kaikenlainen riisto ja alistaminen on poistettu. Kommunismissa työ ja ihminen ovat vapaat eikä ole enää eroa pienyrittäjään tai duunariin. Sosialismissa, joka voi olla pitkäkin siirtymävaihe, on pienyrittäjillä monella alalla tärkeä merkitys. Tähänastinen kokemus sosialimiin pyrkineistä maista vahvistaa tämän. Julkisella sektorilla on kuitenkin niin suuri osuus, että taloutta voidaan kokonaisuutena ohjata demokraattisesti.

SKP on tehnyt konkreettisen aloitteen 900 euron perusturvan takaamiseksi kaikille täysi-ikäisille, joilla ei ole muuten mahdollisuutta saada toimeentuloaa.

Tähän aloitteeseen liittyy laskelma sen kustannuksista. Uudistus edellyttäisi seuraavan neljän vuoden aikana vajaan miljardin euron vuotuista lisäystä nykyisiin sosiaaliturvamenoihin, jos työttömyys ei vähene. Summa voidaan koota perumalla suurituloisten ja suuryhtiöiden porvarihallituksen kaudella saamat usean miljardin verohelpotukset ja palauttamalla pörssikaupalle varainsiirtovero. Rahaa löytyy myös yhä kasvavista noin 140 miljardin eläkerahastoista. Suuri osa perusturvaan käytettävistä varoista palaa takaisin valtiolle ja kunnille mm. välillisen verotuksen ja työllisyyden parantumisen kautta.

SKP on kysyjän kanssa samaa mieltä siitä, että ylisuurten eläkkeiden leikkaamiseksi tulee asettaa eläkekatto ja lopettaa kultaiset kädenpuristukset.

SKP vastustaa julkisten palvelujen leikkaamista. Sen sijaan leikkaisimme asemenoja ja suuryhtiöiden voittoja.

SKP:n aloite perusturvasta löytyy nettisivuiltamme
http://www.skp.fi/2011-21-2/aloite-perusturvan-takaamiseksi-jokaiselle-s...

SKP nojaa omassa toiminnassaan marxilaiseen teoriaan. Puolue ei ota kantaa ihmisten henkilökohtaiseen uskonnolliseen vakaumukseen. SKP:n jäsenenä on kristittyjä, myös muihin uskontokuntiin kuuluvia ja ateisteja.
Monissa asioissa, kuten rauhanliikkeessä ja sosiaalityössä, kommunistit tekevät yhteistyötä monien kirkon piirissä aktiivisesti toimivien kanssa. SKP kannattaa kirkon ja valtion erottamista, jotta ihmiset ovat uskontoon ja maailmankatsomukseen katsomatta tasavertaisessa asemassa suhteessa valtioon.

Totta, leikkaaminen on kohdistunut kovimpana pienituloisiin ja rikkaimmat ovat päässeet kuin koira veräjästä. Tätä linjaa kokoomuksen Jyrki Katainen esittää jatkettavaksi myös uuden hallituksen kaudella. Nyt olisi tärkeää, että eduskunnan vasemmisto ei lähde siihen mukaan. Muutosta voidaan rakentaa ay- ja kansalaisliikkeiden joukkotoiminnalla. Tästä löytyy paljon opiksi otettavaa muualta Euroopasta ja maailmalta.

SKP:n edustajakokous on hyväksynyt laajahkon asiakirjan maahanmuuttopolitiikasta. SKP puolustaa työväen ja maahanmuuttajien yhteisiä etuja. Maahanmuuttajien kotiutumista ajatellen hyvä Suomi on sellainen, jossa toteutuvat jokaiselle ihmiselle kuuluvat perusoikeudet ja jossa ihmisiä ei alisteta voitontavoittelulle.
SKP:n kanta löytyy näiltä sivuilta osoitteesta http://www.skp.fi/2010-8-6/maahanmuuttajien-ja-tyovaen-yhteisten-etujen-...

