Home >> Asiakirjat >> SKP:n säännöt
  • Edustajakokouskausi 2013-2016

SKP:n säännöt

15.11.2016 - 13:36
(updated: 15.11.2016 - 13:40)

SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE

FINLANDS KOMMUNISTISKA PARTI RP:N

 

SÄÄNNÖT

 

PUOLUE, SEN TARKOITUS, JÄSENTEN VELVOLLISUUDET JA OIKEUDET

 

Puolueen nimi ja kotipaikka

1 §

Yhdistyksen nimi on Suomen Kommunistinen Puolue — Finlands Kommunistiska Parti rp. Näissä säännöissä nimitetään yhdistystä puolueeksi. Puolueen kotipaikkana on Helsingin kaupunki, mutta toiminta-alueena koko maa.

 

 

Puolue ja sen tarkoitus

2 §

Työväenluokan puolueena Suomen kommunistinen puolue kokoaa riveihinsä työläisiä, toimihenkilöitä, sivistyneistöä, maanviljelijöitä, työttömiä ja muita alistetussa asemassa olevia.

 

Puolue pitää periaatteellisena toimintaohjeenaan Marxin, Engelsin ja Leninin luomaa, tutkimuksen ja työväenliikkeen kokemuksen kautta kehittyvää tieteellisen sosialismin teoriaa, jota se soveltaa Suomen ja kansainvälisiä olosuhteita vastaavalla tavalla.

 

Puolueen tehtävien toteuttaminen edellyttää sen poliittisen linjan jatkuvaa kehittämistä, toiminnan tietoista yhtenäisyyttä, erottamatonta yhteyttä työtätekevään kansaan ja kansainvälisyyttä. Puolue on kaikkia jäseniään yhtäläisesti velvoittavan tietoisen kurin yhteenliittämä taistelujärjestö. Se ei voi hyväksyä riveissään poikkeamista hyväksymistään periaatteista ja säännöistä, nurkkakuntaista ryhmittymistä, syrjintää eikä epärehellisyyttä.

 

Puolue ja sen jäsenet toimivat ja vaikuttavat poliittisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamiseksi valtiollisessa ja kunnallisessa päätöksenteossa, edistämällä kansalaisten toimintaa ja vaikutusvaltaa sekä kehittämällä kansainvälistä yhteistyötä.

 

 

3 §

Puolueen tarkoituksena on työväenluokan ja muita alistetussa asemassa olevien etujen ja oikeuksien puolustaminen kaikissa olosuhteissa. Toiminta sotaa vastaan ja rauhan puolesta on puolueen keskeisimpiä tehtäviä. Puolue tukee työtätekevien välittömiä uudistus vaatimuksia ja pyrkii yhteistyössä muiden työväen- ja kansalaisjärjestöjen kanssa suuntaamaan ja järjestämään taistelua työväenliikkeen historiallisen päämäärän, sosialistisen yhteiskuntajärjestelmän toteuttamiseksi.

 

Puolue pyrkii yhteiskunnan sosialistiseen uudistamiseen, joka asettaa yksityiselle voitontavoittelulle rakentuvan kapitalistisen tuotannon tilalle suunnitelmallisesti johdetun, kansanjoukkojen tarpeiden tyydyttämistä palvelevan sosialistisen tuotannon, lopettaa yhteiskunnan jäsenten jakautumisen riistäjiin ja riistettäviin, avaa tien asteittaiselle siirtymiselle luokattomaan kommunistiseen yhteiskuntaan.

 

Puolue pyrkii siihen, että sosialistiset uudistukset kaikissa vaiheissaan tapahtuvat rauhanomaisesti, kansanvaltaista tietä, kansan enemmistön tahdon mukaisesti. Se pitää sosialismin voiton edellytyksenä todellista työväen valtaa, valtiovallan ottamista työväenluokan ja sen kanssa liitossa olevien työtätekevien kansankerrosten käsiin.

