Vaaliohjelmat

Kansainvälisen Euroopan puolesta – irti EU:sta ja nationalismista

15.04.2019 - 10:35

(updated: 15.04.2019 - 10:49)

Lataa ohjelma pdf-muodossa tästä:

SKP EU vaaliohjelma 2019.pdf

Kansainvälisen Euroopan puolesta – irti EU:sta ja nationalismista
Suomen kommunistisen puolueen EU-vaaliohjelma 2019

Sisällysluettelo:

1. Me suomalaiset kommunistit vaadimme: Ihmiset asetettava voittojen edelle – Toisenlainen Eurooppa – Ei EU:lle

2. SKP on mukana tekemässä muutosta

3. Suomen suunnaksi irti EU:sta – toisenlaiseen Eurooppaan

4. Laskut niiden aiheuttajille

5. Työläisten oikeudet etusijalle

6. Valta Euroopan kansoille ja kansalaisille

7. Julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan puolesta

8. Euroopan ekologinen rakennemuutos

9. Euroopasta rauhan ja solidaarisuuden rakentaja

Me suomalaiset kommunistit vaadimme: Ihmiset asetettava voittojen edelle – Toisenlainen Eurooppa – Ei EU:lle

Nyt on Euroopan aika ottaa askel vasemmalle – uusliberalismia, EU-sopimuksia, suuryhtiöiden valtaa ja kapitalismia vastaan. Se on välttämätöntä yhä eriarvoisemman, vaarallisemman ja tuhoisamman kehityksen suunnan muuttamiseksi. EU:n suunta on toinen: suuren rahan hallitsemat markkinat ja kapitalismi, joka toimii harvojen hyväksi ja ilman yritysten yhteiskuntavastuuta.

Suomen kommunistinen puolue tuo Euroopan unionin parlamentin vaaleihin EU:n vastaisen ja toisenlaista Eurooppaa rakentavan, työväenluokan ja vähävaraisten etuja puolustavan vaihtoehdon. Olemme osa Euroopan vasemmistoa ja maailman kansainvälistä kommunistista liikettä, joka haluaa parempaa Eurooppaa ja maailmaa, jossa ihmistä ja luontoa ei alisteta ahneudelle ja riistolle.

Euroopan unionia on markkinoitu rauhan ja sopusoinnun hankkeena. Todellisuudessa unioni on imperialistinen rakenne, kapitalistien luokkataistelukoneisto, joka edistää suurten yhtiöiden etuja niiden pyrkiessä kasvamaan ja maksimoimaan voittonsa. Sen tavoitteena on yhdistää suuryritysten ja jäsenvaltioiden voimat tiiviiksi poliittiseksi liitoksi, talous- ja rahaunioniksi sekä yhteiseksi turvallisuus- ja sotilaspolitiikaksi.

EU:n tukee ylikansallisen suurpääoman valta-asemia ja voitontavoittelua alentamalla työvoimakustannuksia ja sosiaalisia menoja, heikentämällä ay-liikettä ja työehtosopimuksia, purkamalla ja estämällä kansallista sääntelyä ja verotusta, kiihdyttämällä monopolisoitumista sekä alistamalla kehittyviä maita.

EU-sopimukset eivät ole tuoneet luvattuja hyötyjä. Päinvastoin, ne estävät ratkomasta ongelmia ihmisten tarpeista lähtien. EU:n perus- ja muut arvot ja EU:n arvopolitiikka ovat lisänneet eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Tarvitaan perusteitaan myöten toisenlaisen Euroopan rakentamista. Se edellyttää irtaantumista nykyisten EU-sopimusten kahleista.

Kokemukset muun muassa Kreikasta ja Britanniasta osoittavat, että EU:n talouskurista ja EU-sopimuksista irtaantuminen ei ole helppoa. Pienessä piirissä tehtävät ratkaisut voivat pahimmillaan johtaa pankkien ja yhtiöiden vallan vahvistumiseen entisestään.

