ETK:n eläketutkimus haiskahtaa tilaustyölle

Eläkeläisten toimeentulo on kokonaisuutena kehittynyt myönteisesti, jopa hyvin myönteisesti, todetaan Eläketurvakeskuksen (ETK:n) 16.1.2017 julkaisemassa tutkimuksessa.  Eläkeläisten ja eläkeasiantuntijoiden keskuudessa on herättänyt kummastusta, mihin tuollainen arvio perustuu. Mainitussa ETK:n tutkimuksessa todetaan, että kokonaiseläke on 20 vuoden aikana vuosina 1995-2015 kohonnut reaalisesti 36 prosenttia.  Samassa tutkimuksessa ”unohdetaan” kuitenkin, että tuona samana aikana palkat ovat kohonneet 88 prosenttia, siis yli kaksinkertaisesti eläkkeiden nousuun verrattuna. 

Eläkkeet ovat jääneet jälkeen 

Tässä juuri onkin kysymys niin sanotun taitetun indeksin vaikutuksesta. Kun eläkkeitä on vuotuisissa indeksitarkistuksissa tarkistettu 80-prosenttisesti hintaindeksin ja vain 20-prosenttisesti palkkojen kehityksen mukaan, työeläkkeet ovat jääneet palkkakehityksestä jälkeen noin prosentin vuosivauhdilla. Eläke, joka vuonna 1995 oli 60 prosenttia silloisesta palkasta on painunut noin 45 prosenttiin vastaavasta palkkatasosta (eläkeläisten omakohtaiset arviot kertovat myös monessa tapauksessa enää vain 40 prosentin ostovoimasta alkuperäiseen verrattuna). 

Kansanedustajat esimerkkinä – suuntaan tai toiseen

Erikoisuutena voidaan mainita, että samanaikaisesti kun palkansaajien palkat ovat kohonneet 88 ja eläkeläisten 36 prosenttia, kansanedustajien (jotka ilmeisesti tulevat lähitulevaisuudessa äänestämään palkkaindeksin palauttamista vaativasta kansalaisaloitteesta) palkat ovat kohonneet peräti 138 prosenttia.

 
Kansanedustajat ovat siis elävä (vaikka suuri osa heistä näyttää eläkekysymyksen ratkaisun kynnyksellä heittäytyvän kuolleeksi) esimerkki siitä miten edullinen palkkaindeksi on esimerkiksi taitettuun indeksiin verrattuna tulevaa eläkekertymää ajatellen. Luulisi kansanedustajien olevan valmiita luovuttamaan edes osan tuosta autuudestaan heidät tehtäväänsä valinneille eläkeläisille äänestämällä näitä jatkuvasti ja vuosikymmenestä toiseen köyhdyttävän taitetun indeksin poistamisen ja sen korvaavan palkkaindeksin toteuttamisen puolesta. 
Näkymä tämän suuntaisesta eläkeläisille myönteisestä ratkaisusta ei kuitenkaan näytä tällä hetkellä kovin lupaavalta, sillä kaikkien eduskuntapuolueiden johtohenkilöt kokoomuksesta vasemmistoliittoon ovat asettumassa eläkeläisiä kurittavan taitetun indeksin jatkamisen kannalle. Myös Eläketurvakeskus ETK ja Työeläkevakuuttajat Tela ovat tuolla samalla, eläkeläisten etuihin nähden kielteisellä kannalla. 

Tilaustyö

Tätä taustaa vasten ETK:n uusin tutkimus vaikuttaa vahvasti tilaustyöltä, jonka pääasiallisin tarkoitus on torjua lähes 85 000 tuki-ilmoitusta taakseen saaneen kansalaisaloitteen vaatimus palkkaindeksiin siirtymisestä työeläkkeitä vuosittain tarkistettaessa. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, sillä mainitussa tutkimuksessa eläkeläisten taloudellisesta asemasta pyritään antamaan selkeästi myönteisempi kuva kuin mitä se todellisuudessa on ja vakuuttamaan näin, että palkkaindeksiin siirtymisen ei ole tarvetta.
Kyseessä olevan ETK:n tutkimuksen mukaan eläkeläisten taloudellinen asema suhteessa työssäkäyviin ei ole aikajaksolla 1995-2015 juurikaan muuttunut ja eläkeläisillä väitetään menevän  jokseenkin kaikilla mittareilla hyvin eli keskieläke, tulot ja varallisuus ovat kasvaneet.

