Perustuslain mukaan jokaisella, on oikeus perustoimeentulon turvaan esim. työttömyyden, sairauden, vanhuuden ja työkyvyttömyyden aikana. Yhteiskunnan arvojen koventuessa sosiaaliturvasta on alettu leipoa syntipukkia talouskasvun hiipumiseen ja kasvavaan työttömyyteen. Vastuu sysätään yhteiskunnan heikoimpien kontolle omistavan luokan nauttiessa yhteisöveroalesta, osingoista ja veroparatiisisijoituksista. Sosiaalietuuksia leikataan ja niiden käyttäjiä syyllistetään.
Tieto sosiaaliturvastamme on pirstaloitunut vaikeaselkoiseen tukiviidakkoon, josta on työläs selvittää mihin tukeen ihminen kulloinkin on oikeutettu ja millä perusteilla. Hakemuslomakkeet ovat vaikeaselkoista ja täyttöohjeet riittämättömiä, asiaan vihkiytymättömälle lomakkeiden täyttäminen on haaste. Hakijan pitää todentaa lausunnoin, tosittein ja selvityksin tuentarpeensa, näissä käytetyillä sanamuodoilla ja perusteluilla on suuri painoarvo. Julkisuudessa käytävä keskustelu tukien väärinkäytöstä aiheuttaa häpeää ja ruokkii perättömiä kaupunkilegendoja.
Leimautumisen pelon tai omista oikeuksista tietämättömyyden vuoksi osa sosiaalitukiin oikeutetuista ei niitä hae. Sosiaaliturvan alikäyttö on Suomessa sosiaalipoliittinen ongelma. Käyttämättä jääneestä toimeentulotuesta koituu kunnille ja valtiolle huomattavat säästöt, sillä vain noin puolet tukeen oikeutetuista sitä hakee. Suomen sosiaalioikeudellisen seuran mukaan sosiaaliturvan kehittäminen on ollut jäissä 1990-luvun lamasta lähtien ja köyhyyden sekä syrjäytymisen kasvu johtuu siitä.
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea moitti helmikuussa Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa riittämättömäksi. Suomi joutuu Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan rikkomisesta järjestön tarkkailulistalle. Suomen on säännöllisesti raportoitava perusturvan parannuksista siihen asti, kunnes niiden taso täyttää vaatimukset.
SKP nostaa vaaliohjelmassaan politiikan keskiöön ihmiset, siksi SKP ajaa nykyisen riittämättömän toimeentuloturva- ja tukiviidakon korvaamista 1200 euron yhdeltä luukulta taattavalla perusturvalla kaikille suomalaisille tai pysyvästi Suomessa oleskeleville, jotka muuten eivät kykene toimeentuloaan hankkimaan. Perusturva on veroton ja vastikkeeton sekä indeksiin sidottu.
Mervi Grönfors on Suomen kommunistisen puolueen SKP:n jäsen. 52-vuotias - asuu Tampereen Raholassa. Mervi on lastenhoitaja, adoptioäiti, yksinhuoltaja, omaishoitaja, työsuojelun 1. varavaltuutettu, Tehyn Tampereen kaupungin ammattiosaston hallituksen varajäsen, SKP:n Tampereen piirijärjestön piirikomitean jäsen, Tampereen vuokratalosäätiön hallituksen jäsen, Vilusen Rinne Oy:n hallituksen jäsen. Blogissaan Mervi kirjoittaa yhteiskunnassa kohtaamistaan asioista.