Kiitos kysymyksistä.
SKP kannattaa Ahvenanmaan itsehallintoa ja demolitarisoitua asemaa.
Palkkapolitiikassa haluamme radikaalia muutosta, jolla kavennetaan tuloeroja nostamalla suhteellisesti eniten matalia palkkoja ja muuttamalla työn ja pääoman välistä tulonjakoa työntekijöiden hyväksi. Nykyinen palkkapolitiikka on suosinut pääomatulojen osuuden paisuttamista ja hyväpalkkaisia.
SKP pyrkii sosialismiin rauhanomaista tietä.

Eroja on, mutta niiden takia ei Suomessa tarvita montaa kommunistista puoluetta.

SKP:n puolelta on esitetty niin SKP:ssä, KTP:ssä kuin STP:ssä toimivien kommunistien voimien yhdistämistä. Meidän mielestämme Suomeen tarvitaan vahva kommunistinen puolue ja hajaannuksesta hyötyvät vain oikeistovoimat.

KTP:n piirissä on erilaisia mielipiteitä. Ideologisia eroja SKP:hen löytyy mm. KTP:n asiakirjojen ja lehden perusteella suhtautumisessa stalinismiin, Pohjois-Koreaan, työväenluokan rakenteessa tapahtuneisiin muutoksiin ja toimintaan kansalaisliikkeissä. KTP:n perustamiselle aikoinaan esitetyn keskeisimmän perustelun, jonka mukaan SKP tullaan lopettamaan, on kuitenkin aika osoittanut vääräksi.

SKP:ssä olemme sitä mieltä, että yhteisen puolueen puitteissa voidaan myös löytää lisää yhteisiä vastauksia. Elävässä kommunistisessa puolueessa on tietysti tilaa erilaisilla mielipiteille samalla kun voidaan keskittää voimia yhteisiin tavoitteisiin.

SKP on ottanut kantaa avointen ohjelmistojen puolesta. Avointen ohjelmistojen käyttöönotolla voidaan kehittää edullisemmin mm. valtion ja kuntien palveluja.

SKP:n päämäränä on siirtyminen vallankumouksen ja sosialismin kautta kommunismiin, kaikesta riistosta, alistamisesta ja väkivallasta vapaaseen yhteiskuntaan. SKP ei kannata "aseellista vallankaappausta".

SKP vastustaa Euroopan unionia, koska se toimii uusliberalistisen politiikan ja pääoman vapauden ehdoilla. Kannatamme toisenlaista Eurooppaa.
Olemme mukana Euroopan vasemmiston ja kommunistien yhteisessä toiminnassa demokraattisen, tasa-arvoisen, ekologisen ja solidaarisen Euroopan rakentamiseksi.
Kannatamme hyviä suhteita ja tasavertaista yhteistyötä kaikkien maiden kanssa. Tähän kuuluu myös vastuu rauhasta ja maailmanlaajuisesta kehityksestä. Siksi arvostelemme mm. USA:n hallinnon sotaisaa ja imperialistista politiikkaa.

Kyllä. On montakin syytä protestoida osoittamalla mieltä. Myös vaaleissa voi protestoida äänestämällä SKP:n ehdokkaita.

SKP:n päämääränä on kommunistinen yhteiskunta, jossa jokaisen yksilön vapaa kehitys on kaikkien vapaan kehityksen edellytys. Tarkemmin tästä tavoitteesta on kerrottu mm. SKP:n ohjelmassa, joka löytyy näiltäkin sivuilta.
Kommunismiin siirtyminen tapahtuu vallankumouksen ja todennäköisesti varsin pitkän siirtymäkauden, sosialismin kautta. Siirtymäkauden aikana markkinoilla on merkitystä kysyntää ja tarjontaa ohjaavan suunnittelun välineenä. Tämä on perusteiltaan jotain ihan muuta kuin suurpääoman hallitsema markkinoiden vapaus.

