Eira Kejonen on Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsen. 65-vuotias Turussa asuva rakennusarkkitehti. Kejonen toimii köyhien, sairaiden ja sorrettujen elämänlaatua edistävissä yhdistyksissä, esim. Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry, Suomen Yksinelävät ry, Asukasliitto ry, Suomen Rauhanpuolustajat ry.
Läpihomeisesta rakennuksestako päiväkoti?
Ispoisten kartano Oy:n lukuun on allekirjoitettu kauppasopimus valaistusalalla toimivan Teknopower Oy:n toimitusjohtajan, Nina Arvosen ja halikkolaisen Ellego Powertec Oy:n toimitusjohtajan Rami Arvosen ja Suomen Pelastusarmeijan säätiön kanssa.
1740-luvulla rakennetussa kartanossa toimi kevääseen 2012 asti Pelastusarmeijan ylläpitämä palvelutalo Onnela. Tiedän, että palvelutalossa asuvien vanhusten elämä ei ollut auvoista onnea talon nimestä huolimatta. Jo ulkopuolelta näki, että katto vuotaa, sokkeli ja perustukset ovat painuneet, ikkunat ovat hatarat ja julkisivulaudoitus rapistunut. Ohi kävellessäkin tunsi voimakkaan homeen hajun. Rakennus on jätetty heitteille ja onkin ymmärrettävää, ettei mikään toiminta voi kannattaa, jos rakennuksen kunnostus laskettaisiin toiminnan kuluihin.
Sensijaan en ymmärrä lainkaan tähän rakennukseen sijoitettavaksi suunniteltua päiväkotitoimintaa. Se ei ole mahdollista ensinnäkään toiminnallisesti. Rakennus on jyrkässä rinteessä eikä siinä ole pihaa. Rakennus on kolmekerroksinen eikä siinä ole hissiä. Muutenkin päiväkodin toiminnot on hyvä sijoittaa yhteen kerrokseen. Mitenköhän paloturvallisuusmääräykset toteutuvat kolmekerroksisessa puurakennuksessa?
Toiseksi ja vielä suuremmaksi esteeksi muodostuu rakennuksen kunto. Uskallan väittää, että se on läpimätä. Ainoastaan kiviosat kellarissa ja perustuksessa eivät itsessään ole homeessa. Jos rakennus oikeasti aiotaan korjata päiväkotitoimintaan jo ensi elokuuksi, se ei ole edes teknisesti mahdollista. Puhumattakaan siitä, miten tämän “arvorakennuksen” muuntaminen terveelliseksi ja turvalliseksi lastenhoitoon soveltuvaksi päivähoitoyksiköksi toteutettaisiin.
Ihmettelen myös naapurissa sijaitsevan jo viime marraskuussa lakkautuspäätöksen saaneen Jagellonicankadun päiväkodin toiminnan kytkemistä tähän yksityistämishankkeeseen. Miten Turun kaupungin varhaiskasvatuksesta ja päiväkotitoiminnasta vastaavat viranomaiset, kasvatus- ja opetuslautakunta ja kaupunginhallitus on tämän asian voinut päättää näin huolimattomasti ja asiantuntemattomasti?
“Uuteen päiväkotiin mahtuisi kaikkiaan noin sata 0–6-vuotiasta lasta”, lukee TS:n julkaisemassa artikkelissa. Aiotaanko lapsia sijoittaa homesäilöön niin paljon kuin mahtuu? Lasten päivähoidon järjestäminen ei voi eikä saa olla kenellekään ensisijaisesti tulonlähde. Tässä näkyy selkeästi julkisen toiminnan alasajo yksityisen voitontavoittelun mahdollistajana.
Vaadin tämän suunnitellun päivähoitotoiminnan avaamista julkiseksi ja perusteluja sille, miksi kaupungin päättäjät ovat antaneet tämän tapahtua.