Lasten hyvinvointi ei ole kuluerä – Kommunistit vaativat lapsilisien ulottamista 18 ikävuoteen asti

Voit lukea kannanoton myös SKP:n Sote-ryhmän omilla nettisivuilla.

Suomen lapsilisäjärjestelmä on yksi hyvinvointivaltion tärkeimmistä tukipilareista. Vuodesta 1948 lähtien maksetut lapsilisät ja niiden puolustamiseksi käyty kansalaisyhteiskunnan taistelu vuonna 1958 loivat osaltaan pohjaa koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiselle.

Lapsilisät ovat edelleen liian pieniä suhteessa perheiden todellisiin elinkustannuksiin. Tilanteeseen on pohjimmiltaan syynä eriarvoistava talousjärjestelmä, jossa vauraus kasautuu harvoille. Samalla monet lapsiperheet kamppailevat selviytyäkseen arjesta. Lapsiperheköyhyys ei ole sattumaa, vaan seurausta poliittisista valinnoista, jotka asettavat yksityisen voitontavoittelun ja markkinoiden ehdoilla toimivan talousmallin ihmisten hyvinvoinnin edelle.

Nykyinen lapsilisäjärjestelmä ei myöskään ota riittävästi huomioon sitä, että lasten köyhyys on seurausta ennen kaikkea vanhempien köyhyydestä. Tämä puolestaan juontuu työmarkkinoiden epävarmuudesta, matalapalkka-aloista, sosiaaliturvan aukkoisuudesta sekä siitä, että työn hedelmät jakautuvat epäreilusti. Lapsilisät eivät tällä hetkellä kompensoi näitä rakenteellisia epäkohtia; päinvastoin perheiden toimeentuloa paikataan usein lyhytnäköisillä tukimalleilla, jotka eivät puutu järjestelmän perustavanlaatuiseen epätasa-arvoon.

Pelastakaa Lapset ry:n selvityksen mukaan vuonna 2023 pienituloisten perheiden lapsista 90 % koki, että perheellä on haasteita selviytyä menoista. Lapsilisän reaaliarvo ensimmäisestä lapsesta on nykyään noin 40 prosenttia pienempi kuin vuonna 1994.

Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa koko eliniän. Vuonna 2023 lapsiköyhyysaste oli 12,2 % ja köyhien lasten määrä 123 000. Etuuksien ja palveluiden kehittäminen on ollut poukkoilevaa, eikä huomio ole kiinnittynyt heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin.

Oppivelvollisuus laajentui, lapsilisät ei

YK:n lapsen oikeuksien julistus määrittelee lapseksi alle 18-vuotiaan. Lapsilisiä ei edelleenkään makseta täysi-ikäisyyteen asti vaikka suuri osa 17-vuotiaista asuu vielä kotona. Syy tähän on lähinnä historiallinen. Aluksi vuonna 1948 lapsilisiä maksettiin 16 ikävuoteen saakka, sillä lapsen oppivelvollisuuskoulu oli tähän mennessä useimmiten suoritettu. Vuonna 1994 raja nostettiin 17 ikävuoteen.

Oppivelvollisuusikä nousi 18 ikävuoteen 1.8.2021 alkaen. Samalla ei kuitenkaan nostettu lapsilisien ikärajaa, vaikka historian näkökulmasta siihen olisi ollut perusteet. Lapsilisien jatkamisen vuodella on arvioitu maksavan noin 80 miljoonaa euroa vuodessa.

Tällä hetkellä lapsilisät lasketaan tuloksi toimeentulotukea haettaessa. Tämä on johtanut siihen, että käytännössä lapsilisät on poistettu toimeentulotukea saavilta. Vaikka lapsilisien tulisi olla universaali tuki lapsiperheille, näin ei käytännössä ole.

Eduskunta päätti jakaa lapsilisät kaksinkertaisena vuoden 2022 joulukuussa. Jos perhe sai myös toimeentulotukea, ylimääräinen lapsilisä ei vaikuttanut toimeentulotuen määrään.

Suomen kommunistinen puolue vaatii:

– Välittömiä korotuksia lapsilisien summiin kaikilla eri lasten lukumäärillä.

– Lapsilisät tulee maksaa 18 ikävuoteen asti.

– Lapsilisiä ei saa ottaa toimeentulotuessa huomioon tulona.

– Lapsilisät on pidettävä universaalina eli lisät on maksettava samansuuruisena kaikille perheen tulotasosta riippumatta.

– Lapsilisien yksinhuoltajakorotus on säilytettävä.

– Lapsilisien korotus alle 3-vuotiaista on säilytettävä.

Lisäksi lapsilisäjärjestelmää tulee täydentää kaikille maksuttomalla ja laadukkaalla varhaiskasvatuksella, yhä laajemmalla neuvolatoiminnalla, perheiden mielenterveystuen vahvistamisella sekä sillä, että lasten harrastustoimintaa rahoitetaan enemmän julkisesti. Lapsen oikeus turvaan, ruokaan, vaatteisiin, harrastusmahdollisuuksiin ja osallisuuteen on oltava riippumaton valtiontalouden kehysten asettamista rajoituksista.

Näin lapsilisät eivät olisi irrallinen tukimuoto, vaan osa kokonaisvaltaista yhteiskunnallista investointia, jonka tavoitteena on murtaa köyhyyden ylisukupolviset ketjut ja rakentaa solidaariseen talousmalliin perustuva yhteiskunta.

SKP:n linja on selvä: lasten hyvinvointi ei ole kuluerä. Aidosti tasa-arvoinen yhteiskunta ei jätä lasten perustarpeita poliittisen mielivallan varaan. Parannukset lapsilisiin on askel kohti sellaista yhteiskuntaa, jossa ihmisten tarpeet asetetaan yksityisen voitontavoittelun edelle ja jossa jokaisella lapsella on yhtäläinen mahdollisuus kukoistaa.