Jotta irtaantuminen nykymuotoisesta EU:sta voi toteutua suunnitelmallisesti ja kansan enemmistön etujen mukaisesti, tarvitaan laajaa kansalaistoimintaa, EU-politiikan vaihtoehdottomuuden murtamista, pankkien ja rahoitusmarkkinoiden vallan rajoittamista sekä kansainvälistä yhteistyötä. Kyse ei ole kaikkien suhteiden katkaisemisesta ja siksi on selvitettävä konkreettisesti kaupan ja muiden alojen osalta, millaista yhteistyötä jatkossa tarvitaan.

EU:n suurimpia valuvikoja on talous- ja rahaliitto EMU, joka ei ota huomioon eri maiden kehityksen eroja eikä sosiaalisesti oikeudenmukaisen kehityksen vaatimuksia. Yksi askel Suomen ”Fixit”-mallissa voisi olla irtaantuminen EMU:sta ja sopiminen valuuttayhteistyöstä pohjoismaiden kanssa. Samalla olisi tärkeä vahvistaa työntekijöiden asemaa ja sosiaalisia perusoikeuksia. Toinen Suomen itsenäisyyden kannalta tärkeä ratkaisu on irtaantuminen EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisestä.

Kyse ei ole vain EU-sopimuksista vaan myös niistä suurpääoman taloudellisista ja poliittista eduista, jotka rakentuvat monella tavalla EU:n politiikkaan ja rakenteisiin. Näiden poliittisten ja valtasuhteiden murtaminen ratkaistaan taistelussa, jossa tarvitaan laajaa vasemmistolaisten ja edistyksellisten puolueiden ja liikkeiden yhteistyötä.

Toisenlainen Eurooppa voi perustua vain itsenäisten kansojen vapaaehtoiselle yhteistyölle. Yhteistyö Euroopan maiden kesken ympäristökysymyksissä, ihmisarvoisten työelämän minimiehtojen aikaansaamiseksi ja epäterveen kilpailun sekä rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi on välttämätöntä. Tärkeää on myös kehittää eurooppalaista yhteistyötä laajentaen sitä suhteissa Venäjään ja muihin itäisen Euroopan maihin. Haluamme Eurooppaa, joka ei rakenna muureja vaan kansainvälistä solidaarisuutta.

SKP on mukana tekemässä muutosta

EU:n kriisipolitiikkaa vastaan on noussut ennennäkemättömän laaja eurooppalainen vastarinta. Lakkoliikkeet, kamppailut julkisten palvelujen yksityistämistä vastaan, eurooppalainen naistenlakko, Ranskan Keltaliivit, Unkarin ”orjalakien” vastustajat, ilmastolakkoilijat, TTIP ja CETA-sopimusten vastustajat ja lukuisat muut protestiliikkeet vaativat konkreettisia muutoksia. SKP on osa tätä eurooppalaista tyytymättömien liikettä. Suomen hallituksen valitsemalle suurpääomaa palvelevalle linjalle ja toisaalta kansallisten rajojen sisälle käpertyvälle nationalismille on vaihtoehto: Euroopan kansojen solidaarisuus ja työväenluokan internationalismi.

SKP:n mielestä tarvitaan perusteeltaan toisenlaisen, työväen sosiaalisen, feministisen ja yhdenvertaisen Euroopan rakentamista. Siinä työntekijöiden oikeudet ja työväenluokan arvot toteutuvat, ilmastonmuutos otetaan todesta, sosiaalinen oikeudenmukaisuus on tärkeä periaate ja se ei turvallisuuspolitiikassa sitoudu sotilasliittoihin. Tämä vaatii systeemin muutoksen. Meidän ehdotuksemme on 2000-luvun sosialismi.

