ELÄKELÄISET KÖYHTYMISEN KURIMUKSESSA

 Kansan- ja takuueläkkeet ovat nykyisellään satoja euroja alle EU:n Suomelle määrittämän köyhyysrajan, joka on 1200 euroa bruttona kuukaudessa. Kansaneläkkeen täysi määrä on yksin asuvalla henkilöllä vain 628 euroa ja avio- tai avoliitossa olevalla 557 euroa kuukaudessa. Takuueläkkeen täysi määrä on 775 euroa, jonka saa vain jos saajalla ei ole mitään muita eläkkeitä. 

Osalla ikäihmisistä taloudellinen tilanne on niin tukala, että heillä ei ole varaa ostaa edes elämän jatkumiselle välttämättömiä lääkkeitä. Tämä on vastoin YK:n ihmisoikeuksien julistusta, jonka 3. artiklan mukaan kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. 

Kansan- ja takuueläkkeiden tasokorotus on välttämätön  

Parhaillaan valittava uusi eduskunta ei voi edeltäjänsä tavoin vältellä vastuutaan tässä ikäihmisille laajaa ahdistusta aiheuttavassa asiassa. Suomen kommunistinen puolue SKP vaatii välittömänä ja kiireellisenä toimenpiteenä selvää tasokorotusta kansan- ja takuueläkkeisiin. Puolue vaatii myös 70 vuoden iän ylittäneille, alle 1 200 euron kuukausituloilla eläville kansalaisille ilmaisia terveydenhoitopalveluita ja lääkärin määräämien lääkkeiden täysimääräistä korvaamista. 

Kansanedustajat eivät voi enää vain levitellä käsiään tämän ongelman edessä. Kansaneläkelaitos on suoraan eduskunnan alainen laitos, joten uudella eduskunnalla on mahdollisuus ja välttämättömyys tehdä tarvittavat korjaukset kansan- ja takuueläkkeisiin. Sipilän hallitus jätti joitakin lähes olemattoman pieniä korjauksia lukuun ottamatta tämän tehtävän suorittamatta.  

Työeläkkeensaajien asema  

Myös työeläkkeensaajien asemassa on paljon parantamisen varaa. Eläketurvakeskuksen ETK:n tilastojen mukaan alle 1500 euron kuukausieläkettä bruttona saa 56 prosenttia työeläkkeensaajista eli noin 800 000 eläkeläistä. Korkeintaan 2 500 euron kuukausieläkkeeseen joutuu tyytymään 88 prosenttia 1.4 miljoonasta eläkeläisestä. Yli 2 500 euroa kuukaudessa saavia työeläkkeensaajia on 12 prosenttia eläkkeensaajista. Suurituloisia, yli 5 000 euroa kuukaudessa saavia on 1 prosentti eläkkeensaajista 

Nykyisin  lähes kolmasosa maamme runsaasta 1.4 miljoonasta eläkeläisestä eli yhteensä 430 000 ihmistä elää EU:n virallisesti määrittämän köyhyysrajan (1200 euroa kuukaudessa bruttona) alapuolella. Yli 75-vuotiaiden eläkeläisten köyhtyminen on EU-maiden jyrkintä. 

Taitettu indeksi  

Työeläkkeensaajien iän mukana tapahtuvan köyhtymisen eräs keskeinen syy on työeläkkeiden vuosittaisissa indeksitarkistuksissa käytetty niin sanottu taitettu indeksi.  Kun nykyinen työeläkejärjestelmä toteutettiin 1960-luvun alussa työeläkkeiden koko ja kehitys sidottiin lakisääteisesti tiiviisti eli sata prosenttisesti työansioiden kehitykseen. Vuonna 1996 siirryttiin kuitenkin niin sanottuun ”taitettuun indeksiin”, jossa palkkojen muutoksen paino eläkkeeseen on enää 20 ja hintojen 80 prosenttia. Tämän seurauksena sama työeläke, joka vuonna 1996 oli 60 prosenttia työpalkasta, on nykyisin vain 46-47 prosenttia tuosta vastaavasta työstä maksettavasta palkasta. Mitä vanhemmaksi eläkkeensaaja tulee, sitä pienemmäksi hänen eläkkeensä ostovoima kutistuu.  

Kansalaisaloite  

Puolueisiin sitoutumaton Suomen Senioriliike (SSL) käynnisti syyskuussa 2015 Kansalaisaloitteen alkuperäisen ansiotasoindeksin palauttamiseksi työeläkkeisiin.   Aloitteen tuki-ilmoitusten keruuajan päättyessä maaliskuussa 2016 ilmoituksia oli kertynyt 84 820. Lähes irvokkaalta kansanvallan väheksynnältä tuntuu se, että istuva eduskunta hylkäsi myöhemmin yksimielisesti tuon kansalaisaloitteen. 

