SKP:n puheenjohtaja, käsitetaiteilija ja Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen JP (Juha-Pekka) Väisänen kritisoi taloustutkimuksen tutkija Pasi Holmin visiota kulttuurin tukijärjestelmän kehittämisestä palkitsemaan kaupallista onnistumista. Väisäsen mielestä olisi ymmärrettävä, ettei kulttuuria voi rahalla ostaa ja että taiteen sekä kulttuurin julkista rahoitusta tulee nykyisestä merkittävästi lisätä koska onnistuneet taideteokset ja identiteettikokemukset tapahtuvat kulttuurissa jossa niille ja erilaisille ihmisille on tilaa.
Puheet elvytyksestä kosmeettista – on irtaannuttava EU-kurisopimuksesta
Ennen kuin valitaan uusi eduskunta on hyvä muista mitä edellisessä eduskunnassa vaikuttaneet puolueet kuten vasemmistoliitto, vihreät ja demarit tekivät.
Samat puolueet, jotka nyt puhuvat elvytyksestä ottivat merkittävän askeleen julkisen talouden, sosiaalisten oikeuksien ja kansallisen itsemääräämisoikeuden alasajossa kun päätös siirtää EU-komissiolle olennaisen osan Suomen talouspoliittista ja budjettivaltaa hyväksyttiin. Samalla unionin tuomioistuin sai myös valtuudet valvoa talouskurisopimuksen noudattamista ja rangaista siitä poikkeavia.
Poliittisen eliitin hyväksymässä EU-kurisopimuksessa jäsenmaat kirjasivat lainsäädäntöön velvoitteen valtion budjetin tasapainosta ja siitä, että valtioiden keskipitkän aikavälinen rakenteellinen alijäämä ei saa ylittää 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tähän liittyy automaattinen korjausmekanismi ja mahdollisuus langettaa sopimusrikkeistä jäsenvaltiolle sakot.
Elvytystä kyllä tarvitaan
Tänään puheet elvytyksestä homekouluineen ja teiden parantamisineen ovat toki tarpeellisia aloitteita, joilla valtion omaisuudesta pidetään huolta ja edullisten lainojen aikaan se kannattaa toki tehdäkin. Mutta puhe elvytyksestä ilman irtaantumista koko leikkauspolitiikan keskeisestä mekanismista, EU-kurisopimuksesta on pelkkää kosmetiikkaa.
Talouspolitiikan suuntaa voidaan muuttaa
Nykyistä kansaa kyykyttävää politiikkaa ylläpidetään vapaata ajattelua rajoittavilla raameilla ja rahanvallan pakkosopimuksilla.
Viimeaikaiset työläisten protestit Suomessa lentokentillä, laivoilla ja useilla työpaikolla kertovat toisenlaisen politiikan tarpeesta ja toimista kohti tulevaisuutta, jossa ihminen asetetaan talouden edelle.
Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö (EAY / ETUC - jonka jäseniä SAK, STTK ja AKAVA ovat) on tukenut politiikan suunnan muutosvaatimusta Euroopassa ja ollut mukana yleislakoissa mm. Belgiassa ja Etelä-Euroopassa. Tämä radikaali ay-liike on selkeästi vaatinut irtaantumista EU-kurisopimuksesta, leikkauspolitiikasta ja TTIP-sopimuksen suunnittelusta. Miksi Suomalaiset SAK, STTK ja Akava ovat valinneet toisin?
Toisenlaisen politiikan tarpeesta kertoo myös Kreikan kansan päätös irtaantua leikkauspolitiikasta. Ajatelkaa! Kokonainen Kreikan kansa ajatteli markkinatalouden kehyksen yli ja viime vaaleissa äänesti maahan vallan kahvaan uuden radikaalin vasemmiston SYRIZA:n .
Irti leikkauspolitiikasta, impivaaralaisesta ajattelusta ja EU-kurisopimuksesta
Eduskuntavaali 2015 ovat näyttäneet, että kokoomuksen korvamato näyttää laulavan eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kaikissa korvissa ja kovaa. Se biisi menee näin. ”Leikataan, leikataan, leikataan” Meillä Suomessa on syytä irtaantua kokoomuksen korvamadosta.
Leikkauspolitiikan ja Euroopan unionin keskitetyn ylikansallisen päätöksenteon sijasta on lisättävä kansalaisten, ay-liikkeen ja kansalaisliikkeiden sekä vaaleilla valittujen kansanedustajien päätösvaltaa. Tämä edellyttää irtaantumista Euroopan unionista ja sellaisen Euroopan rakentamista, jossa ihmisten ja luonnon hyvinvointia ei alisteta markkinoiden ja pääoman valtaan. Missä on EU-kriittisten puolueiden kuten IPU, STP, KTP jne. yhteistyöjärjestöt ja uskottavat esitykset, joilla globaali uusliberaali politiikka kumotaan? Tässä poliittisessa tilanteessa meillä Suomessa on erityisesti syytä irtaantua myös impivaaralaisesta ajattelusta, jota EU:sta irti pyrkivät tahot mielellään viljelevät. Globaalit markkinat ja suurpääoma vaatii haastajakseen pienenen sisäänpäin kääntyvän kansallisen umpimielisyyden sijaan toisenlaista avointa ja kansojen solidaarisuuteen perustuvaa toisenlaista Eurooppaa.
Tehdään toisin – tehdään ja omistetaan yhdessä, porukalla
Suomeen tarvitaan akuutisti 1200 € perusturva. Työtä voidaan alkaa tehdä 30 viikkotunnin ja 6 tunnin työpäivän mallin mukaan. Valtion ja kuntien roolia hyvinvoinnin vastuunkantajina tulee vahvistaa. Me voimme itse porukalla luoda yhteisesti omistettuja työpaikkoja peruspalveluihin, energian tuotantoon ja innovaatioihin. Porvarien ajatus vähemmästä valtiosta on aikansa elänyt. Yhteisvastuu ja osallistuva demokratia saavat Suomen jaloilleen.
SKP toimii rahanvaltaa vastaa kansanvallan puolesta niin kotimaassa kuin kanialivälisesti. Olemme Euroopan vasemmiston radikaalissa rintamassa rakentamista tietä kohti 2000-luvun sosialismia ja toisenlaista Eurooppaa.
Silloin kun parlamentaarinen vasemmisto ja vihreät sopivat EU-kurisopimuksesta kävi SKP Euroopan vasemmiston radikaalissa rintamassa yleiseurooppalaista kampanjaa kurisipimusta vastaan.
Kyllä me eurooppalaisten toverien kanssa silloin ihmettelimme suomalaisen parlamentaarisen vasemmiston sitoutumishalua porvaripolitiikkaan tilanteessa jossa kurisopimusta vastaan koottiin joukkoja.
Radikaali eurooppalainen vasemmistopolitiikkaa edellyttää politiikan suunnan muutosta ja irtaantumista leikkauspolitiikasta. Leikkauspolitiikasta toisenlaiseen politiikkaan siirtyminen ei onnistu ilman irtaantumista EU-kurisopimuksesta. Parlamentaarisen vasemmiston demarien ja vasemmistoliiton eduskuntavaalipuheet eivät lupaa suurta muutosta jo nähtyyn.
On aiheellista kysyä.
Miksi suomalaisen vasemmisto käy taas käsikynkkää porvarien kanssa?
Milloin vasemmistoliitto korjaa kurssiaan, lopettaa porvaripolitiikan myötäilyn ja osallistuu työväenliikkeen yhtenäisyyden joukkovoimistamiseen?