Suomen suunnaksi irti EU:sta – toisenlaiseen Eurooppaan

Toisenlaisen Euroopan rakentaminen ei ole mahdollista nykymuotoisen Euroopan unionin sopimusten puitteissa, joiden perustarkoitus on estää työväenliikkeen taistelu oikeuksistaan ja demokratiasta.

Suomen kansalaisilta on kysytty liittymisestä Euroopan unioniin vain kerran neuvoa-antavalla kansanäänestyksellä 1995. EU:n arvoista ei ihmisiltä ole uskallettu kysyä mitään. Myönteinen kanta saatiin valheellisen informaation ja katteettomien lupausten tuloksena. Sen jälkeen Suomi on liittynyt muun muassa Euroopan talous- ja rahaliitto EMUun sekä Euroopan vakaus- ja kasvusopimukseen. Unionin luonne on muuttunut ja sopimusten vaikutuksista on saatu kokemusta niin, että on perusteltua, että kansalaiset saavat ottaa kantaa näihin.

Me vaadimme, että:

EU:n perussopimukset on alistettava sitoville kansanäänestyksille.
Suomen tulee muuttaa perustuslakiaan ja poistaa sieltä säännös, jonka mukaan Suomi on EU:n jäsen.
Suomen kansallista itsemääräämisoikeutta on vahvistettava rajoittamalla ylikansallisten yhtiöiden ja pankkien valtaa.
Suomen pankki pitää palauttaa itsenäiseksi keskuspankiksi ja demokraattiseen hallintaan.
Strategisia aloja, kuten sähköntuotanto ja -siirto, rautatiet, tietoliikenne, terveydenhuolto, eläkevakuutukset ja kaivokset, on kansallistettava pois ylikansallisen pääoman kontrollista.
Työväen omaehtoista ja muuta kansankulttuuria on puolustettava ylikansalliselta kulttuuri-imperialismilta.
Irrottautuminen vaati suunnitelman, jossa huomioidaan etenkin demokratian varmistuminen ja pääomien vallan rajoittaminen.
Suomen on irtauduttava myös Naton isäntämaasopimuksesta ja EU:n yhteisestä turvallisuus- ja sotilaspolitiikasta

Laskut niiden aiheuttajille

Euroopan talouskriisi on kapitalismin järjestelmäkriisi, mutta konkreettisemmalla tasolla se on ollut myös velkakriisi, joka vaatii vastaavia konkreettisia ratkaisuja. Kriisiä kärjistivät talous- ja rahaliitto EMUn rakenteelliset ongelmat. Lyhyen nousun jälkeen olemme taas laman uhkien edessä.

Vakaan kehityksen sijasta koko EU on historiansa pahimmassa kriisissä. Euroeliitin leikkauspolitiikka ja satojen miljardien eurojen tukipaketit uhkaavat viedä Eurooppaa entistä syvempään talouden taantumaan ja tukevat pankkeja ja suursijoittajia. Velkojen takaisinmaksua ja talouden tasapainottamista käytetään välineenä hyvinvointivaltion purkamiseksi. Tämä on osaltaan luonut maaperää nationalismille, maahanmuuttajavastaisuudelle ja rasismille.

Me vaadimme, että:

Vaikeuksissa olevat Euroopan valtiot on vapautettava finanssikriisin aiheuttamista veloista mitätöimällä finanssikapitalistien saatavia esimerkiksi järjestämällä Eurooppalainen Velkakonferenssi.
Suuryritysten valtaa pönkittävistä USA:n ja EU:n välisistä TISA ja TTIP vapaakauppasopimuksista sekä Kanadan ja EU:n välisen CETA-sopimuksesta on luovuttava. EU:n on tuettava kehittyvien maiden Binding treaty-aloitetta.
Valtiot on vapautettava yksityisten pankkien otteesta antamalla hyödyllisiin ja työllistäviin julkisiin hankkeisiin edullista lainaa suoraan Euroopan keskuspankilta.
Euroopan keskuspankki tulee alistaa demokraattiseen ohjaukseen ilman liittovaltiokehitystä ylikansallisine budjetteineen.
Pääomaliikkeiden vapautta on rajoitettava. On otettava käyttöön rahoitusmarkkinoihin ja spekulatiivisiin pääomaliikkeisiin kohdistuva vero.
Sopimukset veroparatiisien kanssa on purettava ja estettävä veroparatiisien kautta tapahtuva keinottelu ja veronkierto.
EU:ssa on luovuttava velkojen yhteisvastuullisuudesta.

