Toteutuuko köyhälle vallan kolmijako?

Vallan kolmijako on yksi oikeudenmukaisen, demokraattisen yhteiskunnan peruspilareista.

Kolmijako-opin kehitti aikanaan ranskalainen filosofi Montesquieu, vuoden 1748 kirjassaan De l’Esprit des Lois. Auki kirjoitettuna se tarkoittaa, että lainsäädäntö-, tuomio- ja toimeenpanovalta ovat toisistaan erillään. Mikäli yksi instituutioista alkaa toimimaan epäinhimillisesti, voivat kaksi muuta suitsia sen toiminnan.

Miten vallan kolmijako toteutuu suomalaiselle köyhälle?

1. Lainsäädäntövalta

Oikeistopoliitikot johtavat Kelaa vuodesta toiseen. Siis samat tyypit, jotka lähes jokaisessa hallituksessa ovat mukana päättämässä Kelaa koskevasta lainsäädännöstä.

2. Tuomiovalta

Kela tulkitsee itse asetetut lait. Valittaessa päätöksistä Kela tutkii ne itse. Seurauksena on käytännössä aina hylkäys. Jos pystyt valittamaan, etenee valitus muihin Kelaa komppaaviin tahoihin: SAMU, TELK, Hallinto-oikeus, Vakuutusoikeus, jne. Näistä ainoastaan hallinto-oikeudessa tehdään asiallisia päätöksiä – muuten noin 90 % valituksista hylätään. Päätöksissä menee vuosia.

Kela rikkoo asetettuja lakeja suvereenisti. Esimerkiksi Kela ei perustele päätöksiään, vaikka hallintolain 45 § niin vaatii; vaan pelkästään toteaa. Oikeusasiamies joutuu jatkuvasti huomauttamaan Kelaa lainvastaisesta toiminnasta. Asioita ei kuitenkaan korjata, vaan samoista asioista huomautetaan Kelaa toistuvasti.

Kela vaatii itselleen tietoja, jotka ovat muulle kansalle ehdottoman salaisia. Esimerkkejä tällaisista ovat pankin tiliotteet ja terveystiedot.

3. Toimeenpanovalta

Kela suorittaa tekemänsä päätökset. Köyhälle Kelan päätöksissä on kyse elämästä ja kuolemasta, terveydestä, vammautumisesta ja sairaudesta. Onko talvella kylmänsuoja? Onko ruokaa? Vettä? Lääkeet? Tilanteissa, joissa köyhä kuolee, toteaa Kela jälkeenpäin: erittäin valitettava virhe. Seurauksia ei ole eikä korvauksia makseta.

Tilanteissa, joissa köyhä kuolee, toteaa Kela jälkeenpäin: erittäin valitettava virhe. Seurauksia ei ole eikä korvauksia makseta.

Kela käskyttää köyhiä rangaistusten uhalla. Toimi näin tai viemme sinulta elämän perusedellytykset. Monesti käskytys on valmiiksi kirjoitettua, automaattista, ja seuraa aina päätösten mukana.

Osa käskytyksestä on implisiittistä, velvoitteita. Esimerkki tällaisesta on kielto poistua maasta viikkoa pidemmäksi ajaksi – jälleen elämän perusedellytysten viemisen uhalla. Päiväaikana on oltava jatkuvasti tavoitettavissa, mikä tarkoittaa käytännössä poistumiskieltoa paikkakunnalta. Kelan määräysvallan alaisella köyhällä ei ole vapaata liikkuvuutta, joka on muille perusoikeus.

Montesquieu piti keskitettyä valtaa suurena uhkana kansalaisten vapaudelle. Hänen mukaansa "hallitusvalta pitää rakentaa siten, ettei yhdenkään ihmisen tarvitse pelätä toista".

Mitä Montesquieu ajattelisi Kelan toiminnasta?