Enemmistön eläkkeet vaatimattomalla tasolla

Keskieläke (jossa mukana on myös kansaneläke) oli vuoden 2015 lopussa 1613 euroa kuukaudessa. Eläketaso on jossakin määrin kohonnut lähinnä uusien eläkkeensaaja ryhmien myötä, joiden työurat ovat olleet aikaisempaa pitempiä ja palkkataso korkeampi. Kun kuitenkin katsotaan eläkeläisjoukkoa kokonaisuutena sen toimeentulotaso ei ole kovinkaan kehuttava, pikemminkin päinvastoin. Vanhuuseläkkeensaajien määrä on kohonnut 800 000:sta vuonna 1995 nykyiseen 1.2 miljoonaan. Se on 85 prosenttia kaikista eläkkeensaajista, joita on runsaat 1,4 miljoonaa. 
Kun tarkastellaan eläkkeiden kokoa koko eläkeläisväestön sisäisen tulojakauman mukaisesti ETK:n omiin tilastoihin nojautuen, niin kaikista työeläkkeensaajista  sai vuoden 2015 lopussa alle 1500 euron kuukausieläkettä bruttona 56 prosenttia työeläkkeensaajista eli noin 800 000 eläkeläistä. Korkeintaan 2 500 euron kuukausieläkkeeseen joutui tyytymään 88 prosenttia  1.4 miljoonasta eläkeläisestä. Yli 2 500 euroa kuukaudessa saavia eläkeläisiä oli 12 prosenttia työeläkkeensaajista.   

Paljon väkeä köyhyysrajalla ja sen alapuolella

Kovin hääviä kuvaa ei eläkeläisten asemasta Suomessa synny edellä todetun perusteella. Ylen Mot-ohjelma ”Unohdetun kansan kuritus” 7.11.2016 kertoi ETK:n tilastoihin nojaten, että lähes kolmasosa maamme runsaasta 1.4 miljoonasta eläkeläisestä eli yhteensä 430 000 ihmistä elää EU:n virallisesti määrittämän köyhyysrajan alapuolella.  Suomessa tuo köyhyysraja on yksineläjillä 1 190 euroa ja kahden aikuisen taloudessa 1 785 euroa kuukaudessa. 

1500 euron bruttomääräinen kuukausieläkekään, johon tai jota pienempään yli puolet työeläkeläisistä joutuu tyytymään, ei ole kovin paljon tuon EU:n määrittämän köyhyysrajan yläpuolella. Naisten kohdalla keskimääräinen työeläke on tällä hetkellä noin 1400 euroa kuukaudessa. Kaikkein vaikeimmassa taloudellisessa asemassa ovat yli 75-vuotiaat naiset.

Kansaneläkkeen saajat vaikeimmassa asemassa

Eläkeläisistä vaikeimmassa asemassa ovat yleisemminkin kansaneläkkeen ja erilaisten sosiaalisten tukien saajat. Kansaneläkettä saa vajaa puolet Suomen yli 1,4 miljoonasta eläkkeensaajasta. Etenkin pienituloisten toimeentulo on entisestään heikkentynyt Sipilän hallituksen toimien seurauksena kuluvan vuoden 2017 alusta. Eduskunta hyväksyi äskettäin hallituksen esityksen, jonka mukaan kansaneläkettä leikataan 0.85 prosentilla. Täyden kansaneläkkeen määrä kuukaudessa on pienentynyt vuoden 2017 alusta lukien 629 euroon kun se ilman lakimuutosta olisi (pienen inflaation myötä) noussut 637 euroon. Tämän lisäksi kansaneläkettä saava voi saada takuueläkettä, joka nostaa eläketulon 767 euroon kuukaudessa.  Pelkän takuueläkkeen varassa elää noin 100 000 eläkeläistä.