Työläisten oikeudet etusijalle

Työväenluokan yhteiset edut ovat olemassa riippumatta unionin rakenteista. EU pyrkii takaamaan pääomien edut ja tämän varmistaakseen se turvautuu uusliberaaliin politiikkaan, joka polkee työntekijöiden sopimusturvaa, ajaa työajan pidentämistä ja suosii halpatyövoiman käyttöä. Talouskriisi johti irtisanomisiin ja heikensi entisestään työntekijöiden asemaa. Kilpailukykyä on sen jälkeen pyritty parantamaan sisäisellä devalvaatiolla, sekä ennen kaikkea palkkoja ja työehtoja polkemalla.

Euroopan unionin työvoiman ja pääomien vapaa liikkuvuus on johtanut siihen, että myös Suomeen tuodaan työvoimaa, jolle maksetaan heikompia palkkoja kuin suomalaiset työehtosopimukset ja palkkataso edellyttävät – tavoitteena työn hinnan polkeminen. Jopa suoranainen orjatyö ja ihmiskauppa ovat EU-alueella rajussa kasvussa Euroopan yhteisen markkina-alueen sääntelyn purkamisen ansiosta.

Me vaadimme, että:

Työntekijöitä ja heidän oikeuksiaan suojaavia sopimuksia noudatetaan.
Tarvitaan Euroopan tasolle minimipalkka, joka on 60 prosenttia kunkin jäsenmaan kansallisesta keskipalkasta – Suomessa 1 800 euroa kuukaudessa.
Euroopassa on lyhennettävä yleinen työaika 30 tuntiin viikossa tai 6 tuntiin päivässä ansiotasoa alentamatta ja siten, ettei työehtosopimusten yleissitovuutta murenneta.
Julkisen vallan on luotava uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Työlainsäädäntöä on kehitettävä niin, että halpatyövoimamarkkinoista päästään eroon ja että ulkomaiselle työvoimalle maksetaan samantasoinen palkka kuin kotimaisillekin työntekijöille
Nämä tavoitteet voidaan toteuttaa ay-liikkeen ja vasemmiston yhteisellä, kansainvälisellä toiminnalla muun muassa lisäämällä ay-liikkeen valvontamahdollisuuksia yli valtionrajojen.

Valta Euroopan kansoille ja kansalaisille

EU merkitsee demokratian kaventamista laajentamalla markkinoiden vapautta ja keskittämällä pääosan lainsäädäntövallasta ylikansallisille elimille, yhä etäämmäs kansalaisista. Unionin sisällä kasvaa suuryritysten, pankkien ja suurten jäsenmaiden mahti.

Me vaadimme, että:

EU:n liittovaltiokehitys on torjuttava ja sen sijasta valtaa on palautettava takaisin kansalliselle tasolle, kehitettävä kansalaisyhteiskunnan vaikuttamisen mahdollisuuksia ja luotava uudenlaisia, tasavertaisen yhteistyön muotoja.
On vahvistettava kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kansalaisaloitteilla ja kansanäänestyksillä, sekä parannettava mahdollisuuksia puuttua havaittuun tai epäiltyyn korruptioon.
Osana EU:n vallan rajoittamista vaaleilla valittavien elinten asemaa on parannettava.
Eurooppalaisten kansalaisaloitteiden tekemistä on helpotettava ja niiden sitovuutta vahvistettava. Niillä on voitava vaikuttaa myös EU:n perussopimuksiin.
Kansalaistoiminta on demokratian perusta. Demokraattisten järjestöjen, kuten kommunististen puolueiden toimintaoikeudet on taattava kaikissa EU-maissa.
Vähemmistökielten ja kulttuurien asema on turvattava. ILO 169 sopimus on ratifioitava.

Julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan puolesta

EU tuo uusliberaalin talouspolitiikan ohjaamana jatkuvasti lisää paineita julkisten palvelujen yksityistämiseen niin valtion kuin kuntien tasolla. Unionin kautta ajetaan jäsenmaihin yhä lisää markkinoille ja kilpailutukselle perustuvia ratkaisuja. Tämä lisää eriarvoisuutta, heikentää työntekijöiden asemaa, tulee kalliiksi ja lisää byrokratiaa. Julkisten palvelujen kilpailuttaminen ei käytännössä myöskään edistä paikallisia yrittäjiä. Suomessa on luovuttava jopa EU-direktiivejä tiukemmista julkisten hankintojen kilpailuttamisen vaatimuksista.

Me vaadimme, että:

Kaikille on taattava oikeus eurooppalaisen köyhyysrajan ylittävään taloudelliseen ja sosiaaliseen turvaan. Sitä ei saa heikentää EU-säädöksillä.
Sosiaaliturvan vastikkeellisuus on poistettava.
Suomen sote-palveluiden rahoitusta on lisättävä vastaamaan palvelujen tarvetta ja palveluiden kilpailuttamisesta ja yksityistämisestä on luovuttava.
Julkiset palvelut on Euroopassa tuotettava julkisen sektorin omana toimintana.
Perusterveydenhuollon on oltava maksutonta.
Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen tulee olla jokaiselle kuuluva oikeus, ei kaupallista toimintaa. Myös yliopistot on vapautettava Bolognan prosessin kaltaisesta tuottavuusajattelusta.
Puhdas vesi on perusoikeus, josta ei saa tehdä kauppatavaraa.
Kolmannen sektorin alasajo on estettävä myöntämällä järjestötoiminnalle riittävä taloudellinen tuki ja asema ei-taloudellisen toiminnan järjestäjinä.
Julkisessa hallinnossa ja sen tietojärjestelmissä on siirryttävä käyttämään vapaan lähdekoodin sovelluksia. On luotava edellytykset eurooppalaisen ohjelmistoalustan rakentamiseksi kilpailemaan yhdysvaltalaisten ohjelmistojen rinnalla.
Julkisten palvelujen turvaamiseksi rikkaiden verotusta on kiristettävä laskemalla ansio- ja pääomatulot yhteen ja verottamalla niitä progressiivisella periaatteella.

Euroopan ekologinen rakennemuutos

Kapitalistinen tuotanto kehittää jatkuvasti teknologiaa ja yhdistää sitä lukuisiin sosiaalisiin ja taloudellisiin prosesseihin luodakseen voittoa. Tämä pääoman voitontavoittelu ja siihen perustuva jatkuva määrällisen kasvun talousmalli aiheuttaa suurimman osan ekologista ongelmista, jotka nyt kohtaamme. Voiton tavoittelusta tulee kaikkein heikoimman ja vähiten suojatun etsintää. Usein tämä löytyy ympäristöstä tai kehittyvien maiden työntekijöistä. Luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin tulee aina tulla ennen pääoman voittoja.

EU:n ympäristöpolitiikka on alistettu suurten yhtiöiden voitontavoittelulle ja päästökaupan keinottelulle. Kasvihuonepäästöjen voimakas kasvu osoittaa, miten välttämätöntä ja kiireellistä on sovittaa talous ekologisesti kestäviin puitteisiin. Eurooppaan tarvitaan talouden ekologinen rakennemuutos, jotta inhimillisen elämän edellytykset turvataan myös seuraaville sukupolville.