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:

 

a) pyrkii luottamuksellisten suhteitten ja yhteistoiminnan rakentamiseen erilaisiin ajatussuuntiin lukeutuvien työläisten ja heitä edustavien järjestöjen kesken,

 

b) toimii työläisiä ja muita alistetussa asemassa olevia yhdistävän, heidän yhteisten etujensa vaatiman kestävän liiton aikaansaamiseksi

 

c) haluaa rakentavaa yhteistoimintaa kaikkien työtätekevien ja heidän kannatustaan nauttivien puolueiden kanssa kapitalismin oloissa sekä sosialismiin siirryttäessä ja sitä rakennettaessa,

 

d) toimii veljellisten suhteiden lujittamiseksi maan eri kansallisuuksien ja kieliryhmien kesken,

 

e) omaksuu ja hyväksyy marxilaisuuden julistaman kansainvälisen yhteenkuuluvaisuuden ja veljeyden aatteen ja toimii muiden maiden työväenpuolueiden kanssa kansojen välisen rauhan ja ystävyyden sekä kaikkien kansojen kansallisen tasa-arvoisuuden puolesta,

 

f) järjestää kokouksia, juhlia, mielenosoituksia, esitelmä- ja luentotilaisuuksia, julkaisee sanomalehtiä ja kirjallisuutta sekä harjoittaa kustannustoimintaa.

 

 

Puolueen jäsenet

4 §

Puolueosaston jäsenenä voi olla jokainen 15 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen ja Suomessa kotipaikan omaava ulkomaalainen, joka hyväksyy puolueen ohjelman ja säännöt, osallistuu jonkin puolueosaston työhön, toteuttaa puolueen päätöksiä ja maksaa säännöllisesti jäsenmaksunsa.

 

Jokaisella puolueosaston jäsenellä tulee olla puolueen keskuskomitealta saatava jäsenkirja.

 

Tietyllä alueella toimivat puolueosastot voivat perustaa aluejärjestöjä. Kaupunki- aluejärjestöt sekä osastot liittyvät piirijärjestöiksi muodostaen yhdessä puolueosastojen henkilöjäsenten kanssa puolueen.

 

 

Jäsenten hyväksyminen puolueeseen ja puolueosastoon

5 §

Puolueen keskuskomitea hyväksyy puolueen jäseniksi rekisteröidyt piiri-, kaupunki- ja aluejärjestöt sekä puolueosastot.

 

Jäsenten hyväksyminen puolueosastoon tapahtuu yksilöittäin. Jäsenhakemus on jätettävä hakijan työpaikan tai paikallisen puolueosaston toimikunnalle.

 

Puolueosaston kokous päättää jäsenen hyväksymisestä.

Jäsen voi kuulua vain yhteen puolueosastoon.

 

 

Puolueosaston jäsenen velvollisuudet

6 §

Jokaisen puolueosaston jäsenen velvollisuutena on

a) osallistua puolueen toimintaan, toteuttaa käytännöllisellä työllään puolueen ohjelmaa ja puolue-elimien päätöksiä, edistää oma-aloitteisesti puoluejärjestön työtä, lujittaa puolueen yhteyksiä joukkoihin, selvittää puolueen politiikkaa ja päätöksiä, edistää työväenluokan yhtenäisyyttä sekä taistella koko työtätekevän kansan jokapäiväisten elinetujen puolesta,

 

b) opiskella tietoisuutensa kohottamiseksi ja tieteellisen sosialismin perusteiden omaksumiseksi,

 

c) suojella puolueen marxilaista aatteellisuutta ja järjestöllistä yhtenäisyyttä sekä puolustaa puoluetta

kaikkia sen vihollisia vastaan,

 

d) esiintyä esimerkillisellä tavalla sekä yhteiskunnallisessa että yksityisessä elämässään ja noudattaa puoluekuria,

 

e) noudattaa ehdotonta uskollisuutta ja rehellisyyttä luottamustehtävien ja varojen hoidossa sekä järjestö- että yhteiskunnallisissa tehtävissä,

 

f) suorittaa säännöllisesti jäsenmaksunsa vahvistettujen perusteiden mukaan.