Rikkauksien lähteenä ovat työntekijöiden työ ja luonnonvarat. Nykyaikainen yhteiskunta perustuu entistä enemmän yhteistyöhön, teknologiaan ja kehittyneisiin julkisiin palveluihin, mm. koulutukseen,
Yhteiskunnallisen työn tulokset jakautuvat epäoikeudenmukaisesti. Rikas vähemmistö rikastuu muiden työn kustannuksella. Tulonjakotilastot osoittavat, että tuloerot ovat kasvaneet rajusti 90-luvun jälkeen. Suurin syy siihen on pääomatulojen paisuminen ja niiden palkkatuloja alhaisempi verotus.
Kommunistit eivät esitä kaiken henkilökohtaisen omaisuuden, kuten oman asunnon tai mummonmökkien, yhteiskunnallistamista. Sen sijaan esitämme, että yhteiskunnallisen tuotannon tärkeimmät välineet alistetaan yhteiseen omistukseen ja demokraattiseen hallintaan.
Kommunistien tavoitteena ei ole myöskään ottaa valta "itselleen" vaan korvata nykyinen harvainvalta todellisella kansanvallalla.

Hyvä kysymys. Timo Soinin esiintymisten perusteella perussuomalaiset näyttävät olevan valmiita hyväksymään nykyisen politiikan suunnan jatkamisen, kunhan vain pääsevät hallitukseen.
Jos haluaa todella protestoida niin, että sitä ei voi käyttää pelin politiikkaan nykymenon jatkamiseksi, on SKP luotettava valinta.

Venäjällä harjoitetaan kansan enemmistön etujen vastaista politiikkaa. Maassa on keskitetty vallankäyttö, joka palvelee ensisijassa oligarkkien etuja.
Vaalit ovat muodollisesti vapaat, mutta niissä on ilmennyt syrjintää ja väärinkäytöksia, joita mm. Venäjän federaation kommunistinen puolue on pyrkinyt oikeudessakin korjaamaan. Erityisesti televisio on valjastettu yksipuolisesti hallitsevan poliittisen ryhmän palvelukseen.

Toivottavasti siitä keskustellaan ja ohjelmaa arvioidaan mahdollisimman monella taholla.
SKP:n vaalikampanja ja ehdokkaat saavat valitettavan vähän tilaa isoissa medioissa. Esimerkiksi Ylen alueradioista suurin osa on syrjäyttänyt SKP:n ja monet muut pienemmän puolueet kokonaan. MTV3 ei aio päästää SKP:n ehdokkaita esille missään lähetyksessään. Helsingin Sanomat tekee pääsääntöisesti juttuja vain eduskuntapuolueista. Tällaiselle syrjinnälle ei ole journalistisia perusteita, kyse on valtapolitiikasta.
Mutta SKP:n ehdokkaat eivät tähän alistu, vaan toimivat sitäkin aktiivisemmin siellä, missä sitä ei voi rahan vallalla estää, kuten kaduilla ja toreilla, netissä, monissa paikallisissa medioissa.

Kommunistista yhteiskuntaa ei ole vielä toteutettu missään. Sen sijaan kapitalismia on toteutettu jo pitkään ja tämä järjestelmä ei kykene ratkaisemaan työttömyyden, köyhyyden, eriarvoisuuden ja monia muita välttämättä ratkaisua vaativia ongelmia.
Neuvostoliitto pyrki rakentamaan sosialismia, joka on välivaihe tiellä kohti kommunismia. Tässä tehtiin vakavia virheitä ja rikottiin monia sosialismin periaatteita. SKP:ssä on näistä kokemuksista tehty kriittiset johtopäätökset mm. puolueohjelmassa. Neuvostoliiton hajoaminen on antanut pääomapiireille ja oikeistolle lisää mahdollisuuksia heikentää työväen asemaa ja käyttää väkivaltaa.

Tuossa sitaatissa on jo yleisellä tasolla vastaus kysymykseen: monet ihmiset ovat niin poljettuja, että heitä eivät vaalit liikuta. Tähän voisi lisätä vielä sen, että nykyiset eduskuntapuolueet ovat pettäneet kerta toisensa jälkeen äänestäjille antamansa lupaukset.

Toisaalta perussuomalaisten nousu osoittaa, että isojakin muutoksia voi tapahtua.

Paljon onkin nyt kiinni siitä, miten aktiivisesti kommunistit ja muut vasemmistolaiset ovat liikkeellä avaamassa näköaloja todelliselle protestille ja muutokselle. Suuret muutokset eivät tapahdu vain vaaliuurnilla, mutta muutokselle voi ja pitää avata tietä vaaleissa.

