HX hävittäjähanke työväenliikkeen tavoitteita vastaan

Työväenliikkeen näkökulmasta poliittisen eliitin 64 hävittäjähanke on Suomen kokoiselle talousalueelle järjestön hanke, joka johtaisi peruspalvelujen leikkaamiseen riippumatta siitä onko tulevassa hallituksessa oikeistolla tai vasemmistolla enemmistö. Vertailuna voi kertoa Kanadasta, joka on kuusi kertaa Suomen taloutta laajempi kokonaisuus ja joka ostaessaan 65 hävittäjää kävi laajan kansalaiskeskustelun asiasta ja sen taloudellisista vaikutuksista. Lisäksi hävittäjähankkeen painotus Suomesta ulos ulottuviin kansainvälisiin hyökkäysoperaatioihin on perinteisen luokkataistelun ja työväenliikkeen vastaista. Silloin kun naapurista tehdään vihollinen ja kun työmiehiä ollaan asettamassa sotien etulinjoihin, on työväenliikkeen syytä esittää luokkatietoine stoppi vaaralliselle kehitykselle. Eurooppasalissa 20.3. käyty keskustelu* turvallisuuspolitiikasta kertoo, että nyt on vastalauseen paikka 

Poliittisen eliitin kapea-alainen tulkinta turvallisuustilanteesta 

Suomalainen rauhanliike on esittänyt laajan kansalaiskeskustelun herättämistä hävittäjähankinnoista. Lisäksi se on kritisoinut esitystä 64 hävittäjän hankkimisesta turvallisuustilanteen liian kapea-alaisesta tulkinnasta. Rauhanliike ja ympäristöliike molemmat jakavat huolen ilmastonmuutoksen kiihtymisestä, jota hävittäjähanke aiheuttaisi. Pelkästään yhden hävittäjän kuluttama kerosiinimäärä tunnissa on 50 000 litraa. Maailman kaikkien armeijoiden, sotien ja sotilastoimien viime vuonna aiheuttamat ympäristöpäästöiksi on arvioitu 10 % kaikista hiilidioksidipäästöistä. On siis syytä jatkaa rauhanliikkeen aloitteesta keskustelua ja esittää rauhan ja ilmaston stoppi HX hävittäjien hankinnalle. Päätöksen hävittäjistä tekee seuraava eduskunta arviolta vuonna 2021. 

Rauhanpolitiikkaa ja itsenäinen, uskottava puolustus 

Aina on asioille vaihtoehtoja. Sen sijaan, että kasvattaisimme suomalaista puolustusbudjettia 40 miljardilla (hävittäjien arvioitu elinkaarikustannus) on viisasta siirtää hankinnat roskakoriin. Viisasta on myös kehittää uskottavaa ja itsenäiseen puolustukseen ja rauhanrakentamiseen perustuvaa turvallisuuspolitiikkaa. Siinä keskeiseksi on nostettava ihmisen (sotilaskin on ihminen) osaamiseen ja teknologiaan sekä koko kansalaisyhteiskunnan erityisosaamiseen perustuva strategia. Siirrytään patriarkaalisen maskuliinisen kovasta ajattelusta orgaanisempaan ja ihmiskeskeiseen turvallisuusajatteluun. Uusi uskottava puolustuspolitiikka ei voi perustua hyökkäyspolitiikalle, ei saa asettua osapuoleksi suurvaltojen kiistoissa, eikä se voi olla osa Naton tai natomaiden johtamaa turvallisuusstrategiaa.  

Irti sotilasyhteistyöstä ja militarismista 

On selvää, että tänään tässä tilanteessa tarvitaan irtaantua sotilaallisista sopimuksista kuten Isäntämaasopimuksesta ja Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen suunnitelmasta tiivistää sotilaallista yhteistyötä-sopimuksesta. Pohjoismaisen yhteistyön nimissä on lopetettava nykyisin tapahtuva militarismin kasvattaminen ja Suomen sekä Ruotsin lähentäminen Yhdysvaltojen strategista ajattelua puolustuksesta. Lisäksi on sanottava selvä ei kehitykselle jossa aletaan rakentaa EU:n sotilaallista yhteistyötä tilanteessa jossa EU:n arvot vastaavat uusliberaalin markkinatalouden  ja bisneksen vapauden arvoja.  

Tavoitteena rauhan osaamisen suurvalta 

Suomesta voidaan ja Suomesta pitää rakentaa rauhanpolitiikan osaamisen suurvalta. Se on mahdollista ja maailman kriisit ja konfliktit tarvitsevat sellaisia uskottavia maita rauhaa rakentamaan ja konflikteja sovittelemaan. Siksi tulevalla hallituskaudelle Suomen olisi kehitettävä uskottavaa ja itsenäistä turvallisuuspolitiikkaa ja nykyiset armeijan määrärahat 3,2 miljardia ovat siihen riittävät. 

Suomalaista kansalaisyhteiskunnan osaamista ja osallisuutta on kehitettävä. Viimeaikainen kehitys, jossa määrärahoja on leikattu, tulee siirtää historiaan. Esitän rauhanjärjestöjen työn rahoitukselle korotusta nykyiseen (400 000 €) niin, että turvallisuuspolitiikkaa tarkastellen yhdelle keskeisistä ja tarpeellisista eli rauhanjärjestöjen työlle budjetoidaan ensi vaalikaudelle miljardi euroa. 

Suomen ei tule aiheuttaa talouskriisiä, vauhdittaa uusliberalistista leikkauspolitiikkaa ja militarismia sitoutumalla HX hävittäjähankintaan. Poliittisen eliitin hävittäjähankinnoista on irtaannuttava! 

*Vapaus valita toisin yhdistyksen, Sadankomitean, Rauhanliiton ja Suomen rauhanpuolustajien järjestämässä tilaisuudessa 20.3. Eurooppasalissa, Helsingissä turvallisuudesta ja asehankinnoista keskustelivat Erkki Tuomioja,  Ulla Mikkola, Eero Lehto, Risto E. J. Penttilä, Outi Alanko-Kahiluoto, Anna Vuorijoki ja JP (Juha-Pekka) Väisänen