Miksi varsinaista notifikaatiota ei ole tehty

Sote-johtaja Päivi Nerg vastaa yllä olevaan kysymykseen, että hallituksen EU-komissiolle suunnittelema ”kevyt notifikaatio” eli  oikeusvarmuusmenettely riittää, koska ”mikä tahansa EU-komissiolle tehtävä ilmoitus on notifikaatio” (Uusi Suomi 27.2.).  

Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio torjuu saman lehden haastattelussa (27.2) Nergin väitteen sanomalla, että hallituksen oikeusvarmuusmenettelyssä ei ole kyse notifioinnista. Raition mukaan notifiointiin liittyy oleellisesti niin sanottu stand still-velvoite eli lakia ei saa säätää ennen kuin komissio on antanut siihen luvan. 

Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg (Helsingin Sanomat 2.3.) näyttää hylkäävän ratkaisukeinona sekä notifikaation että oikeusvarmuusilmoituksen eli kevytnotifikaation. Hänen mukaansa on ”mahdoton ajatus, että näin tärkeän uudistuksen kohtalo ratkaistaisiin notifikaatiokysymyksellä” ja toisaalta ”ajatus oikeusvarmuudesta on illuusio”.  Näin ollen komissiolle tapahtuvan ilmoituksen luonne on hänen mukaansa ”hallitukselle kuuluva asia”. 

Professori Leino-Sandberg jättää huomioimatta, että notifikaatio on eräs olennainen osa EU:n jäsenvaltioiden lainsäädäntökäytäntöjen yhdenmukaisuuden varmistamista ja että EU-oikeus käy näissä asioissa  kansallisvaltioiden oikeuskäytäntöjen edellä.     

Näkemysten jyrkkä ero ja epätietoisuus näin tärkeässä asiassa on jo sinänsä osoitus siitä, että hallituksen olisi pitänyt esittää EU-komissiolle alun perin varsinainen  notifiointi.   Olisi pitänyt saada ennakolta arvio siitä onko soten sisältämissä valinnanvapauslaeissa sellaisia tekijöitä, jotka mahdollisesti ovat ristiriidassa EU:n kiellettyjen valtiotukisäädösten kanssa.   

Tuon ohjeen noudattamatta jättäminen on johtanut siihen, että nyt ollaan menossa pahasti metsään. Ilman varsinaista notifiointia sotesta ei tule valmista. Eduskunnan onkin hylättävä Sipilän hallituksen väkisin eteenpäin runnoma ja lukuisia perustuslaillisia ongelmia sisältävä esitys.    

Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana heinäkuun alusta lukien. Haluaako Sipilän hallitus viestiä muille jäsenvaltioille sellaista sanomaa, että EU:n säännöistä ei tarvitse välittää?