Konkreettisen yhteistyön puolesta

 Oikeistopuolueet ovat nousussa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Europarlamentissa vaalien jälkeen suurimpana ryhmänä jatkaa oikeistolainen EPP. Suomessa suurin puolueemme on viime vuosina ollut, vaaleista toiseen, Kokoomus. Tämän lisäksi kansallismieliset ja osin äärioikeistolaiset puolueet ovat nousussa ympäri Eurooppaa. Konservatiivien ryhmä, johon Perussuomalaiset myös kuuluvat, nousi vaalien jälkeen kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi europarlamentissa.

Suomessa valtamedia on jo vuosia ollut oikeistohegemonian hurmiossa. Tästä osoituksena viime viikonlopun Kokoomuksen puoluekokous, joka uutisoitiin suorana YLE:n medioissa. Kokoomuksen tuore puheenjohtaja Alexander Stubb on viemässä Suomea suurella innolla kohti Natoa. Tämän lisäksi Stubb on linjannut tavoitteekseen kymmenien miljardien leikkaukset valtion budjettiin ja veroasteen laskemisen, toki näin hyödyttäen eniten rikkaita. Kaiken kukkuraksi Kokoomus päätti lähteä ajamaan ay-liikkeen jäsenmaksujen poistoa.

Tällaisten linjausten jälkeen olettaisi niin kansan kuin median nousevan takajaloilleen. Kokoomus ei enää peittele kovia arvojaan, vaan ajaa niitä avoimesti hymyilevän puheenjohtajansa näyttäessä tietä. Varmasti vielä jokin aika sitten tällaisia mielipiteitä ei olisi voinut avoimesti esittää, mutta ajat ovat selvästi muuttuneet, eikä kukaan enää pahemmin jaksa pistää vastaan politiikalle, joka hyödyttää vain rikkainta väestönosaa.

Vasemmiston yhteistyötä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Tätä on toki viime vuosina toisteltu niin monesti, että se rupeaa olemaan jo lähes kliseen kuuloinen. Kyse onkin siitä, että yhteistyö ei saa jäädä enää pelkän puheen tasolle. Johtoportaassa yhteistyötä on toki helppo julistaa. Yhteisiä linjauksia ja ohjelmia on myös helppo luoda. Se todellinen vasemmistolainen yhteistyö lähtee kuitenkin ruohonjuuritasolta, meistä jokaisesta kommunistista ja vasemmistolaisesta toimijasta. Jos me emme avoimesti hae paikallista yhteistyötä eri toimijoiden kesken, tulee vasemmiston yhteistyö olemaan sanahelinää myös tulevaisuudessa, ja taas joudumme katsomaan, kuinka tyytymättömien ihmisten kannatus valuu Perussuomalaisille.

Nyt on siis aika aidosti unohtaa vanhat erimielisyydet vasemmiston keskuudessa ja ojennettava yhteistyön kättä. Vain tällä tavoin vasemmistolla voi olla edes mahdollisuus nousta tulevaisuudessa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi oikeistohegemonialle.