Susanna Rissanen on siilinjärveläinen yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä ja SKP:n varapuheenjohtaja. Blogissaan hän seuraa aikaa ja kommentoi yhteiskunnallisia aiheita. Hän on myös Euroopan vasemmistopuolueen hallituksen jäsen ja sosiaalityöntekijä Leppäkaarteesta, joka on kasvanut "toimeentulotukiperheessä" ja tehnyt myöhemmin opiskeluaikoina kesätöinään myös itse toimeentulotukilaskelmia.
Uudet vaalitko
Hallitus hajosi, ja ei sitten hajonnutkaan. Vaikuttaa taas vain hämäystempulta ja poliittiselta sirkukselta koko kuvio. Ollaan taas "arvovalintojen" edessä ja muuta lässytystä. Arvovalinnat on tulleet jo toivottavasti jokaiselle alakouluiän ylittäneelle selväksi. Kansalta otetaan ja markkinajäteille annetaan. Jokohan kansa olisi valmis äänestämään toisin. Joko saisimme tukittua veropiilottelun porsaanreiät, joko saisimme vakuutuskuoret auki, joko saisimme palkka- ja eläkekaton, joko lopettaisimme kansan yhteisen omaisuuden, maaperän ja vesistöjen myymisen?
Vai vieläkö jaksaisimme uskoa? Jatkaisimmeko kansan kurjistamista ja yllyttämistä toisiaan vastaan, samalla kun todelliset syylliset ahdinkoon pääsevät pälkähästä, jatkaisimmeko kiihtyvää velan ottamista josta tavallinen kansa ei pääse näkemään kuin maksupuolen, jatkaisimmeko "kipeiden valintojen" tekemistä, ajaisimmeko edelleen paikallisia rehtejä yrittäjiä yhä ahtaammalle? Tuntuu kutkuttavalta ajatella että vaihtoehtokin tälle olisi käsillä.
Nykyisellä eduskunnalla mikään ei kuitenkaan muutu, vaikka hallitus kursittaisiin kasaan missä muodossa tahansa. Muutokseen tarvittavista puolueista liian suuri osa on edelleen eduskunnan ulkopuolella, siellä ne on visusti pidetty vaaleista toiseen. On lähestytty jatkuvasti Yhdysvaltojen mallia, jossa äänestäjille esitellään vain kaksi vaihtoehtoa; kansan kannalta huono ja vielä huonompi. Valitse, jos valitset jotain muuta, olet hölmö.
Jäämme siis seuraamaan milloin kansa ei enää jaksa uskoa porvarien valheita ja vapautuu suuntaamaan katseensa ulkopuolelle niistä valinnoista mihin sitä tiukasti ohjataan.