Nykyinen globalisaatio on tullut tiensä päähän pitkälti juuri itsensä vuoksi. Ei kuitenkaan ole väärin sanoa, että sen vaihtoehdoksi tarjottu kansallismielisyys vie yhtä lailla umpikujaan. Uskonkin, että nyt olisi tila ja tilaus uudenlaiselle aloitteelle globalisaatiosta. Sellaiselle, jonka lähtökohtana olisi ihmiskuntaa runtelevien kriisien ratkaiseminen kestävällä tavalla.
Ulos hallituksesta on oikea suunta
Vasemmistoliitto ilmoitti eilen illalla lähtevänsä hallituksesta. Päätös oli mielestäni ehdottomasti oikea, vaikka puheenjohtaja Arhinmäki myrtyneeltä vaikuttikin.
Nyt aikaansaatu kehysriihen tulos ei missään tapauksessa ole vasemmiston kannalta voitto. Siksi onkin jo aiheellisesti ehditty kysymään, miten SDP tai Vihreät ovat voineet hyväksyä noin selkeästi hyvinvointivaltiota romuttavan ratkaisun.
Hallituksesta ulos käveleminen ei kuitenkaan muuta politiikan suuntaa. Mitä nyt tulisi tehdä? Huudellaanko oppositiosta, vai aletaanko rakentaa kansalaisliikettä?
Mietitäänpä vaikka Sote-uudistusta: suurten puolueiden johtajien salaisissa neuvotteluissa sopima kompromissi, joka keskittää puolet kuntien budjettivallasta viiteen jättiläismäiseen hallintohimmeliin. Kohta on meno kuin Brysselissä: himmelistä tulee direktiivit, miten Kilpisjärvellä on palvelut järjestettävä.
Koko vasemmiston olisikin nyt tehtävä selväksi, että tällainen peli on pistettävä poikki. Pieni eliitti ei voi loputtomiin keskittää valtaa omiin käsiinsä kaventaen demokratiaa ja sivuuttaen ihmisten mielipiteet.
Uusi suunta syntyy toiminnalla, ja siihen on mahdollista ottaa Euroopasta esimerkkiä. Heti 4.4. on EAY:n julistama Euroopan laajuinen ammattiyhdistysliikkeen toimintapäivä kurjistamispolitiikkaa vastaan. Silloin myös Helsingissä Hakaniemen torilla on mahdollisuus ottaa kantaa eurooppalaista kurjistamispolitiikkaa vastaan.
Askel ulos hallituksesta on askel oikeaan suuntaan, mutta niitä tarvitaan vielä monta lisää, jos politiikan suuntaa halutaan kääntää vasemmalle.