 

 

Jäsenen oikeudet

7 §

Puolueosaston jäsenellä on oikeus:

 

a) osallistua vapaasti puolueen toimintaan liittyvien ja kaikkien yhteiskunnallisten kysymysten käsittelyyn ja päätösten tekoon järjestönsä kokouksissa, arvostella niissä kenen tahansa puolueen jäsenen tai elimen toimintaa ja saattaa käsityksensä ja ehdotuksensa sekä osaston kokouksen että johtavien puolue-elinten tietoon aina puolueen keskuskomiteaan ja edustajakokoukseen asti,

 

b) saada asianomaiselta puolue-elimeltä vastaus taikka ratkaisu sille tekemäänsä kyselyyn tai esitykseen,

 

c) tulla valituksi mihin tahansa puolue-elimeen sekä osallistua ylempien puolue-elimien valintaan puolueosaston kokouksessa valittujen edustajien kautta,

 

d) esittää jo tehdyn, puoluetyötä koskevan päätöksen jälkeen siitä poikkeava mielipiteensä johtaville elimille. Kuitenkin hänen on ehdottomasti noudatettava tehtyä päätöstä.

 

e) osallistua henkilökohtaisesti niiden puolue-elimien kokouksiin, joissa käsitellään hänen toimintaansa ja menettelyään sekä tehdään niistä päätöksiä.

 

 

Puolueen sääntöjen ja päätösten noudattaminen

8 §

Kun puolueosaston jäsen ei noudata puolueen ohjelmaa

ja päätöksiä, vaan hänen toimintansa on

niiden vastaista, voidaan hänelle antaa huomautus

tai varoitus. Ankarin puoluerangaistus on puolueesta

erottaminen.

 

Puolueen ohjelman ja järjestöpäätösten vastaisen toiminnan ollessa kysymyksessä on asiasta päätettävä siinä puolueosastossa, johon jäsen kuuluu ja hänet on kutsuttava asiaa käsittelevään kokoukseen.

 

Hänellä on oikeus esittää kokoukselle menettelynsä vaikuttimet ja muut asiaan liittyvät näkökohdat. Asiaa selvitettäessä on noudatettava oikeudenmukaisuutta ja toverillisuutta. Jos on selvinnyt, että osaston jäsenen toiminta on ollut ristiriidassa puolueen ohjelman ja päätösten kanssa ja tapahtunut osaksi tietoisuuden puutteesta aiheutuneesta taitamattomuudesta tai harkitsemattomuudesta, on käytettävä lähinnä huomautusta tai varoitusta.

 

Puolueesta erottamisessa, joka on ankarin puoluerangaistus, on noudatettava suurta varovaisuutta ja harkintaa sekä perusteellisesti tutkittava kaikki kysymykseen liittyvät tosiasiat ja kuultava myös erotettavan omaa mielipidettä.

 

Puoluekurin rikkomukseksi katsotaan, jos puolueosaston jäsen

 

a) toimii puolueen ohjelmaa taikka puolueen omaksumaa poliittista- tai menettelytapalinjaa vastaan,

 

b) lyö laimin säännöissä määritellyt jäsenvelvollisuutensa ilman hyväksyttävää syytä,

 

c) käytöksellään tai muuten vahingoittaa puoluetta,

 

d) ilman hyväksyttävää syytä jättää jäsenmaksunsa suorittamatta.

 

Puolueosaston asiassa tekemästä päätöksestä voi jäsen vedota kirjallisesti kaupunki- tai piirikomiteaan ja niiden päätöksistä keskuskomiteaan.

 

Vetoomus on esitettävä 60 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Vetoomus on asianomaisissa elimissä käsiteltävä viivyttelemättä sekä annettava siitä lausunto, jonka perusteella puolueosasto tekee lopullisen päätöksensä.

 

 

Eroaminen puolueesta ja puolueosastosta

 

9 §

Puoluejärjestö ei voi erota puolueesta eikä purkautua, jos kolme sen jäsentä sitä vastustaa.

 

Jos puolueosasto purkautuu, voivat sen jäsenet liittyä johonkin toiseen puolueosastoon entisillä jäsenoikeuksilla.

