Tarvitaan energiatalouden rakennemuutos - ei uutta ydinvoimaa (1999)

Suomen kommunistisen puolueen mielestä Suomeen ei tulee rakentaa uutta ydinvoimalaa. Suurteollisuuden ja johtavien hallituspuolueiden ajama ydinvoiman lisärakentamiseen tähtäävä linja perustuu virheellisille ja kestämättömille lähtökohdille.

Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton ja kauppa- ja teollisuusministeriön arviot energiankulutuksen voimakkaasta kasvusta perustuvat myös työllisyyden kannalta väärään olettamukseen talouden rakenteen kehittymisestä suunnilleen nykyisenlaisena. Talouden rakenteen välttämätön muutos sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämmäksi uhrataan lyhyen tähtäimen voitontavoittelulle.

Ydinvoiman sijasta puuta ja uutta energiateknologiaa

Ydinvoimalle on vaihtoehtoja, jotka ovat ympäristö- ja terveysriskien kannalta turvallisempia, työllistävämpiä ja taloudellisesti edullisempia. Esimerkiksi tuulivoima työllistää viisi kertaa enemmän kuin ydinvoima. Ydinvoiman lisärakentamisen puolesta esitetyt taloudelliset laskelman perustuvat muista maista poikkeaviin, kyseenalaisiin riski- ja vakuutuslaskelmiin. Ydinvoiman vaihtoehdot turvaavat myös paremmin alueellisesti monipuolista kehitystä , paikallista itsehallintoa ja kansalaisten hyvinvointia.

Kioton ilmastosopimuksen toteuttaminen edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen palauttamista vuoden 1990 tasolle. On selvää, että tulevaisuudessa päästöjä tulee vähentää vielä paljon enemmän. Tämä merkitsee valtavaa, maailmanlaajuista uusiutuvien energialähteiden ja energiaa säästävän teknologian markkinoiden kasvua. Lähivuosina luodaan osaaminen, johon tulevaisuuden tuotannolliset edellytykset tulevat pitkälle perustumaan. Miksi Suomi halutaan ehdoin tahdoin jättää jälkijunaan kehityksessä ja antaa muiden kerätä rakenteellisen muutoksen hedelmät, kuten kasvavat ympäristöteknologian maailmanmarkkinat ja ympäristö maineeltaan hyvät tuotteet?

Ydinvoiman lisärakentaminen ei synnytä Suomelle uutta vientiosaamista, toisin kuin panostaminen esimerkiksi uusiutuvan puuhakkeen käyttöön, kivihiilen kaasutukseen ja korvaamiseen maakaasulla, polttotekniikan tehostamiseen, tuulivoimaan, lämmön talteenottoon ja muuhun uuteen energiateknologiaan. Näillä vaihtoehtoisilla ratkaisuilla voidaan vähentää kasvihuonepäästöjä moninkertaisesti enemmän kuin ydinvoimalla.

Suomessa tulee tukea uusiutuvien energialähteiden ja uuden energiateknologian tutkimus- ja kehitystyötä, rakentaa pilottihankkeita, parantaa energian käytön tehokkuutta, toteuttaa energiansäästötoimia sekä lisätä lämmön ja sähkön yhteistuotantoa. Se on perusta myös viennin kehittämiselle.

Energiatalouden yksityistäminen pysäytettävä

Vaihtoehtoinen energiapolitiikka onnistuu vain rajoittamalla suurten ja yhä kansainvälisempien monopolien valtaa sekä laajentamalla demokratiaa ja puolustamalla kansallista itsemääräämisoikeutta. Se edellyttää myös kapitalistisen tuhlauksen rajoittamista.

Hallituksen harjoittaman suuryritysten etuja ajavan linjan maksumiehiksi joutuvat tavalliset kuluttajat ja pienyritykset. Energiamarkkinoiden kilpailun vapauttamisella ei ajeta kuluttajien etua vaan lisää markkinoita energiajättien voitontavoittelulle ja energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvyn turvaamista. Käytännössä energiamarkkinoilla on menossa uudelleenjako suurten ja yhä kansainvälisempien yritysten hyväksi.

Imatran Voiman ja Nesteen fuusio Fortumiksi loi Suomeen kaikilla energiantuotannon ja myös jakelun aloilla toimivan jättiyrityksen, jonka vieminen pörssiin merkitsee maamme energiahuollon lisääntyvää riippuvuutta kansainvälisistä pääomapiireistä. SKP vastustaa Fortumin yksityistämistä. Kansantalouden monipuolinen kehittäminen ja energiaomavaraisuuden turvaaminen edellyttävät, että energiatuotanto ja -huolto perustuvat yhteiskunnalliseen omistukseen.

