"Pakko"- aineista ja lisäopetuksesta
Yhtenäisyys pakollisissa opinnoissa rakentaa kansalle yhtenäistä todellisuutta, luo yhteisöllisyyttä ja vahvistaa tunnetta yhteenkuuluvuudesta. Valinnaisuuden liiallisella lisäämisellä voi olla siksi kerrannaisvaikutuksia joita ei heti tule ajatelleeksi.
Ruotsin kieli on kuitenkin jo saavuttanut kulttuurihistoriallisen aseman Suomessa. Se on osa suomalaisten kulttuuria. Yhtenäisen yleissivistyksen kannalta ruotsin kielen perusteiden opiskelu yhdessä ruotsalaisen kulttuurin ja sen nivoutumisen suomen historiaan on perusteltua.
Ruotsin kieli käyttökielenä ei välttämättä ole se suurin peruste sille miksi sen tulisi pysyä yleissivistykseen kuuluvana alueena. Työelämän kannalta monelle venäjän kielen opiskelu olisikin järkevämpää.
En kuitenkaan halua, että perusopetuksessa Suomessa siirrytään pelkkään tehokkuusajatteluun. Karsitaan pakollisisksi opinnoiksi ainoastaan työelämän kannalta hyödylliset aineet. Jätetään kulttuurin ja yleissivistyksen opiskelu niille joilla on varaa.
Työläisen tarvitsee tietää vain mitä tulevaan työnkuvaan kuuluu? Eli onko koko peruskoulu "pakkomatikkoineen", "pakkomaantietoineen", "pakkobiologioineen" turha? Mitä nuillakaan tiedoilla tekee? Eli työläiset suoraan ammattikouluun, jossa opetetaan vain se mitä tulevan työn kannalta on oleellista tietää.
En myöskään usko että kahden pakkokielen, venäjä ja ruotsi, välistä valintavaihtoehtoa tultaisiin koskaan toteuttamaan, ruotsin kieli ainoastaan siirtyisi valinnaiseksi, ja venäjän kieli pysyisi valinnaisena.
Mitä enemmän "pakko"-aineita karsitaan, sitä enemmän se tekee kuilua niiden välille joilla on varaa ostaa lisäopetusta, ja niiden välille joilla ei ole. Ruotsin kielen pakollisuudesta luopuminen olisi taas lisäpiste maksuttoman subjektiivisen perusopetuksen alasajajille.
Korkea yleissivistys takaa sen, että ihmiset eivät hyväksy mitä tahansa ja osaavat puolustaa itseään. Tyhmää on helppo hallita, siihenhän tässä tietty porukka pyrkii. Parempi kun köyhä ei ihan kaikesta ole perillä.