 

Jäsenjärjestön eroamisesta on ilmoitettava kirjallisesti puolueen keskuskomitealle tai sen puheenjohtajalle, taikka valtuutetun välityksellä edustajakokoukselle.

Asia saatetaan edustajakokouksen tietoon ja päätös merkitään pöytäkirjaan.

 

Puolueosaston jäsen voi erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti osaston toimikunnalle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla siitä osaston kokoukselle. Kokouksen päätös merkitään pöytäkirjaan.

Puolueosastosta toiseen siirtyessään säilyttää jäsen entiset jäsenoikeutensa.

 

 

PUOLUEEN RAKENNE

 

Järjestöperiaate

10 §

Järjestöperiaatteena on demokraattinen sentralismi. Se merkitsee, että puolueen jäsenille turvataan

heidän loukkaamattomiin oikeuksiinsa kuuluva laaja demokratia ja että tämän puoluedemokratian pohjalta toteutetaan puoluetyön yhtenäistämiselle, ohjaukselle ja työnjaolle välttämätön keskitys.

 

Demokraattisen sentralismin periaatteen pääkohdat ovat:

 

1. Kaikki johtavat elimet puolueosaston toimikunnasta puolueen keskuskomiteaan asti valitaan järjestöjen kokouksissa.

 

2. Puolue-elimet ovat velvollisia selostamaan toimintaansa ja vastaamaan siitä valitsijoille ja ylemmille puolue-elimille ja ovat ne myös velvollisia pyydettäessä antamaan tietoja toiminnastaan ja tiliasemastaan sekä toisaalta oikeutettuja tekemään esityksiä ylemmille puolue-elimille.

 

3. Kaikkien johtavien puolue-elimien pitää jatkuvasti kuunnella toimintapiiriinsä kuuluvien puolueen jäsenten ja järjestöjen mielipiteitä, perehtyä niiden kokemuksiin ja ajoissa ratkaista niiden esittämät asiat.

 

4. Johtavien elimien päätökset ovat puolueen järjestörakenteen mukaisesti kaikkia järjestön jäseniä velvoittavia.

 

5. Asioiden käsittelyvaiheessa mahdollisesti esiintyvistä erimielisyyksistä huolimatta ovat enemmistön tekemät päätökset kaikkia järjestön jäseniä velvoittavia.

 

6. Puolueen ohjelman ja päätösten noudattaminen on eräs puolueen poliittisen yhtenäisyyden ehdoista. Sen tähden jokaisen jäsenjärjestön ja puolueosaston jäsenen velvollisuutena on vaalia ja noudattaa puolueen yhtenäistä tahtoa ja toimintaa. Puoluevastaisia ryhmittymiä ei puolueessa sallita.

 

7. Kaikki puoluejärjestöt toteuttavat käytännössä kollektiivisen johdon ja henkilökohtaisen vastuun yhdistämisen periaatetta. Sen mukaan jokainen tärkeä kysymys ratkaistaan yhteisesti. Yhteisesti päätöksiä tehtäessä on tarpeen, että jokaisen yksityisen puolueen jäsenen asiaan vaikuttava mielipide tulee esille.

 

8. Kaikki päätökset tehdään vapaan keskustelun perusteella järjestöjen kokouksissa. Jokaisella puolueosaston jäsenellä on oikeus puoluejärjestönsä kokouksissa esittää käsityksensä kaikista asioista ja arvostella kenen tahansa puolueen jäsenen toimintaa ja saattaa mielipiteensä johtoelimien tietoon.

 

9. Kaikilla puoluejärjestöillä on itsenäinen päätäntävalta omissa asioissaan, mutta päätökset eivät saa olla ristiriidassa puolueen ohjelman, sääntöjen ja yleisten päätösten kanssa. Puolueen sisäinen demokratia, joka oikein ymmärrettynä ja toteutettuna tekee mahdolliseksi noudattaa tietoista puoluekuria, edellyttää myös arvostelun ja itsearvostelun laajaa kehittämistä puoluetyössä esiintyvien puutteiden ja epäkohtien poistamiseksi.

