Ajankohtaista eläkepolitiikasta

AJANKOHTAISTA ELÄKEPOLITIIKASTA

Vappusatanen

Pääministeri Antti Rinne lupasi vappuna 2018 korottaa alle 1 400 euron eläkettä saavien pienituloisten eläkkeitä sadalla eurolla kuukaudessa. Myöhemmin pääministeri kuitenkin korosti useampaan kertaan, ettei hallitus ole luvannut eläkkeisiin yhdellä kertaa sadan euron korotusta. Pääministerin mukaan vappusatanen tullaan hajauttamaan useamman vuoden aikajaksolle menneillään olevalla vaalikaudella .

Ensimmäisessä vaiheessa eli tulevan vuoden alusta lukien eläkkeitä korotetaan henkilöille, joiden eläke on korkeintaan 1 200 euroa kuukaudessa. Noita pienen korotuksen saavia eli kansan- ja takuueläkkeen saajia on noin 609 000. Takuueläkkeen enimmäismäärää korotetaan tulevan vuoden alusta 50 eurolla ja täysimääräistä kansaneläkettä 31 eurolla kuukaudessa.

Kansaneläkkeen enimmäismäärä on nyt yksinäisellä henkilöllä 629 euroa /kk ja se kohoaa siis tulevan vuoden alusta 31 euroa eli 660 euroon kuukaudessa. Avioparille nykyisen kansaneläkkeen enimmäismäärä on 558 e/kk ja se kohoaa 589 euroon. Takuueläkkeen nykyinen enimmäismäärä 785 e/kk kohoaa 50 eurolla eli 835 euroon kuukaudessa.

Edellä mainituista summista ylöspäin siirryttäessä korotus laskee portaittain. Tuhannen euron eläkkeessä korotus olisi 19 euroa, 1 200 euron eläkkeessä vain muutaman euron kuukaudessa.

1200- 1 400 euron eläkkeiden korotukset vielä täysin auki

Hallitus pystyy omin toimin puuttumaan vain kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin. Siksi korotukset ulottuvat vain noin 1 200 euroa kuukaudessa ansaitseviin. Hallitusohjelmansa mukaisesti hallitus yrittää etsiä keinoja, joilla alle 1400 euron työeläkkeitä voitaisiin nettomääräisesti korottaa 100 eurolla kuukaudessa. Ongelma on siinä, että 1 200–1 400 euron eläkkeissä muutokset pitäisi tehdä työeläkejärjestelmän sisällä. Tästä hallitusohjelman kirjauksen mukaan ”käynnistetään kolmikantainen selvitys”.

Pienten eläkkeiden korotusten toteuttaminen työeläkejärjestelmän sisällä tuntuu kuitenkin lähes mahdottomalta ajatukselta. Tämä myönnetään myös ay-liikkeessä, esimerkiksi STTK:ssa. Jos pienten eläkkeiden korotuksia rahoitettaisiin työeläkejärjestelmästä, siihen alettaisiin vaatia työeläkemaksujen korottamista, muiden eläkkeiden pienentämistä tai puuttumista eläkerahastoihin.

Viimeksi mainittu vaatimus eli eläkerahastoihin puuttuminen on sinänsä perusteltua ja se kuuluu Suomen kommunistisen puolueen SKP:n keskeisiin eläkepoliittisiin vaatimuksiin. Puolue on vaatinut ja vaatii, että nykyisellään jo 210 miljardiin euroon paisuneiden työeläkerahastojen korkotuottoja tulee käyttää pienten eläkkeiden korotuksiin. Vaatimus kilpistyy Eläketurvakeskuksen, Telan ja eläkeyhtiöiden jyrkkään vastustukseen eikä tuolle vaatimukselle saada riittävää tukea enempää eduskunnan hallitus- kuin oppositiopuolueiltakaan.

Kokonaisarvio vappusatasesta

Eläkkeensaajien kannalta Rinteen hallituksen ”vappusatasessa” ja siihen liittyvissä toimissa on myönteistä se, että siinä kiinnitetään huomio kaikkein vaikeimmassa asemassa oleviin ikäihmisiin ja edes yritetään tehdä jotakin tämän kipeän ongelman ratkaisemiseksi. Edellinen Sipilän johtama hallitus ei edes yrittänyt ja sen seurauksena huomattava osa pienituloisista ikäihmisistä on lähes katastrofaalisessa taloudellisessa tilanteessa. On tullut hälyttäviä tietoja siitä, että pienituloisimmat eläkkeensaajat joutuvat tinkimään ruoasta ja jopa elämän jatkumiselle tärkeistä lääkkeistä.

Ongelmana eläkkeiden mataluus ja päättäjien kataluus

Varsinainen ongelma on, että kansaneläkkeet ja takuueläkkeet ovat täysimääräisinäkin niin matalalla tasolla, että ne pitäisi euromääriltään lähes kaksinkertaistaa ennen kuin oltaisiin edes EU:n Suomelle määrittämällä köyhyysrajalla eli 1200 eurossa kuukaudessa bruttona.

Kansaneläkelaitos on suoraan eduskunnan alainen laitos ja eduskunnalla olisi mahdollisuus tuntuviin tasokorotuksiin, mutta niihin se ei ole ollut halukas. Lähes 1.5 miljoonan eläkeläisjoukon tulisi olla tarkkana, keitä eduskuntaan kulloinkin valitaan. Eläkeläisjoukko voi etujensa ajamisessa kilpailuttaa poliittisia puolueita ja vaikuttaa ratkaisevasti kulloinkin istuvan eduskunnan kokoonpanoon.

Vappusatasen tähän mennessä tuottamista korotuksista joudutaan toteamaan, että pieniä ovat silakat joulukaloiksi joskin samaan hengenvetoon on myönnettävä, että pienetkin korotukset ovat hädänalaisessa asemassa oleville ihmisille enemmän kuin tervetulleita. Rinteen hallituksen tähänastisia eläkepoliittisia toimia voidaankin pitää eräänlaisena välttämättömänä hätäapuna, mutta varsinaiseksi pitkäjänteisemmäksi eläkeläisköyhyyden torjumiskeinoksi tällaisesta ”pisteettäisestä” avunjakamisesta ei ole.

Yli 1400 euroa saaville ei tarjota edes lämmintä kättä

1 400 euroa kuukaudessa ja sitä enemmän eläkettä saaville ei ole tarjolla lisää euron euroa, tuskin edes lämmintä kättä. Kylmät tuulet puhaltavat edelleen näiden eläkeläisten niskaan erityisesti niin sanotun taitetun indeksin muodossa (työeläkkeitä tarkistetaan huomioimalla vain 20 prosenttia palkkakehityksestä ja loput 80 prosenttia hintakehityksestä). Tämän seurauksena vuonna 1996 eläkkeelle jääneen henkilön työeläkkeen ostovoima on pudonnut alkuperäisestä 60 prosentista palkasta 45 prosenttiin nykyisestä vastaavasta työstä saatavasta palkasta.

Taitetun indeksin seurauksena yli 75-vuotiaiden ikäihmisten köyhtyminen on Suomessa EU-maiden jyrkintä. Tämä on todella huono, suorastaan hävettävän huono esimerkki nykyiseltä EU:n puheenjohtajamaalta! Noilla lihaksilla ei oikein olisi varaa mennä neuvomaan muita EU:n jäsenvaltioita oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta.

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori ja eläkkeellä oleva sosiaaliturvan erikoistutkija