Perusturva luo turvallisuutta

Moni meistä tietää, millaista on olla köyhä. Millaista on käydä kaupassa laskimen kanssa penniä venyttäen. Kun pitää käydä useassa kaupassa samalla reissulla, sillä toisessa on tarjouksessa toista, toisessa jotakin muuta. Millaista on tehdä valinta tuoreiden hedelmien ja makaronin välillä. Moni meistä tietää, millaista on jännittää kuukausitolkulla aina postilaatikolla käydessä, että muistiko varmasti lähettää kaikki liitteet Kela-hakemukseen. Millaista on tulostaa kymmeniä sivuja tiliotteita sosiaalitoimelle ja tuskailla, kun yhteen isoon kirjekuoreen ei mitenkään mahdu kaikki toimeentulotuen liitteet.

Moni meistä tietää, millaista on miettiä kuun viimeisellä viikolla, keneltä kehtaisi tällä kertaa lainata rahaa ruokaan. Moni meistä muistaa ulkoa ruokapankin aukioloajat, samoin kuin paikallisen diakonin puhelinnumeronkin. Moni tietää myös, millaista on purskahtaa itkuun kaupan ovella, kun ei vaan voi käsittää, kuinka paljon juuri ostetut peruselintarvikkeet maksoivatkaan. Moni meistä tietää, miten jokainen yllättävä meno, kuten sairastuminen voi suistaa henkilökohtaisen talouden raiteiltaan useaksi kuukaudeksi.

Tämä kaikki kuvaamani on arkipäivää usealle Suomessa asuvalle ihmiselle, sillä EU:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella elää jo  700 000 suomalaista. Heidän eli meidän joukkoomme mahtuu erilaisissa elämäntilanteissa eläviä ihmisiä; eläkeläisiä, opiskelijoita, kotiäitejä, sairaita ja työttömiä sekä pienyrittäjiä ja osa-aikaisia työntekijöitä. Tuloerojen kasvu lisää alati kuilua köyhien ja rikkaiden välille, myös Suomessa. Tuloerot lisäävät turvattomuutta ja epäoikeudenmukaisuutta kaikkialla. On aika esittää todellisia, kestäviä ratkaisuja nykytilanteen korjaamiseksi.

SKP:n ratkaisu sisältyy eduskuntavaaliohjelmaan: vaatimus 1200 €:n perusturvasta  jokaiselle Suomessa pysyvästi asuvalle ihmiselle, jolla ei ole muuta keinoa hankkia toimeentuloaan. Perusturvan tulee olla helposti haettavissa ja saatavissa, joten ns. yhden luukun –malli on tervetullut vaihtoehto nykyiseen sotkuiseen tukiviidakkoon verrattuna. Perusturva-malliin sisältyy myös vaatimus minimipalkasta ( 1800 €), jotta työnteko säilyy kannattavana. Minimipalkkalaki on muutenkin tärkeä työntekijöiden näkökulmasta, sillä sen avulla estetään työntekijän riistoa. Työntekemisestä tulee palkita niin, että palkalla tulee hyvin toimeen, mutta myös perusturvan varassa on voitava elää ilman köyhyyttä ja pelkoa yllättävistä menoista selviämisestä. Riittävä perusturva vähentäisi myös työnantajien mahdollisuuksia polkea työehtoja, sillä toimeentulo olisi mahdollista myös ilman järjettömiin 0-tuntisopimuksiin tai muihin huonoihin työehtoihin suostumista. Minimipalkka ja perusturva tulee sitoa indeksiin, jotta korotukset tapahtuvat oikeudenmukaisesti.

Lisäksi perusturva-malliin sisältyy verotettavan tulon alarajan nostaminen 1200 euroon, jolloin perusturvasta ei mene veroa, sekä eläkekatto (3000 €). Kukaan ei tarvitse yli suuria eläkkeitä eikä myöskään jättimäisiä palkka- tai pääomatuloja. Pääomatulojen asettaminen samalle viivalle palkkatulojen kanssa sekä molempien jyrkkä progressiivinen verotus lisäisi valtion verotuloja suuresti. Näillä verotuloilla voitaisi taata jokaiselle Suomessa asuvalle riittävä toimeentulo perusturvan avulla sekä rahoittaa laadukkaita julkisia palveluita ihmisten hyvinvointia turvaamaan.

Perusturva-malli vapauttaa resursseja sekä yhteiskunnallisella tasolla, kun ei tarvita neuvojia ja virkailijoita käsittelemään monimutkaisia hakemuksia kaikkiin erilaisiin tilanteisiin, että jokaisen ihmisen henkilökohtaisessa elämässä, kun ei tarvitse kantaa suurta huolta toimeentulosta. Perusturva todella luo turvallisuutta ja on ratkaisu ensimmäisessä kappaleessa esittämiini asioihin. Kuinka paljon helpompi onkaan olla ja elää, kun tietää, että ensi kuussakin on varaa laskuihin sekä terveelliseen, hyvään ruokaan.

Riikka Kaikkonen SKP:n (sit.)eduskuntavaaliehdokas