On irtauduttava EU:n teollista tehomaataloutta suosivasta maatalouspolitiikasta, joka on ristiriidassa paitsi suomalaisen myös kehittyvien maiden maatalouden tarpeiden kanssa. Elintarviketuotannon kansallinen omavaraisuus on turvattava ja samalla on edistettävä luomutuotantoa sekä maanviljelijöiden mahdollisuuksia kehittää osuustoiminnallisia ratkaisuja.

Me vaadimme, että:

Euroopassa on ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin energian säästämiseksi ja luovuttava kasvihuonepäästöjä tuottavien energiamuotojen tukemisesta.
On tuettava paikallisen uusiutuvan energian käyttöä lisäämällä investointeja ja tutkimusta.
Suomessa ja muissa Euroopan maissa on luovuttava lisäydinvoiman rakentamisesta.
Kaatopaikkojen arvokkaat materiaalit on otettava talteen city-kaivostoiminnalla.
Lähiruoan tuotanto on turvattava ja paikallistaloutta on edistettävä esimerkiksi kumppanuusmaataloutta tukemalla ja edistämällä.
Lupa kaivostoimintaan on myönnettävä vain valtionyhtiöille ja paikallisten asukkaiden elinehtoja kunnioittaen.
On säädettävä eurooppalainen lentovero.
Ilma- ja meriliikenteen polttoaineiden verovapaus on poistettava.
On luovuttava ympäristölle tuhoisista sotaharjoituksista ja asevarusteluista.
Sähköautot eivät ratkaise liikenteen ympäristölle aiheuttamia ongelmia, siksi tavoitteena ei tule olla vain tai ensi sijassa autokannan vaihtaminen toisenlaiseen, vaan autoilun vähentäminen ylipäätään muun muassa julkista liikennettä kehittämällä.
Arktisen herkän luonnon suojelu on otettava keskeiseksi tehtäväksi.

Kaikissa ympäristön ja ilmaston suojelemiseksi tehtävissä toimenpiteissä on aina huomioitava sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Köyhiä ei voi laittaa maksamaan rikkaiden aiheuttaman ympäristökriisin laskuja.

Euroopasta rauhan ja solidaarisuuden rakentaja

Nykyiset turvallisuusuhkat liittyvät erityisesti ympäristö-, ruoka- ja talouskriiseihin. Niitä ei ratkaista sodan keinoilla. Euroopan on luovuttava jatkuvasta asevarustelusta, hylättävä taistelujoukkojen muodostaminen ja vähennettävä asemenoja. Euroopan unionin ei pidä olla USA:n, Naton ja aseteollisuuden juoksupoika.

Euroopan turvallisuuden ja yhteistyön kehittämisessä tarvitaan itsenäistä rauhanpolitiikkaa ja myös Ety-järjestön, Euroopan neuvoston ja kansalaisjärjestöjen aktiivisuutta.

Venäjän eristäminen ja Naton laajentaminen heikentävät koko Euroopan turvallisuutta. Tämä näkyy myös Itämerellä ja pohjoisilla alueilla. Haluamme rakentaa toisenlaista Eurooppaa, jossa rauhanomainen ja tasavertainen yhteistyö ulottuu Atlantilta Uralille. Erityisesti USA:n ajaman pakotepolitiikan sijasta EU:n tulee hakea aktiivisella diplomatialla ratkaisuja Minskin sopimuksen oikein toteuttamiseksi ja Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi.

Pakolaisuus ja siirtolaisuus ovat seurausta riistosta, jota suuryhtiöt harjoittavat. Tämä riisto ilmenee myös Suomessa. Suurvaltojen ja EU:n häikäilemätön politiikka heikentää ihmisten elinoloja kaikkialla maailmassa ja ajaa maita kriisiin. Emme voi pestä käsiämme tästä vastuusta. Suomen pitää huolehtia kansainvälisistä velvoitteistaan ottaa vastaan pakolaisia, ja turvapaikkahakemusten käsittelyä on nopeutettava.