Puolueen järjestöperiaatteen noudattaminen on ratkaisevana ehtona puolue-elimen ja yksityisten puolueen jäsenten menestykselliselle työlle ja kehitykselle.

 

 

Järjestömuodot

11 §

Puolueosastot muodostetaan työpaikoittain ja asuinalueittain. Puolueosaston voi muodostaa kolme henkilöä.

 

Alue-, kaupunki- ja piirijärjestöt ovat osastojen muodostamia järjestöjä, jotka ohjaavat alueellaan puoluetyötä kokouksiensa, puolueen ohjelman ja ylempien elimien päätösten sekä sääntöjen mukaisesti.

 

Piirikomitea käsittelee puolueosastojen sekä alue ja kaupunkijärjestöjen anomukset piirijärjestöön liittymisestä. Piirikomitealla on oikeus hyväksyä tai hylätä anomukset. Asiassa on pyydettävä puolueen keskuskomitean lausunto. Aluekomitea hyväksyy puolueosaston aluejärjestöön hankittuaan asiassa piirikomitean lausunnon.

 

 

Päättävät ja johtavat elimet

12 §

Puoluejärjestön päättäviä elimiä ovat puolueosaston kokous, aluejärjestön kokous, kaupunkijärjestön kokous, piirijärjestön kokous ja puolueen edustajakokous.

 

Puolueosaston vuosikokous valitsee toimikunnan, aluejärjestön vuosikokous aluekomitean, kaupunkijärjestön vuosikokous kaupunkikomitean, piirijärjestön vuosikokous piirikomitean ja puolueen edustajakokous keskuskomitean, joista kukin toimii järjestönsä lainmukaisena hallituksena.

 

Jokaisella puolueosaston jäsenellä on oikeus esittää ehdokkaita ja lausua mielipiteensä heistä osastonsa kokouksissa ja edustajiensa kautta alue-, kaupunki- ja piirijärjestön vuosikokouksissa sekä puolueen edustajakokouksissa.

 

Jos joku puolueen keskuskomitean jäsen joutuu eroamaan ennen toimiaikansa päättymistä, kutsuu keskuskomitea eniten ääniä saaneen varajäsenen eronneen tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

 

 

Puolueen edustajakokous

13 §

Puolueen ylin päättävä elin on edustajakokous. Varsinainen edustajakokous kutsutaan koolle joka kolmas vuosi alkupuolella vuotta. Keskuskomitea määrää lähemmin paikan ja ajan. Varsinaisesta edustajakokouksesta on ilmoitettava vähintään kuusi kuukautta aikaisemmin keskuskomitean määräämässä sanomalehdessä tai kiertokirjeellä puolueen järjestöille. Kokouskutsussa on otettava huomioon yhdistyslain määräykset.

 

Ylimääräinen edustajakokous on pidettävä, jos varsinainen edustajakokous on niin päättänyt tai jos vähintään 1/3 piirijärjestöistä sitä kirjallisesti keskuskomitealta vaatii erityisesti ilmoitettua asiaa varten tai jos keskuskomitea katsoo sen tarpeelliseksi.

 

Ylimääräisestä edustajakokouksesta on ilmoitettava järjestöille samalla tavalla kuin varsinaisesta edustajakokouksestakin, vähintään yhtä kuukautta ennen kokousta mainiten käsiteltävät asiat kokouskutsussa. Kiireellisissä tapauksissa on keskuskomitealla oikeus kutsua koolle ylimääräinen edustajakokous, jossa edustajina ovat edelliseen edustajakokoukseen valitut edustajat, mikäli keskuskomitea ei määrää uusia vaaleja toimitettavaksi.

 

Kutsu on annettava edellisessä kohdassa mainitulla tavalla vähintään kaksi viikkoa ennen kokouksen alkamista.

 

 

14 §

Edustajakokouksen edustajat valitaan puolueosastoittain kunkin osaston kokouksessa suoritettavalla jäsenäänestyksellä.

 

Kokousedustajia valitaan yksi kunkin puolueosaston alkavaa 20 jäsentä kohti. Lisäksi kukin piiri- ja aluejärjestö valitsee yhden edustajan.