Tarvitaan monia toimia. Keskeistä on päätöksenteon avoimuuden ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.

Vaalikampanjoille pitää asettaa rahoituskatto. Vaaleissa on tietysti syytä antaa kenkää korruptioituneille päättäjille.

Pimeän rahan mahdollisuuksia vähennetään myös sillä, että julkisia palveluja ei kilpailuteta ja yksityistetä.

Lisäksi tämä liittyy harmaan talouden ja veronkierron estämiseen. Esimerkiksi veroparatiisit on kiellettävä.

Valitettavasti ne ovat usein vain keino puhdistaa tilastoja. On tietysti hyödyllisiäkin kursseja, esimerkiksi kun talouden rakennemuutos lopettaa yksiä ammatteja ja luo uusia. Ratkaiseva kysymys on kuitenkin se, että luodaan lisää työpaikkoja. Suomessa julkisen vallan aktiiviset työllistämistoimet ovat OECD-maiden vähäisimpiä.

Työttömyyden perimmäiset syyt ovat kapitalismissa, jolle on ominaista kasvattaa voittoja ja koneisiin ym sidottuja pääomia nopeammin kuin työvoiman kysyntää ja ostovoimaa. Täystyöllisyyden toteutuminen edellyttää siksi siirtymistä kapitalismista perusteiltaan toisenlaiseen, sosialistiseen järjestelmään.

Tässä ja nyt voidaan kuitenkin tehdä paljon tyttömyyden torjumiseksi. SKP esittää mm. työn ja pääoman välisen tulonjaon muuttamista työntekijöiden hyväksi (joka lisää ostovoimaa ja parantaa siten työllisyyttä); julkisia investointeja mm. rakentamiseen, julkisiin palveluihin ja ympäristöhankkeisiin; työn uudelleenjakamista lyhentämällä yleistä työaikaa ansiotasoa alentamatta; valtion ja kuntien työllistämisvelvoitetta erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi; harmaan talouden kitkemistä (sama palkka samasta työstä samassa maassa); finanssikriisin laskujen maksattamista pääomapiireillä (eikä mm. työpaikkoja karsimalla); ja asemäärärahojen leikkaamista (ja näin säästyvien varojen ohjaamista mm. työllisyyteen). Irtisanomissuojaa pitää parantaa tekemällä irtisanominen työnantajille kalliimmaksi.

Lisäksi SKP esittää työelämään uusia normeja, joilla työntekijöiden oikeus vaikuttaa työhönsä, työllisyyteen ja yritysten toimintaan lisääntyy.

Mitään yhtä summaa ei voi määritellä. Ihmisten elämäntilanteet ja olosuhteet vaihtelevat niin paljon. SKP:n aloitteessa perusturvan uudistamisesta lähdetään siitä, että 900 euroa kuukaudessa verottomana, on taso joka tarjoaa jo siedettävämmät olot. Tämän perusturvan lisäksi tarvitaan monessa tapauksessa asumistukea ym. Rahan lisäksi on tietysti kyse julkisista palveluista ja monista muista hyvään elämään kuuluvista asioista.

Senioripuolue on lain tarkoittamassa mielessä puolue muiden joukossa. Sen ohjelma on kapea-alainen. Siksi sen on vaikea puolustaa myöskään vanhusten oikeuksia.

Siirtyminen kapitalismista sosialismiin ei ole yhteiskunnallisen kehityksen pakottamista johonkin kaavaan. Uudenlainen yhteiskunta syntyy ihmisten toiminnan tuloksena, kansalaisten enemmistön tahdon mukaisesti.

SKP on arvioinut kriittisesti ja myös itsekriittisesti ns. reaalisosialismin maiden kokemuksia muun muassa puolueen ohjelmassa http://www.skp.fi/2007-15-6/skpn-ohjelma ja puheenjohtaja Yrjö Hakasen artikkelissa Neuvostoliiton hajoamisen opetuksista http://www.skp.fi/originals/materiaalit/hakanenMarx2000.pdf

SKP haluaa poistaa työttömyyden.

