Saako köyhää haukkua?

Viimeksi ilmestyneessä KELAn lehden kolumnissa valiteltiin että rikkaita ei saa haukkua, koska haukkuminen on perusteetonta länkytystä. Näinkö on KELA asettunut syrjittyä eliittiä suojaamaan. Se kun vähän riippuu haukkuuko niitä joita on aihetta haukkua. Tarkoitan hyvä-veli-verkostojen ja lobbareiden avokätisyyttä muiden kustannuksella hyväksi käyttäviä poliitikkoja ja virkamiehiä, tai monikansallisen yrityksen johtoporrasta, joka lypsää varoja työtä tekevän kustannuksella heittäen yt:t päälle jos osakkaille ei valu tarpeeksi rahaa. Naapurin insinööriä on toki turha haukkua, vaikka pari bemaria tallissa olisikin, se on sitten vain kateutta (ja todellisuudessa et voi tietää mitä tämä naapurisi elämä todella on).

Erityisesti minua vaivaa tämä kolumni siksi, että nämä ”puolustelua tarvitsevat” hyväkkäät haukkuvat itse milloin työttömiä, milloin pienipalkkaisia. Vartiainen (kok) vertasi juuri työttömiä rikkaruohoon. Schubak (kok) puhui ettei ”heikompaa ainesta” pidä motivoida lisääntymään. Lindén (kok) sen sijaan möläytti, että yrityksellä on oikeus vaikka riisua duunari alasti jos se on firman edun mukaista. Puhumattakaan yleisestä painostuksesta saada työttömät pakkotöihin, tilanteessa jossa hyväkkäät ovat itse luoneet tilanteen ettei töitä ole. Tämän lisäksi taantuminen huutolaisaikaan kilpailuttamalla mm. vanhainkodit, sekä lasten- ja nuortenkodit.

Kyllä tällaiset hyväkkäät on haukkumisensa ansainneet.