Tukka Koirikivi kirjoittaa, että taiteilijan on hankittava elantonsa omalla työllään, siinä missä muidenkin eikä esimerkiksi esiintymisestä palkan pyytäminen ole ilkeilyä.

Seppo Ruotsalainen kirjoittaa Ukrainan kriisistä, tarkastelee EU:n puolueellista asennetta ja kiinnittää huomiota fasismin vaaran nousuun.

Susanna Rissanen kirjoittaa, että on estettävä Suomen ja sen luonnonvarojen myynti globaalin kapitalismin ehtymättömiin tarpeisiin ja kysyy blogissaan missä vaiheessa suomalaiset heräävät tähän taisteluun.

Arjo Suonperän mielestä kokoomuksen ja hallituksen aikomukset valtionmenojen leikkauskohteiksi ovat vääriä. Vaihtoehdoksi Suonperä esittää leikattavaksi EU-jäsenyydestä aiheutuvat menot. Jo pelkkä vuotuisen bruttojäsenmaksun säästäminen EU-jäsenyydestä eroamalla toisi vuodessa noin 2 miljardin säästön kirjoittaa Suonperä.

Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja JP Väisänen vaatii Stubbin hallitusta perumaan valtionvarainministeriön suunnitelmat leikata saamenkielisten kielipesien toiminnoista ja saamelaiskulttuurin näivettämisen sijaan ratifioimaan ILO 169 sopimuksen.

SKP:n puheenjohtaja, Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen JP Väisänen kirjoittaa, että kaupalliset ulkomailta tuodut erilaiset kulttuurin näennäiset konseptihankeet syövät pala palata kaupungin omien kulttuuribudjettien kasvuvarat ja näivettävät asukaslähtöistä kulttuuria

SKP:n puheenjohtaja JP Väisäsellä soivat hälytyskellot. Helsingin Sanomien sivuilla suitsitaan kirjailijaliitto PEN:in johtopäätöksiä Ukrainan kriisistä. Väisäsen mielestä taiteilijoiden ja toimittajien tulisi kriiseissä käyttää erityisosaamistaan viisaammin kriisin syiden ymmärtämiseksi ja rauhan puolesta.

Tuukka Koirikivi nostaisi ruohonjuuritason yhteistyön kautta laajemman vasemmiston vastavoimaksi kokoomusta ja EU-vaaleissakin kannatustaan nostanutta oikeistopopulismia vastaan

SKP:n puheenjohtaja, Euroopan vasemmiston hallituksen jäsen JP Väisänen näkee eurooppalaisen radikaalin vasemmiston etenemisen voimistavan myös SKP ja muiden muutosta haluavien motivaatiota ja työtä politiikan suunnan muuttamiseksi Suomessa.

SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen tyrmistyy Kataisen hallituksen esityksestä rajata sateekaarieperheet ulos isyyslaista. Väisäsen vaati hallitusta korjaamaan HLBT-perheiden oikeuksia vääristävän lakiesityksen ja sisällyttämään sateekaariperheet osaksi isyyslakia.

Ukrainan tilannetta on tarkasteltava laajemmin ja pidemmällä aikajänteellä. Äärioikeiston vaara kasvaa, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että tilanne ei ole Kiovan väliaikaishallituksen käsissä. Väkivallan ja armeijan joukkojen käyttö Itä-Ukrainassa on myrkkyä rauhanprosessille.

EU:ssa ei vain ole ongelmia, vaan niitä syntyy koska unioni on jo rakenteeltaan ja lähtökohdiltaan täynnä ongelmia. Ei EU:lle, kyllä ihmisten väliselle yhteistyölle ja solidaarisuudelle!

JP Väisänen osallistui Sosiaalifoorumissa Arja Alhon ja Chris Matlhakon kanssa keskusteluun kansainvälisestä solidaarisuudesta ja uusista liittolaisista. Väisänen kritisoi Kataisen hallitusta politiikasta jolla kehitysyhteistyön määrärahoja ajetaan alas.

Arjo Suonperä väittää blogissaan, että ympäristön ja luonnon suojelijat eivät tuo kuin pieniä askeleita luonnonsuojelulle elleivät samalla rohkene ajaa myös markkinatalouden ja vapaan kilpailun kumoamista tai edes sen olennaista rajoittamista.

SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen kirjoittaa Euroopan vasemmiston velkaseminaarin ja Alexis Tsiprasin innoittamana, että vaikeuksissa olevat Euroopan valtiot on vapautettava veloista ja kriisin aiheuttaneet finanssikeinottelijat on laitettava maksajiksi.

Vuonna 1957 hallitus yritti lykätä lapsilisien maksua. Asia ei kuitenkaan edennyt suunnitellusti, vaan perheenäidit lähtivät puolustamaan oikeuksiaan.

SKP:n puheenjohtajan puheessa 4.4. EAY:n kansainvälisenä toimintapäivänä kritisoidaan suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen liiallista sopeutumista markkinavoimien logiikkaan. Puheessaan Helsingissä Väisänen vetoaa, että suomalainen ay-liike innoistuisi eurooppalaisesta luokkatietoisemmasta ja radikaalimmasta toiminnasta.

Uusi suunta syntyy toiminnalla, ja siihen on mahdollista ottaa Euroopasta esimerkkiä.

Pasi Tervo kirjoittaa rauhan ja aseidenriisunnan puolesta sekä muistuttaa, että ilman sotia meillä ei olisi myöskään sotapakolaisia.

Tällaisessa globaalisti kriittisessä ja kaikkia osapuolia koskevassa tilanteessa ei ole järkeä ryhtyä rankaisemaan vain yhtä osapuolta. Neuvottelun ja diplomatian tie on ainoa mahdollisuus. Suomessa Natoon liittymistä koskevien keskustelujen aika ei ole nyt.