SKP:n puheenjohtaja, käsitetaiteilija ja Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen JP (Juha-Pekka) Väisänen kritisoi taloustutkimuksen tutkija Pasi Holmin visiota kulttuurin tukijärjestelmän kehittämisestä palkitsemaan kaupallista onnistumista. Väisäsen mielestä olisi ymmärrettävä, ettei kulttuuria voi rahalla ostaa ja että taiteen sekä kulttuurin julkista rahoitusta tulee nykyisestä merkittävästi lisätä koska onnistuneet taideteokset ja identiteettikokemukset tapahtuvat kulttuurissa jossa niille ja erilaisille ihmisille on tilaa.
Museoiden toimintaideat esille
En hyväksy toimintakulttuuria, jolla Helsinkiin tuodaan museoita ilman minkäänlaista kansalaiskeskustelua ja yhteisöllistä valmistelua. Helsingin Sanomat otsikoi (4.9.) asian oivallisesti ” Helsinki voi saada yllätysmuseon”. Tämä kaupunkilaisten yllättäminen on niin last season-kulttuuria, josta on aika päästä eroon.
Museo Helsingin sydämeen tai minkä tahansa kaupungin sydämeen pitää tuoda idea edellä, yhdessä kaupunkilaisten sekä taiteen ja kulttuurin ammattilaisten kanssa. Viimeaikaiset esille nousseet hankkeet ovat vanhanaikaisia ja edustavat bisnestä ja perinteisen toiminnan laajentamista.
Guggenheimin idea oli matkailun ja kulttuurin bisnes. Amos Anderssonin hankkeessa puhutaan Lasipalatsin aukion museokokonaisuuden kehittämisestä. Molemmat hankkeet haluavat kaupungilta tilaa toiminnalle. Kaupungin luottamushenkilönä, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsenenä vaadin, että hankkeiden taiteelliset ja kulttuurisen ideat tuodaan avoimeen ja julkiseen keskusteluun ennen kuin yhtään maaneliötä aletaan edes harkita esitettyihin toimiin.
Museo ei ole paikka, jonne vain säilötään jotain eilistä. Kannatan heti kaupungin sydänneliöiden käyttöönottoa sellaiseen museohankkeeseen, joka perustuu ajatukseen elävästä.
Onko Amos Anderssonin museo sitä?Amos Anderssonin museojohtaja kertoo tv-haastattelussa (5.9.) museon tavoitteeksi nostaa kävijämäärä 40 000:sta 100 000:n ja että museohanke kulkee taiteen edhoilla eteenpäin. Sanoimatta jää mitkä ovat AA:n visiot taiteen ehdoista. Tiedossa on vain aulaan suunniteltu matalan kynnyksen avoin tila, joissa voisi katsella performansseja. Melko niukkaa tietoa taiteen ehdoilla etenemisestä.
Kaupungin hallituksen jäsenille, jotka ovat jo antaneet jo tukensa AA:lle on riittänyt hankkeen kannattamiseen se, että yksityinen säätiö maksaisi museon rakennuskustannukset. Herää kysymys ovatko kaupungin hallituksen jäset jo ratkaiseet minne kaupungin oma taidemuseo sijoitetaan? Kaupungin keskustan tilat eivät ole mitään arvotonta jättömaata. Miksi siellä ei olisi paikka meidän omalle museolle?