Kehittyvien maiden riiston kääntöpuolena ovat Euroopan unionin ulkorajojen kiristyvä valvonta sekä vastaanotto- ja säilöönottokeskukset, joissa poljetaan turvapaikkaa hakevien ja siirtolaisten ihmisoikeuksia. Linnake-Euroopan rakentamisen sijasta tarvitaan tekoja, joilla tuetaan kehitysmaiden mahdollisuuksia kehittää talouttaan omista tarpeistaan lähtien, muutetaan kansainvälisen talouden rakenteet oikeudenmukaisemmiksi, torjutaan ilmastonmuutosta ja lopetetaan sodat. Näitä tekoja myös vasemmiston on kyettävä esittämään.
Euroopan unionilta odotetaan rauhanpolitiikkaa myös kansainvälisissä konflikteissa, kuten Lähi-idässä ja Latinalaisessa Amerikassa. Tämän kanssa on ristiriidassa esimerkiksi Israelin apartheid-politiikan tukeminen vapaakauppasopimuksella ja osallistuminen Kuuban ja Venezuelan vastaisiin saartoihin. Aseteollisuuden edut eivät saa ohjata EU:n politiikkaa.

Me vaadimme, että:

Euroopan unionin on vaadittava Naton purkamista, ja asevarusteluun käytettäviä määrärahoja on leikattava.
On toimittava aktiivisesti ydinaseet kieltävän sopimuksen laajentamiseksi ja toteuttamiseksi. EU:n tulee edistää myös muita ydinaseita rajoittavia sopimuksia.
On edistettävä Kyproksen kansan rauhanomaista ja demokraattista prosessia Kyproksen yhdistymiseksi.
Suomalaiset joukot on vedettävä pois Afganistanista ja askeleena sotilasliittojen lopettamiselle luovuttava yhteistyöstä Naton kanssa.
EU:n on painostettava Israel tunnustamaan Palestiinan kansan oikeus omaan valtioon.
On vaadittava Marokkoa vetäytymään miehittämältään Länsi-Saharan alueelta.
Linnake-Euroopan rakentamisesta ja nykyisenkaltaisesta Frontex-ohjelmasta on luovuttava. Unionin on turvattava Välimereen hukkuvien pelastustoiminta.
Suomen hallitus ei saa hyväksyä EU:ssa kauppasopimuksia, joilla pyritään alistamaan Latinalaisen Amerikan ja Afrikan tai muita kehittyviä maita.
On kehitettävä yhteistyötä BRICS-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) kanssa.
EU:n siunauksella tapahtuva Afrikan sarven kalastusalueiden riisto ja saastuttaminen on lopetettava.
EU:n tulee selkeästi irtaantua Kuuban ja Venezuelan vastaisesta saarrosta ja vaikuttaa niiden purkamiseksi.
Koko EU:n alueella on nostettava kehitysyhteistyömäärärahojen taso YK:n suosittelemalle tasolle, joka on 0,7 % BKT:sta. Tätä on myös seurattava aktiivisesti.
Kaikkeen vihapuheeseen ja sen levittämiseen on puututtava myös EU:n tasolla.

Suomen kommunistinen puolue haluaa rakentaa monimuotoisen yhteistyön Eurooppaa, jossa etusijalla ovat ihmisten ja luonnon hyvinvointi, työntekijöiden oikeudet, demokratia, tasa-arvo ja solidaarisuus.
Tältä pohjalta teemme kevään europarlamenttivaaleissa vaalityötä Euroopan vasemmiston, muiden kommunististen ja radikaalien vasemmistolaisten puolueiden sekä EU-parlamentin Yhtyneen vasemmiston GUE/NGL-ryhmän kanssa.