Tähän tähtäävät muun muassa esityksemme tulojen ja työn radikaalista uudelleenjakamisesta lyhentämällä työaikaa ansiotasoa alentamatta. Työttömyyden nujertamiseksi on valtion ja kuntien ryhdyttävä uudelleen luomaan työtä ja tuloja tuovia työpaikkoja, esimerkiksi palveluihin. Kunnissa on tarjottava myös sellaisia työpaikkoja, joissa voidaan työllistää vaikeasti työllistyviä, ja valtion on lisättävä työllisyysmäärärahoja. Työllisyyttä on edistettävä myös rajoittamalla työnantajien isäntävaltaa ja voitontavoittelua.

Työttömyyden juuret ovat kapitalismissa, jonka taipumuksena on lisätä pääomia ja voittoja elävän työn ja työllisyyden kustannuksella. Siksi työttömyyden lopettaminen edellyttää siirtymistä kapitalismista sosialismiin.

Ei ollut. Lenin pyrki vapauttamaan yhteiskunnan kaikenlaisesta riistosta ja väkivallasta. Hän arvosteli terrorismia eikä pitänyt sitä oikeana keinona harvainvallan kumoamisessa. Poikkeusoloissa, vastavallankumouksen torjumiseksi, Lenin oli valmis käyttämään myös väkivaltaa. Lenin joutui itse terroristisen hyökkäyksen kohteeksi. Hän myös varoitti valitsemasta Stalinia puolueen johtoon mm. tämän kovien otteiden takia.

Valtion tuottavuusohjelma pitäisi kumota. Sen sijaan tarvitaan palvelujen parantamisen ohjelma, ja se edellyttää työpaikkojen vähentämisen sijasta niiden lisäämistä. Tämä koskee myös työvoimatoimistoja ja TE-keskuksia.

Kyllä, Suomessa työntekijöillä ja vähävaraisilla olisivat asiat menneet paremmin jos työväenliikkeen tavoitteet 1918 olisivat toteutuneet.

Työväki nousi 1918 vallankumouksella vaatimaan perusoikeuksia, joista monet ovat toteutuneet, mutta paljon myöhemmin. Työväenvallankumouksen tavoitteena oli myös ihmisten ja yhteiskunnan vapauttaminen rahavallasta ja riistosta. Tämä tavoite on tänäänkin ajankohtainen.

Kysymykset, "mitä olisi tapahtunut jos..." ovat kuitenkin ongelmallisia, koska ne johtavat yleensä vain uusiin jos-kysymyksiin. Esimerkiksi mitä olisi tapahtunut, jos oikeiston 1918 ajama Suomen kuningashanke olisi toteutunut ja Suomi olisi alistettu Saksan alusmaaksi? Tai mitä olisi tapahtunut, jos Saksan fasismi ja Suomen lapuanliike olisivat voittaneet....

Ei ole ehdolla, mutta on mukana toiminnassa mm. esiintymällä Vastavirtafestivaaleilla ja toimimalla Helsingin varavaltuutettuna.

SKP on ottanut kantaa turkistarhauksen lopettamiseksi sellaisen siirtymäkauden ja järjestelyn tuloksena, jossa nykyisille turkistarhaajille turvataan edellytykset siirtyä muihin töihin tai kehittää uutta, eettisesti ja ekologisesti kestävää tuotantoa.

Suomessa tarvitaan itsenäistä maatalous- ja aluepolitiikkaa, joka edistää monipuolista tuotanto- ja elinkeinorakennetta.
Maatalouspolitiikassa on siirryttävä suurtuottajia suosivasta tuesta ja vientituesta sellaiseen tilakohtaiseen tukeen, joka turvaa kaikille viljelijöille riittävän toimeentulon. Tämä edellyttää käytännössä irtaantumista EU:n teollista tehomaataloutta suosivasta maatalouspolitiikasta, joka on ristiriidassa paitsi suomalaisen myös kehitysmaiden maatalouden kehittämisen tarpeiden kanssa. Samalla on edistettävä luomutuotantoa, lähiruokaa ja maanviljelijöiden mahdollisuuksia kehittää osuustoiminnallisia ratkaisuja.
Myös julkinen valta ja kaupan keskusliikkeet voivat vaikuttaa kotimaisten puhtaiden ja turvallisten elintarvikkeiden tuotannon kehitykseen.