SKP:n puheenjohtaja, käsitetaiteilija ja Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen JP (Juha-Pekka) Väisänen kritisoi taloustutkimuksen tutkija Pasi Holmin visiota kulttuurin tukijärjestelmän kehittämisestä palkitsemaan kaupallista onnistumista. Väisäsen mielestä olisi ymmärrettävä, ettei kulttuuria voi rahalla ostaa ja että taiteen sekä kulttuurin julkista rahoitusta tulee nykyisestä merkittävästi lisätä koska onnistuneet taideteokset ja identiteettikokemukset tapahtuvat kulttuurissa jossa niille ja erilaisille ihmisille on tilaa.
Aina kun ILO 169 jää pöydälle suurpääoma voittaa
Suomen keskustelu saamelaisten itsemääräämisoikeudesta on liikkunut paljolti siinä, että poliittinen eliitti on sanonut, että saamelaisten ILO 169 sopimusta on mahdotonta hyväksyä ennen kuin saamelaisuuden määrittelystä ollaan päätetty. Saamelaiskäräjien määrittely ei eduskunnalle nyt sopinut. Moni sanoo, että asia on niin moniselitteinen ja vaikea. Minä näen asian toisella tavalla. Maailmassa on jo 22 valtiota jotka ovat ratifioineet omien alkuperäiskansojensa oikeudet ILO 169 sopimuksella, joka on tullut voimaan jo vuonna 1991.
Miksi Suomelta kestää loputtoman kauan hyväksyä ja tunnustaa saamelaisten oikeudet?
Yhtäältä siksi, että ihan samoin kuin vammaislain käsittely on ollut hidasta, me haluamme Suomessa aina varmistaa että lain voimaan tullessa kaikki siihen liittyvä muutkin lait toimivat.
Mutta myös toisaalta siksi, että saamelaisten itsemääräämisoikeus on ristiriidassa suurpääoman tavoitteiden kanssa. Pohjoisen Koillisväylä ja Saamen maan mineraalirikkaudet on saatava hyödynnettyä. Siksi aina kun ILO 169 jää pöydälle suurpääoma voittaa.