Kansainvälisen naistenpäivän puhe Tampereella

Hyvät naiset! Hyvät toverit!

Kansainvälisenä Naistenpäivänä juhlistetaan naisten sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia saavutuksia. Samalla nostetaan esiin asioita, joissa edistystä edelleen tarvitaan. YK:lla oli vuonna 2013 naistenpäivän teemana lupausten pitäminen, tänä vuonna kestävä kehitys. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Se tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.

"Investoiminen sukupuolten tasa-arvoon on suora tie köyhyyden vähentämiseen, kasvuun ja hyvinvointiin", puhui Tasavallan presidentti Sauli Niinistö viime syyskuussa YK:n avajaisistunnossa. YK:n jäsenmaat hyväksyivät uudet kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelman. Suomi on sitoutunut ohjelmaan ja sen toimeenpano on aloitettu. Kestävän kehityksen toimikunnan puheenjohtaja on pääministeri Sipilä ja toimikunnan tavoitteena on sisällyttää kestävän kehityksen tavoitteita kaikkeen poliittiseen päätöksentekoon. Syyskuussa Sipilä sanoi: "Kestävän kehityksen painoarvo ja välttämättömyys kasvaa maailmassamme ja kotimaan politiikassa, siksi pidän toimikunnan työtä tärkeänä ja puheenjohtajuutta mieluisana tehtävänä. Yhä keskinäisriippuvaisemmassa maailmassa eläminen edellyttää uutta ajattelua, jossa ihmisoikeuksien, köyhyyden, eriarvoisuuden, ilmastonmuutoksen, ympäristöongelmien sekä rauhan ja turvallisuuden kysymyksiä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti".

Kirjoittaessani tervetulotoivotustani, olin juuri kuunnellut pääministerin arvioita yhteiskuntasopimuksen raakileesta. Suonette siis anteeksi, ettei puheestani tullut kovin juhlavaa. Sopimustekeleessä on kyllä muistettu myös naisia. Ei, ei, älkää ymmärtäkö väärin; ei naistenpäivästä tehdä kansallista tai edes palkallista vapaapäivää, mutta vuosittaista työaikaa pidennetään vuorokaudella – siis naistenkin. Se on kuulemma pakkolakeja tasapuolisempaa. Palkansaajien verovähennyskelpoista työeläkemaksua suunnitellaan korotettavaksi ja työnantajien alennettavaksi, saamme siis osallistua tähänkin. Tasapuolisuuden nimissä naistenkaan palkat eivät nousisi ensi vuonna, siis lainkaan. Julkisella sektorilla leikattaisiin lomarahoja 30 prosenttia vuosina 2017–2019. Koska julkisella sektorilla työskentelee paljon naisia, joutuisi esimerkiksi sisar hento ja valkoinen paiskimaan enemmän töitä samaan rahaan. Tällä tavoin syntyisi säästöä ja kilpailukyky paranisi – onhan naisen euro sentään 83 senttiä!

Jotenkin tulee mieleen, ettei sopimusehdotusta synnytetty naisten, eikä ainakaan kätilöiden avustuksella. Mutta synnytysammattilaisten asiantuntemusta olisi kannattanut hyödyntää komplikaatioiden välttämiseksi. Nimittäin paikallinen sopiminen ja erityisesti selviytymislauseke aiheuttavat vielä murhetta. Palkkojen alentamistahan tuolla selviytymislausekkeella haetaan muillekin kuin naisvaltaisille aloille ja se taas synnyttää lumipalloefektin, joka johtaa taloudellisten vaikeuksien vyörymiseen työntekijöiden ja heidän jälkikasvunsa harteille. Niin, että tulevien sukupolvien elämisen edellytykset heikkenevät, eivät kohene – mutta tuskallistahan se on, kun koiras poikii. Ja sitten kai huudetaan äitiä apuun?

Edellä lainaamieni korkeiden päättäjien lausumien ja kestävän kehityksen toimintaohjelman perusteella olisi kohtuullista odottaa naisten aseman kohentumista ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentymistä hallituksen nyt ryhtyessä toimeenpanemaan omaa osuuttaan yhteiskuntasopimuksesta. Vedetään tähän vielä alussa mainitsemani päätöksentekokin; ehdotetussa kilpailukykysopimuksessa ei ole otettu ympäristöä, ihmistä ja taloutta tasavertaisesti huomioon. Lähtökohtana on ollut vain raha. Asia on korjattava.

Naisten on ryhdyttävä vaikuttamaan tämän maan asioihin ja siihen on keinoja. Saimme jo todistaa kätilöiden voivan vaikuttaa ministereihin, nyt on aika nostaa esiin naisten voima ja tahto vaikuttaa hyvinvointivaltion säilyttämiseen. Päättäjiä on muistutettava lupausten pitämisestä ja ministerisnaisia on rohkaistava tuomaan esiin ämmien ääni. On aika ryhtyä akkakapinaan heikompiosaisten ja rauhan puolesta.

Epäoikeudenmukaisuudet on nostettava esiin ja painostettava vallanpitäjiä oikaisemaan huonot päätöksensä. Perusteelliset vaikutusarviot on tehtävä lakeja ja asetuksia valmisteltaessa. Tällä hetkellä tehdään monia yksittäisiä päätöksiä ja leikkauksia, joiden kokonaisvaikutuksia ei tarkastella tavallisten kansalaisten kannalta. On katsottava tulevaisuuteen ja tehtävä vastuullisia päätöksiä. Ihminen, inhimillisyys ja välittäminen on nostettava yhteiskuntamme arvoissa oikealle kohdalleen rahan sijaan. Perustuslakia on noudatettava ja perusoikeudet on turvattava.

Naisten ja äitien tavoite on: Tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta ja rauha.

Hyvää kansainvälistä naistenpäivää!