Takuueläkkeen maksimimäärästä kuukaudessa on satojen eurojen matka EU:n määrittämälle köyhyysrajalle, joten vain selkeät ja tuntuvat tasokorotukset voivat kuroa tuota väliä umpeen. Noin neljännes Suomen eläkeläisistä eli 350 000 henkilöä saa eläkettä alle 1 000 euroa kuussa. Syvän köyhyyden luonteesta puhuu se, että 40 prosenttia leipäjonojen asiakkaista on eläkeläisiä.

ETK:n tutkimus kaunistelee eläkeläisten tilannetta

Edellä sanotun taustaa vasten tuntuu aliarvioivalta ETK:n juuri ilmestyneen tutkimuksen arvio, jonka mukaan vakavia toimeentulovaikeuksia koki Suomessa vuonna 2014 vain pari prosenttia vanhuuseläkeikäisestä väestöstä. Mainitussa tutkimuksessa on korostetusti esillä väite, että eläkeläiset ovat aikaisempaa rikkaampia. Huomio on melko ratkaisevasti käännetty pois eläkeläisväestön suuresta enemmistöstä, jonka toimeentulo on varsin vaatimatonta ja osaksi suorastaan katastrofaalisen heikkoa. 

Eläkeläisten itsensä reaktioita 

ETK:n  tutkimuksen arvio eläkeläisten taloudellisesta asemasta herätti heti julkistamisensa jälkeen kiivaan keskustelun mm. MTV:n uutisten Facebook-sivuilla. Huomiota herätti erityisesti tiedot  eläkkeensaajien nettotuloista, jotka Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan olivat vuonna 2014 keskimäärin 2 300 euroa kuukaudessa. Eläkkeiden määrä näistä tuloista oli ETK-tutkimuksen mukaan keskimäärin runsaat 1 600 euroa.

MTV Uutisten Facebook-sivuilla väitteet eläkeläisten yli kahden tuhannen euron kuukausittaisista nettotuloista kuulostivat monien korvissa hurjilta summilta.
– Ettei siellä ole otettu markkasummaa ja laitettu euro siihen markan tilalle. Pahasti metsässä toi homma, yksi kommentoijista ihmetteli.
Moni kommentoijista nosti myös esiin sen, ettei tunne ketään yli 2 000 euron kuukausittaisia eläketuloja saavaa.
– En tunne yhtään eläkeläistä jolla olisi noin hyvät tulot?
– Jos avioparin eläkkeet laskee yhteen, saattaa juuri ja juuri päästä tuohon, kommenteissa arveltiin.
2300 euron keskituloon päädytty kyseenalaisin keinoin

ETK:n tutkimuksessa 2 300 euron keskitulo on saatu aikaan siten, että mukaan on laskettu eläkkeensaajien omistamat kiinteistöt ja osakehuoneistot ja niiden tuottamat tulot. Kiinteä omaisuus on siis osittain tai ”mutkan kautta” laskettu tuloiksi. 
ETK-tutkimuksessa on kuitenkin jätetty huomiomatta, että erittäin suuri osa eläkeläisistä on kokonaan vailla varallisuutta - tai varallisuus on hyvin pieni. Suurin osa omistusasunnoissa asuvista ikäihmisistä asuu pientaloissa (vuonna 2012 yli 65-vuotiaista n. 300 000 asui haja-asutusalueilla), joissa asuntojen korjaustarve on suuri. Nämä eläkeläiset on jätetty ETK:n "tutkimuksessa" täysin huomioon ottamatta. 
Palkkaindeksiä vaativan Kansalaisaloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Kimmo Kiljunen onkin huomauttanut sarkastiseen sävyyn, että ETK:n tutkimuksessa lasketaan seuraavaksi varmaankin mukaan autotulo jokaiselle eläkeläiselle, joka omistaa auton. Omalla autolla ajaessahan säästyisi taksi-, bussi-, juna- ym.  maksuja.  

Loppuarviona on todettava, että ETK:n viimeisimmässä eläketutkimuksessa on vahva ”astian maku” eli se on suunnattu pääasiallisesti torjumaan kansalaisaloitetta, joka vaatii työeläkkeiden ”taitetun indeksin” korvaamista palkkaindeksillä.