Taantumus huono arktiseksi strategiaksi

Eduskunnan keskustellessa Suomen arktisesta strategiasta puhutaan paljosta; vangitusta aktivistista, öljyn poraamisesta, rautateiden rakentamisesta ja kaivoksista. Vähemmälle strategialle jäävät ympäristökatastrofien kasvavat riskit johtuen juuri öljy- ja kaivosteollisuuden hankkeista. Kataisen hallitus ei nosta strategiaykköseksi alueella asuvien saamelaisten demokraattisia oikeuksia, vaikka saamelaisten oikeudet kieleen, kulttuuriin ja maahan takaava ILO 169 sopimus on mukana hallitusohjelmassa.

Norja on ratifioinut ILO 169 sopimuksen. Norjan uuden hallituksen muodostavat konservatiivipuolue Høyre  ja  edistyspuolue. Miten käy Norjan arktisen strategian?  Edistyspuolue, joka on tunnettu kovasta maahanmuuttaja- ja pakolaispolitiikastaan haluaisi aloittaa ja sallia myös öljynetsinnät ja -porauksen Lofooteilla ja arktisilla merialueilla. Huolestuttavaa Norjan halliotusohjelmassa on myös se, että siinä ei ole mitään mainintaa saamelaisasioista (YLE Saamenkieliset uutiset 1.10.)

Vähemmistökielet kuolemassa

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä luovutti maaliskuussa 2012 ehdotuksensa saamen kielen elvyttämisohjelmaksi. Ehdotuksessa todettiin, että saamen kielen ja kulttuurin tukea on edelleen vahvistettava.

Suomen Julkishallinto on tukenut saamenkielen elvytysohjelmaa suuntaamalla lisää voimavaroja muun muassa saamenkielisiin oppimateriaaleihin.  Kataisen hallitus on kuitenkin samaan aikaan leikannut radikaalisti saamenkielisten kielipesien toiminnasta.  Kolmesta Suomessa puhutusta saamen kielestä inarinsaame ja koltansaame ovat konkreettisesti vaarassa hävitä. Tämä ei edistä hallitusohjelman mukaista oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin.

Saamenkielisten kielipesien puolesta

Kielipesä tarkoittaa alle kouluikäisille kielivähemmistön lapsille tarkoitettua päivähoitopaikka, jossa uhanalainen vähemmistökieli siirtyy lapsille kieltä puhumalla.

Kielipesämenetelmän on vähän kuin kielikylpy mutta kielipesässä kaikilla lapsilla on sukujuurtensa ja kulttuurinsa kautta suhde opetettavaan kieleen.  Merkittävää on myös se, että kielipesän ideologinen lähtökohta on erilainen kuin kielikylvyssä: toiminnalla pyritään säilyttämään uhanalainen vähemmistökieli.

Opetus ja kulttuuriministeriö esitti hallitukselle saamenkielisten kielipesien  tuen nostamista 700 000 mutta Kataisen hallitus leikkasikin 100 000 euroa kielipesätoiminnasta. 20 prosentin leikkaus vaarantaa nykyisen tasoisen kielipesätoiminnan järjestämisen.

Valtionbudjetin kokonaisuudessa kielipesätoiminnan vaatimat summat ovat vaatimattomia. Pidän hyvänä sitä, että saamenkieliseen oppimateriaalien tuottamiseen on tehty korotus tulevalle vuodelle. Kuitenkin lasten oman kielen oppimiseen tarvitaan kielipesien kaltaista ensiaskelta, jonka jälkeen muutkin oppimateriaalit voidaan ottaa käyttöön.  

Vähemmistöpolitiikkaa paremmaksi

Pidän Kataisen hallituksen harjoittaman vähemmistöpolitiikkaa huonona.  Olen huolestunut Norjan tilanteesta jossa saamelaiskäräjiä on jopa esitetty lopetettavaksi. On sanomattakin selvää, että kehitys, joka leikkauksillaan yksipuolistaa kulttuuria ja ajaa vähemmistöjä ahtaalle on taantumusta. Vetoan Suomen hallitukseen, että saamenkielisten kielipesien toimintaan tehty leikkaus perutaan ja kielipesätoimintaa leikkaamisen sijaan kehitetään opetus- ja kulttuuriministeriön esittämällä tavalla. Lisäksi hallituksen on syytä saamelaisten suhteen pitää hallitusohjelmasta kiinni, ratifioi ILO 169 sopimuksen ja takaa saamelaisille oikeuden omaan kieleen, kulttuuriin ja maahan.