SKP:n keskuskomitean jäsen valtiotieteiden tohtori ja erikoistutkija Seppo Ruotsalainen pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, miten on mahdollista, että koko eduskunta vastusti 85 000 henkilön allekirjoittamaa kansalaisaloitetta ansiotasoindeksin palauttamiseksi työeläkkeisiin.
Vaarallisia Nato-hankkeita Baltiassa ja Islannissa
Suomi on tänä vuonna osallistunut Nato-johtoisiin sotaharjoituksiin Baltiassa. Kataisen hallitus ja poliittinen eliitti eivät ole katsoneet tarpeelliseksi tiedottaa sotaharjoituksista Suomen kansalle tai edes eduskunnan puolustusvaliokunnalle.
Puolustusministeri Carl Haglundille Suomen Nato-yhteistyö on helppoa ja pragmaattista. Haglund asettuu kevyesti sotaharjoituksista nousseen kohun yläpuolelle ja toteaa korkeuksista, että hallituksella on täysi mandaatti päättää Suomen sotaharjoituksista.
Puolustusministeriössä on käynnissä puolustusvoimauudistus ja puolustuspoliittista selontekoa valmistellaan. Suomen osallistuminen Baltian sotaharjoituksiin osoittaa, että Nato-yhteistyön lisäämistä pyritään peittelemään. Myös aikeet osallistua Naton keskuksista ohjattuun Islannin ilmavalvontaan yritetään esittää viattomana harjoitteluna.
Ministeriön ylimielisyys näkyy siinä, että kansan Nato-vastaisuutta ei oteta huomioon puolustusvoimien uudistuksessa ja verkostoitumisessa Natoon. On Suomen turvallisuudelle haitallista politiikkaa, että kokoomuksen johdolla hallitus hyväksyy Nato-yhteensopivien ohjuksien ja aseiden miljardiluokan ostot. Eurospike- ja JASSM-risteilyohjusten ostaminen on tyypillistä markkinavoimien puolustuspolitiikkaa, jolle ei odottaisi hallitusvasemmiston tukea. Asehankinnoilla ja Nato-hankkeilla ei ole kansan enemmistön tukea.
Militarisoitumisella ja sotaharjoituksilla Kataisen hallitus vahvistaa yhteistyötä sotilasliitto Naton kanssa kansan natovastaisuudesta huolimatta ja vielä räikeästi aikana jolloin hallitus toteuttaa merkittäviä leikkauksia kansalaisten perusturvasta ja lähipalveluista.