Meillä on varaa hoitaa koronakriisiä

Koronavirus aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, jonka ehkäiseminen on etusijalla toimenpiteissä. Sen vaikutus tavallisten ihmisten elämään tulee kuitenkin olemaan paljon terveyshaittoja laajempi. Juuri nyt tulisi toimia määrätietoisesti köyhyyden, työttömyyden ja ihmisten taloudellisen tilanteen heikkenemistä vastaan. Helpoiten se käy perumalla hävittäjähankinnat ja käyttämällä niihin varatut rahat ihmisten konkreettiseen auttamiseen nyt ja tulevina vuosina.

Kun Suomi laitetaan seis, mahdollisesti moneksi kuukaudeksi, se johtaa siihen, että keikkatyöläisten työpaikat häviävät, yt-neuvottelut alkavat ja moni menettää työpaikkansa. Myös etenkin pienyrittäjät taistelevat toimeentulostaan tilanteessa, jossa kulut säilyvät, mutta kassavirta jäätyy.

Jotta köyhyydestä ei aiheutuisi terveysvaikutuksia laajempia seurauksia, on meidän saatava jostain taloudellinen puskuri. Se onkin jo olemassa, koska valtio on varautunut käyttämään 10 miljardia euroa uusien hävittäjien hankintaan.

Käytetään hävittäjähankintoihin varatut rahat koronaviruksen vaikutusten torjuntaan. Palkataan riittävästi hoitajia ja muita terveydenhuollon ammattilaisia kunnon palkalla töihin. Pidetään huoli työttömistä ja perusturvalle joutuvista. Järjestetään vanhuksille kunnon hoitoa ja rakennetaan asuntoja asunnottomille.

Tällä prioriteettien muutoksella voimme estää tavallisten ihmisten elämän luisumisen raiteiltaan ja varautua lamaan, johon korona uhkaa maailmantalouden suistaa. Tällainen yhteisten varojen käyttö edistää suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta paljon hävittäjiä tehokkaammin.

Kun akuutti kriisi on selätetty voimme jatkaa sen pohtimista, millainen yhteiskunta kestää kriisitilanteissakin. Se ei perustu yksityiselle voitontavoittelulle ja rikkaimpien rajattomaan oikeuteen rikastua. Se on rakennettava pitämään huolta kaikista ja ennen kaikkea asettamaan ihmisten edun pääoman edelle. Siinä yhteiskunnassa palveluita ei mitoiteta vain halvimmalle mahdolliselle tasolle, vaan ne rakennetaan myös huonoja aikoja silmällä pitäen. Eikä se yhteiskunta perustu yksityiseen palveluntuotantoon vaan vahvaan yhteiseen omistukseen.