Länskän alasajo on valinta palveluiden ja puolustusbudjetin kasvattamisen välillä

Länsi-Pohjan keskussairaalan alasajo ei ole mikään välttämättömyys eikä taloudellinen pakko. Se on seurausta nyt vallassa olevan hallituksen tietoisesta poliittisesta linjasta, jossa yhteisiä varoja siirretään ihmisten tarvitsemista palveluista sotahankintoihin ja asevarusteluun. Kyse ei ole siitä, etteikö rahaa olisi, vaan siitä, mihin rahat päätetään käyttää. 

 Suomi on käyttänyt Ukrainassa käynnissä olevaan sotaan osallistumiseen ja siihen liittyviin toimiin jo vähintään 3 miljardia euroa. Samalla hävittäjähankinnan pelkkä yhden vuoden osamaksu on 1,6 miljardia euroa vuonna 2026. Se riittäisi kattamaan hyvinvointialueiden tämän vuoden 1,4 miljardin alijäämän ja turvaamaan palvelut kaikkialla Suomessa – myös Länsi-Pohjassa. 

 Ministeri Kaisa Juuso ja hallitus esittävät ikään kuin kädet olisivat sidotut, mutta todellisuudessa kyse on poliittisesta valinnasta, jossa sotamenot asetetaan ihmisten terveyden ja elämän edelle.  

Mitä Länsi-Pohjan alasajo tarkoittaa ihmisille? 

 Erityisesti Lapissa etäisyydet ovat pitkiä. Sairaalan palvelujen alasajo ja vuodeosastojen sulkeminen tarkoittaa: sairaille kymmenien ja jopa satojen kilometrien matkoja hoitoon, omaisille mahdotonta ylläpitää yhteyttä läheisiinsä heidän sairastuessaan, ambulanssien ja taksien lisääntyviä kuljetuksia, mikä nostaa kustannuksia ja heikentää potilasturvallisuutta. Nämä eivät ole säästöjä, vaan ne siirtävät kustannukset ja kärsimyksen ihmisten harteille. 

 Kyse ei ole vain Länsi-Pohjasta vaan koko Suomen sote-palveluiden kohtalosta Hallitus ajaa keskittämistä, joka merkitsisi: lähipalvelujen katoamista hoitoon pääsyn heikentymistä perustuslaillisen yhdenvertaisen hoito-oikeuden rapautumista. 

SKP:n linja on selvä:
 1. Sotamenot alas – rahat terveys- ja sosiaalipalveluihin.
 2. Lähipalvelut turvattava, erityisesti harvaan asutuilla alueilla.
 3. Palveluiden rahoituksen oltava pysyvää ja riittävää, ei kriisipalvelujen korjausrahoitusta.
 4. Päätöksenteko ei markkinoille tai yhtiöittämisen logiikalle – vaan demokraattisesti ja julkisomistuksessa.

 Kansalaisten vastarinta on kasvussa Viime viikon Länsi-Pohjan sairaalan puolustamisen mielenosoitukset Kemissä keräsivät satoja ihmisiä. Se kertoo, että ihmiset eivät hyväksy palvelujen alasajoa, eivätkä niele väitettä, että ”pakko on”. Meillä on vaihtoehto ja se on poliittinen päätös lopettaa palvelujen tuhoaminen ja ohjata rahat ihmisten hyvinvointiin. SKP tukee ja rakentaa tätä vastarintaa.