 

Vaalit toimitetaan keskuskomitean määräämänä aikana viimeistään kuukautta ennen varsinaista ja kahta viikkoa ennen ylimääräistä edustajakokousta.

 

 

 

15 §

Puolueosaston toimikunta laatii osaston jäsenten esittämistä edustajaehdokkaista edustajakokousvaaleissa käytettävän vaalilipun. Jokainen äänestäjä saa äänestää enintään niin monta ehdokasta kuin kustakin osastosta valitaan. Äänestys suoritetaan puolueosaston kokouksessa. Yksityiskohtaisemmat ohjeet vaalien toimittamisesta antaa keskuskomitea.

 

 

16 §

Puolueosaston jäsen voi viiden vuorokauden kuluessa edustajavaalien toimittamisesta tehdä valituksen piirikomitealle, jos hänen mielestään edustajain vaaleissa on menetelty virheellisesti. Piirikomitean on suoritettava valituksen johdosta tutkimus ja, jos valitus osoittautuu aiheelliseksi, tarpeen vaatiessa toimitettava puolueosastossa uudet vaalit.

 

 

17 §

Puolueosaston edustajan valtakirjan antaa osaston toimikunta. Piirikomitea, kaupunki- ja aluekomitea antavat kukin kyseisen järjestön valtakirjan. Valtakirjojen tarkastuksen suorittaa keskuskomitean tehtävään valitsema toimikunta ennen edustajakokousta.

 

 

18 §

Puolueen edustajakokouksessa on puhe-, esitys- ja äänestysoikeus edustajaksi hyväksytyillä. Puhe- ja esitysoikeus on keskuskomitean sekä talouden ja hallinnon tarkastustoimikunnan jäsenillä. Keskuskomitean edustajakokoukseen kutsumien puoluejärjestöjen työntekijöiden ja muiden toimihenkilöiden puhe- ja esitysoikeudesta päättää edustajakokous.

 

Puolueen tili- ja vastuuvapaudesta päätettäessä keskuskomitean jäsenillä ei ole äänestysoikeutta, vaikka heidät olisikin valittu kokousedustajiksi.

 

 

19 §

Puolueen varsinaisen edustajakokouksen tehtävänä on kuultuaan keskuskomitean selostuksen:

 

1. arvioida kulloinkin vallitseva taloudellinen ja poliittinen tilanne, puolueen tila ja päättää niistä johtuvista puolueen tehtävistä,

 

2. Käsitellä ja vahvistaa puolueen vuosi- ja tilikertomukset sekä talouden tarkastustoimikunnan selostus ja lausunto,

 

3. päättää tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä keskuskomitealle ja muille vastuuvelvollisille,

 

4. valita keskuskomitean varsinaiset ja varajäsenet,

 

5. valita talouden ja hallinnon tarkastustoimikuntaan kaksi varsinaista ja kaksi varajäsentä, jotka valitsevat keskuudestaan toimikunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

 

6. käsitellä esille tulevat sääntömuutokset ja muut mahdollisesti esille tulevat asiat, kuitenkin huomioon ottaen yhdistyslain 24. pykälän määräykset.

 

 

Keskuskomitea

20 §

Puolueen asioita hoitaa sen hallituksena keskuskomitea, joka on edustajakokousten välillä puolueen ylin johtava ja toimeenpaneva elin. Sen muodostavat puolueen edustajakokouksen valitsemina 30-50 varsinaista ja 10-15 varajäsentä.

 

Keskuskomitean toimiaika kestää siihen saakka kunnes uusi keskuskomitea on valittu. Keskuskomitea valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, 1-3 varapuheenjohtajaa, pääsihteerin ja poliittisen toimikunnan sekä nimittää taloudenhoitajan.

 

 

Keskuskomitea kokoontuu puheenjohtajan tai pääsihteerin kutsusta tai jos 1/3 keskuskomitean jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii. Kokous on päätösvaltainen, jos kokoonkutsujan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla. Päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni.