 Samat kansanedustajat, jotka tuolloin hylkäsivät eläkeläisten köyhtymistä estämään tarkoitetun aloitteen ovat nyt parhaillaan käynnistyneissä eduskuntavaaleissa pyrkimässä ”pokkana” uusimaan kansanedustajan paikkansa ja kehuvat itseään eläkeläisten ”etujen puolustajina”.  

SKP kannatti ja kannattaa edelleen  

Suomen kommunistinen puolue SKP kannatti yksimielisesti  Kansalaisaloitetta ansiotasoindeksin palauttamiseksi työeläkkeisiin.  Eduskunnan suorittaman torjunnan jälkeen puolueisiin sitoutumaton Suomen Senioriliike on tehnyt vuoden 2018 lokakuussa uuden kansalaisaloitteen niin sanotun puoliväli-indeksin (50/50) toteuttamiseksi työeläkkeisiin. Tässä mallissa palkka- ja hintakehitys huomioidaan eläkkeitä vuosittain tarkistettaessa yhtä suurin osuuksin.  

SKP vaatii alkuperäisen ansiotasoindeksin palauttamista, mutta tukee välivaiheena myös tätä uutta aloitetta, jonka ilmoitusten keruuaika päättyy 22.päivänä kulumassa olevaa huhtikuuta. Erityisesti eläkeläisväellä on vielä mahdollisuus vaikuttaa loppukirillä tuon eläkeläisköyhyyttä torjumaan tarkoitetun kansalaisaloitteen läpiviemiseen.   Kannatusilmoituksensa voi tehdä osoitteessa :  www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3375 

Työeläkerahastojen kasvu muodostaa todellisen riskin.  

Työeläkerahastojen varallisuus on jo runsaat 204 miljardia euroa eli 4 kertaa Suomen valtion budjetti ja  kaksi kertaa Suomen koko julkisen talouden velka. Rahastojen kohtuuttomalle kasvulle ei ole loppua näkyvissä. Jos nykyinen meno jatkuu,  kymmenen vuoden kuluttua työeläkerahastojen arvo ehtii paisua jo noin  400 miljardiin euroon. Voidaan kysyä:  Mitä tekemistä tällaisen omaisuusmassan turvottamisella on työeläkkeiden kanssa? 

On olemassa riski, että finanssikriisin iskiessä nuo rahastot voivat dramaattisesti vähetä ja vaarantaa jopa eläkejärjestelmän pysyvyyden. Aiemmin paljon puhuttu ja peloteltu ”eläkepommi” ei piile liian suurissa eläkkeissä (suuret ikäluokat ovat valtaosaltaan jo eläkkeellä, eikä mitään pommia ole ollut havaittavissa). Todellinen pommi on eläkerahastojen holtittomassa kasvattamisessa. Eläkevaroista on yli 150 miljardia euroa sijoitettu ulkomaille, koska rahat ”eivät mahdu” Suomeen. 

Eläkerahastojen korkotuotot käytettävä pienten eläkkeiden korotuksiin 

SKP vaatii, että eläkerahastojen korkotuottoja käytetään ennen muuta pienten eläkkeiden korottamiseen. Rahoituskriisin sattuessa eläkerahat ovat parhaassa tallessa silloin kun ne ovat eläkeläisten itsensä hallussa. Kun pieneläkeläisillä on enemmän rahaa käytössään tuo raha menee monessa tapauksessa suoraan kulutukseen ja sitä kautta talouden elvyttämiseen sen sijaan että huomattavan suuri osa eläkerahoista on nyt epävarmoissa sijoituskohteissa veroparatiiseissa.  

SKP vaatii työeläkerahastojen siirtämistä yhteiskunnan valvontaan eli niiden kansallistamista.  

Sukupolvien välinen vastakkainasettelu on lopetettava 

SKP torjuu ja tuomitsee sukupolvien välisen sodan lietsomisen eläkeasioissa. Tähän lietsomiseen on osallistunut myös päättävissä asemissa olevia korkeapalkkaisia henkilöitä.  Väite, että nykyeläkeläiset ”syövät lastemme ja lastenlastemme pöydistä” on halpahintaista ja moraalitonta panettelua tilanteessa, jossa köyhimmillä ja vähävaraisimmilla ikäihmisillä ei ole varaa syödä juuri mistään pöydistä. Arvioiden mukaan 40 prosenttia leipäjonojen asiakkaista on eläkeläisiä. 

Eläkeläisten ja palkansaajien on noustava yhteiseen kamppailuun taloudellisen ja sosiaalisen asemansa puolustamiseksi. Tämän päivän palkansaajat ovat huomispäivän eläkeläisiä!