Johan on markkinat

Minä olen pienenä poikana juossut joka markkinat läpi Pieksämäellä. Junamiehen perheessä ei lapsilla ollut viikkorahaa, eikä kuuden lapsen perheessä kulutusjuhlia. Muistan kuitenkin, että markkinat tarkoittivat tavattoman hyvää Viipurinrinkeliä ja karnevaalimeininkiä. Isä osti aina jotain jännää niin kuin kerran kassillisen erilaisia vihkoja, kyniä ja piirustuspapereita. Lisäksi markkinat tarkoitti meidän perheelle aina yövieraita ja se oli kivaa. 

Helsingissä Hakaniemen Maalaismarkkinat järjestetään kuukausittain aina kuun ensimmäisenä sunnuntaina klo 10-16.  

Maalaismarkkinoilta löytyy kauppiaita, jotka myyvät itse tehtyjä ja kasvatettuja tuotteita. Torilla on lukuisten alkutuottajien ja pienten elintarvikealan yritysten ruokaherkkuja ja paljon eri ikäistä porukkaa - helsinkiläisiä. Myös käsityöläisiä ja katuruokakauppiaita on myymässä tuotteitaan. Poliittiset puolueetkin ovat markkinoilla.  

Politiikka puntariin

Nykyisin tykkään markkinoista sen takia, että politiikka joutuu siellä puntariin. En koskaan unohda sitä vanhempaa naista, joka kävi kertomassa meille kommunisteille, että “te ootte ihan samanlaisia kuin kaikki muutkin”. Muistan, että kävin naisen kanssa kovaa keskustelua rauhasta, työnjakamisesta ja perusturvasta. Keskustelimme siitä, miten Helsinki voisi hyvin ottaa ylijäämä miljardinsa käyttöön ja laittaa työllistäviin hankkeisiin ja ihmisten peruspalveluihin riittävästi rahaa – MUTTA – poliittinen eliitti ei halua budjetoida, vaikka rahaa on.  

Erilainen puolue - SKP

Ehkä voin ensi sunnuntaina jatkaa keskustelua. Ja - Kyllä me kommunistit vaan poiketaan aika lailla poliittisesta eliitistä tai parlamentissa valtaa pitävästä vasemmistosta. Missä on se toinen puolue, jolle sosialismi ei olisi vain kiinnostavaa historiaa? SKP on puolue, jolle työväen vallankumous on käytännön maailman muuttamisen yhteistoiminnan projekti – tulevaisuuden projekti, eikä edes mikään utopia. Marx on meille kommunisteille työväline eikä mikään dogimi tai ainustaan joku partakuva puoluetoimistolla. Marxismi haastaa meidät viemään politiikan ja aloitteet toimiksi, joilla maailmaa ei vain selitetä, vaan myös muutetaan.   

Alan olla varma, että nainen jonka kanssa kävin vuosi sitten kiivaan keskustelun siitä onko SKP ihan kuin kaikki muutkin, oli marxilainen etiäinen muutoksesta, jota nyt ollaan tekemässä. Me tarvitsemme äkäisiä naisia, jotka eivät päästä helpolla vaan vaativat sitä mitä Marx kommunisteilta vaatii – politiikan ja aloitteiden viemistä sinne missä ihmiset ovat.  

Pistetään hanttiin

Me voimme olla se uskottava ja rohkea porukka, joka saa mukaansa uusia voima, joilla lopetetaan köyhien kyykytys. Työtä on jaettava eikä näännytettävä porukoita mahdottomiksi käyvien työtaakkojen alle kuten Sipilän hallitus esittää. Työn jakaminen ja kuuden tunnin työpäivän aloite on erinomainen myös siksi, että se yhdistää Vasemmistoliittoa, ay-liikettä ja meitä kommunisteja. 

Meillä kommunisteilla ei voi olla parempaa tekemistä kuin olla Hakaniemen markkinoilla. Eri kaupungeissa torien nimet vaihtelevat mutta päämäärä on sama.  

Rauhan puolesta

On kutsuttava kaikkia nykymenoon tyytymättömiä mukaan yhteistoimintaan haastamaan poliittista eliittiä, kapitalismia ja sen työläisiä kurjistavaa politiikkaa. Rauhan puolesta meidän on entistä rohkeammin kutsuttava ihmisiä mukaan vastustamaan poliittisen eliitin uusia Natohyökkääjien ostamista Suomeen.

Näköpiirissä eduskuntavaalien takia myös perinteiset rauhan vasemmistovoimat ovat alkaneet spekuloimaan asehankintapäätöstä uskottavalla puolustuksella ja hallitusvaikuttamisella. Nyt on rakennettava edistyksellisen rauhan vaikuttamisen siltaa, jotta parlamentaarinen vasemmisto ja vihreät visionäärit irtaantuisivat hyökkäyshävittäjien ja muiden uusien aseiden hankkimisesta. Uusia hävittäjiä hankkimalla olisimme vahvasti mukana kiihdyttämässä asevarustelukierrettä lähialueellamme sen sijaan, että esittäisimme keinoja sen välttämiseksi.

Hakaniemessä torilla tavataan,

SKP:n Helsingin piirin teltta ja tovereita Hakaniemen markkinoilla sunnuntaina 7.10 kello 9-15.