Vasemmistoliitto ilmoitti eilen illalla lähtevänsä
hallituksesta. Päätös oli mielestäni ehdottomasti oikea, vaikka
puheenjohtaja Arhinmäki myrtyneeltä vaikuttikin.
Nyt aikaansaatu kehysriihen tulos ei missään tapauksessa ole
vasemmiston kannalta voitto. Siksi onkin jo aiheellisesti ehditty
kysymään, miten SDP tai Vihreät ovat voineet hyväksyä noin
selkeästi hyvinvointivaltiota romuttavan ratkaisun.
Hallituksesta ulos käveleminen ei kuitenkaan muuta politiikan
suuntaa. Mitä nyt tulisi tehdä? Huudellaanko oppositiosta, vai
aletaanko rakentaa kansalaisliikettä?
Mietitäänpä vaikka Sote-uudistusta: suurten puolueiden
johtajien salaisissa neuvotteluissa sopima kompromissi, joka
keskittää puolet kuntien budjettivallasta viiteen jättiläismäiseen
hallintohimmeliin. Kohta on meno kuin Brysselissä: himmelistä tulee
direktiivit, miten Kilpisjärvellä on palvelut järjestettävä.
Koko vasemmiston olisikin nyt tehtävä selväksi, että tällainen
peli on pistettävä poikki. Pieni eliitti ei voi loputtomiin
keskittää valtaa omiin käsiinsä kaventaen demokratiaa ja
sivuuttaen ihmisten mielipiteet.
Uusi suunta syntyy toiminnalla, ja siihen on mahdollista ottaa
Euroopasta esimerkkiä. Heti 4.4. on EAY:n julistama Euroopan
laajuinen ammattiyhdistysliikkeen toimintapäivä
kurjistamispolitiikkaa vastaan. Silloin myös Helsingissä Hakaniemen
torilla on mahdollisuus ottaa kantaa eurooppalaista
kurjistamispolitiikkaa vastaan.
Askel ulos hallituksesta on askel oikeaan suuntaan, mutta niitä
tarvitaan vielä monta lisää, jos politiikan suuntaa halutaan
kääntää vasemmalle.