SKP:n puheenjohtaja, käsitetaiteilija ja Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen JP (Juha-Pekka) Väisänen kritisoi taloustutkimuksen tutkija Pasi Holmin visiota kulttuurin tukijärjestelmän kehittämisestä palkitsemaan kaupallista onnistumista. Väisäsen mielestä olisi ymmärrettävä, ettei kulttuuria voi rahalla ostaa ja että taiteen sekä kulttuurin julkista rahoitusta tulee nykyisestä merkittävästi lisätä koska onnistuneet taideteokset ja identiteettikokemukset tapahtuvat kulttuurissa jossa niille ja erilaisille ihmisille on tilaa.
Presidentin puhe voimistaa viholliskuvaa
Vuoden ensimmäisenä päivänä presidentti Sauli Niinistön suusta kasvatettiin lisää viholliskuvaa Venäjästä.
Niinistön puheessa korostuu se, että Suomessa sotilaallinen konflikti on koko ajan mahdollista. Kokoomuksen Suomi muistuttaa presidentin piipusta miten se kylmän sodan aikanakin oli koko ajan varautunut sotilaalliseen konfliktiin ja kaaokseen..
Nyt ymmärtää miksi Porilaisten marssi soi kun Niinistö saapuu paikalle.
”Pois, pois rauhan toimi jää,
jo tulta kohta kalpa lyö
ja vinkuen taas lentää luoti.
Joukkoon kaikki yhtykää,
meit' entisajan sankarhenget tervehtää”
(suora sitaatti Porilaisten marssista. Cajander)
Presidentti Sauli Niinistö korostaa uudenvuoden puheessaan, että elämme aikaa, jolloin siirrytään hienosäädöistä peruskysymyksiin. Niinistö olisi voinut yhtä hyvin kertoa, että koko hänen uudenvuodenpuheensa on tiivistelmä Naton viimeisen huippukokouksen linjauksista. Niin samoilla linjoilla Suomen presidentti on. Naton Walesin kokouksessakin siirryttiin Chicagon suunnitelmista kohti konkreettisempaa. Peruskysymyksiä Niinistölle ja Natolle ovat viholliskuvien kuten Venäjän kasvattaminen ja konkretisoiminen, yhteistyö EU:n kanssa vahvistaminen ja sotilasmenojen kasvattaminen.
Lue Naton Walesin kokouksen päätöslinjaukset tästä linkistä (englanniksi)
Olen Presidentin kanssa samaa mieltä siitä, että tarvitsemme vakauspolitiikkaa. Niinistön ja kokoomuksen analyysi vakaudesta ja maailmanrauhasta on kuitenkin väärä. On erittäin lyhytnäköistä ja vaarallista asettaa Suomi Ukrainan kriisissä toisen tai kahden kolmesta tukijaksi kuten presidentti Niinistö uudenvuoden puheessaan ja Stubbin hallitus käytännön politiikassa tekee.
Maailman kriisit ja yhtä vähän Ukrainan kriisi ei tarvitse minkään vieraan vallan sotajoukkojen läsnäoloa. Me Ukrainan konfliktin lähialueen maat emme varmasti tarvitse yhtään lisää provokaatiota, viholliskuvien vahvistamista tai sotilaallista konfliktia. Niinistön puheessaan esille nostama vapaan yhteisö on puheen sisällöstä huolimatta kuitenkin mahdollista. Ydinasepelotetta puolustuksensa perustana käyttävä Nato, talouspakotteita ja pääoman vapauksien puolesta toimiva EU ovat työväenluokan ja rauhanliikkeen perspektiivistä varsin huonoja vaihtoehtoja maaperäksi, jossa minkään muun kuin sotateollisuuden ja bisneksen vapaudet olisivat turvattuja.
Presidentin puhe oli paljastavuudessa hyvä. Suomeen tarvitaan nyt ihan toisenlaista politiikkaa. Nyt tarvitaan rauhanpuheita ja edistyksellistä puolustuspolitiikkaa, joka pitää Suomen poissa sodista. Suomen poliittisen eliitin on irtaannuttava heti presidentin ja kokoomuksen Nato-intoilusta. Suomella on Ukrainan kriisissä ja muissakin tulevissa konflikteissa rauhan ja diplomatian rakentajana ihan toisenlaista annettavaa. Tämä vaatii Suomen pysymistä ulkona sotilasliitto Naton maailmanherruushankkeista ja irtaantumista EU:n demokratiaa kaventavista sopimuksista.