Kunnallisten energia- ja sähkölaitosten yhtiöittäminen ja myyminen yksityisille on käytännössä viemässä kilpailun lisääntymisen sijasta paikallisen talouden kehittä misedellytysten heikentymiseen, energiantuotantoa koskevien tietojen salaamiseen, demokraattisen päätöksenteon kaventumiseen ja suurten monopoliyritysten aseman vahvistumiseen.

Monimuotoinen, uusiutuviin energialähteisiin ja paikallisiin mahdollisuuksiin mahdollisimman laajasti perustuva energiatalous antaa enemmän vaikutta mismahdollisuuksia kansalaisille, kunnille, ay-liikkeelle ja pk-yrityksille. Esimerkiksi puun jalostusasteen nostaminen ja sen yhdistäminen paikallisiin hakevoimaloihin voi merkittävästi parantaa paikallisen talouden edellytyksiä ja työ llisyyttä monilla työttömyydestä kärsivillä alueilla eri puolilla Suomea.

SKP vastustaa Pohjois-Suomen harvojen jäljellä olevien vapaiden koskien valjastamista energiatuotantoon. Vuotoksen allashakkeesta tulee luopua ja kehittää sen sijaan paikallisia elinkeinoja. Maakaasuputken vetäminen Venäjän pohjoisilta merialueilta Suomen kautta Skandinaviaan ja Keski-Eurooppaan vahvistaa Suomen energiavarmuutta, turvaa mahdollisuuksia korvata hiiltä yhä laajemmin maakaasulla ja tarjoaa erityisesti Pohjois-Suomen talouden kehittämiselle lisää mahdollisuuksia. Tämä hanke ei saa merkitä Venäjän luonnonvarojen rosvoamista eikä pohjoisten alueiden kansojen omien tarpeiden sivuuttamista.

Energiaverotuksen edistettävä myös oikeudenmukaista tulonjakoa

Energia- ja ympäristöverotuksella voidaan nopeuttaa välttämätöntä ekologista rakennemuutosta ja samalla ulosmitata työn tuottavuuden kasvusta tullutta hyötyä suuryrityksiltä työllisyyden ja ympäristönsuojelun hyväksi. Samalla on tuettava uudistuvan energian tuotantoa. Yhdistetyn sähkön- ja lämmö ntuotannon kilpailukykyä on parannettava pelkkään erilliseen lämmöntuotantoon verrattuna. Energia- ja ympäristöveroista saatava tuotto mahdollistaa työn verotuksen keventä misen tavalla, joka painottuu pieni- ja keskituloisiin henkilöihin ja työvoimavaltaisiin pienyrityksiin.

Verotuksen painopisteen muutos ei saa merkitä veroprogression lieventämistä eikä sitä, että suuryritykset pääsevät kuin koira veräjästä. Nykyinen energiaverotus laittaa maksumiehiksi epäoikeudenmukaisesti lähinnä tavalliset kotitaloudet. Lämpö ja sähkö ovat perustarpeita, joiden saatavuus kohtuuhintaan tulee taata tavallisille kansalaisille ja pienyrityksille. Liikennepolttoaineiden tulee olla edullisempia haja-asutusalueilla, pitkien etäisyyksien päässä pysyvästi asuville ja työskenteleville.

Tarvitaan punavihreää yhteistyötä

Nykyisessä hallituksessa kokoomuksen ja sosialidemokraattien johto ajaa suurpääoman energiapoliittista linjaa. Myös vihreät ja Vasemmistoliitto ovat valmiita uhraamaan kestävä n kehityksen periaatteet voidakseen jatkaa hallituksessa. Ne ovat sorvanneet vaaliohjelmiensa sanamuotoja sellaisiksi, että ne voivat osallistua ydinvoiman lisärakentamisen hyväksyvään hallitukseen, kunhan ydinvoiman lisä rakentamista ei kirjata suoraan hallitusohjelmaan.

Kansalaisliikkeille ja ay-liikkeelle asettuu iso haaste talouden ekologisen rakennemuutoksen ja kestävän energiatalouden edistämisessä. Paikallisesti ja eri aloilla voidaan edistää uusiutuviin energialä hteisiin perustuvia energiaratkaisuja, energiansäästöä ja rakentaa uudenlaisia kuluttajaliikkeitä. Työntekijät ja ammattiyhdistysliike voivat vaikuttaa yritysten investointeihin. Vaihtoehtoisen energiapolitiikan toteuttamiseksi tarvitaan näiden liikkeiden yhteistyötä niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvä lisesti. Nykyisen politiikan vaihtoehdottomuuden murtamiseksi tarvitaan myös eduskuntaan edustajia, joka eivät ole ostettavissa suurfirmojen lahjuksilla eivätkä hallituspaikoilla.

SKP:n keskuskomitea 24.1.1999