 

Keskuskomitean tehtävänä on:

 

1. panna toimeen puolueen edustajakokouksen päätökset,

 

2. johtaa puoluetyötä edustajakokousten välisenä aikana,

 

3. nimittää puolueen lehtien vastaavat toimittajat, puolueen toimitsijat ja nimetä tarvittavat toimikunnat

 

4. huolehtia puolueen taloudenhoidosta,

 

5. pitää jäsenluetteloa,

 

6. päättää jäsenmaksun suuruudesta,

 

7. päättää puolueen edustajakokouksen koolle kutsumisesta.

 

 

21 §

Talouden ja hallinnon tarkastustoimikunnan jäsenistä ja varajäsenistä puolet tulee olla auktorisoituja tilintarkastajia.

 

Toimikunnan tehtävänä on suorittaa säännöllisesti puolueen tilien ja taloudenhoidon valvonta- ja vuositarkastukset sekä antaa niistä lausunto keskuskomitealle ja edustajakokoukselle.

 

Toimikunnalla on lisäksi oikeus tarkastaa, että päätösten toimeenpano, puolueen hallinto ja juoksevien asioiden hoito tapahtuu sääntöjen ja päätösten mukaisesti, täsmällisellä ja tarkoituksenmukaisella tavalla.

Toimikunnan toimiaika on edustajakokousten välinen aika.

 

 

Yleisiä määräyksiä

22 §

 

Puolue voi omistaa kiinteistöjä ja osakkeita sekä harjoittaa kustannus- ja siihen liittyvää kirjakauppatoimintaa sekä ravintola- ja elokuvateatteriliikettä.

 

Ennen kuin puolueosastot, alue- tai kaupunkijärjestöt päättävät kiinteistöjen rakentamisesta, laajentamisesta taikka muuta huomattavaa taloudellista toimintaa tahi yritystä koskevasta asiasta, tulisi niiden neuvotella siitä piirikomitean kanssa. Piirijärjestön on vastaavissa tapauksissa neuvoteltava keskuskomitean kanssa.

 

 

Jäsenmaksut

23 §

Puolueosaston jäsenet maksavat puolueen jäsenmaksua, jonka suuruudesta päättää keskuskomitea. Jäsenmaksusta 50 % kuuluu puolueosastolle, 25 % piirijärjestölle ja 25 % puolueelle. Osaston toimikunta voi, jäsenen sitä pyytäessä, vapauttaa hänet jäsenmaksuista määräajaksi työttömyyden, sairauden ja muun vastaavan, erityisen painavan syyn johdosta.

 

 

Puolueen nimen kirjoittaminen

24 §

Puolueen nimen ovat oikeutettuja kirjoittamaan puolueen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja pääsihteeri sekä taloudenhoitaja, kaksi yhdessä.

 

Tilien tarkastus

25 §

Puolueen tilikausi on kalenterivuosi. Tilikirjat on jätettävä talouden ja hallinnon tarkastustoimikunnalle maaliskuuhun mennessä. Toimikunnan tulee suorittaa tarkastus ja antaa siitä lausuntonsa keskuskomitealle kesäkuun alkuun mennessä.

 

 

Sääntöjen muuttaminen ja puolueen purkaminen

 

26 §

Sääntöjen muuttaminen tai puolueen purkaminen voidaan ottaa käsiteltäväksi sekä varsinaisessa että ylimääräisessä puolueen edustajakokouksessa ehdolla, että esitys siitä on annettu jäsenistön tietoon viimeistään kolme kuukautta ennen edustajakokousta.

 

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai puolueen purkamisesta voidaan tehdä, jos sitä kokouksessa kannattaa 2/3 äänioikeutetuista edustajista.

 

 

27 §

Jos puolue purkautuu tai lakkautetaan, on sen varat käytettävä purkamisesta päättävän edustajakokouksen päättämällä tavalla puolueen päämääriä edistäviin tarkoituksiin.

 

 

28 §

Asioissa, joista näissä säännöissä ei ole määräyksiä, noudatetaan yhdistys- ja puoluelakia.

 

 

Julkinen tiedosto: 
PDF icon SKP_säännöt.pdf