Suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

Suomalaisen kirjallisuuden päivänä on sopivaa kirjoittaa sananen lukutaidosta ja kirjoista. Suomalaisten lukutaito on pitkään ollut kansainvälisesti kovaa tasoa. Keskeistä kansainvälisesti hyvässä lukutaidon tasossa on heikosti lukevien pieni osuus.

2010-luvun vaihteessa tilanne ei ollutkaan enää ihan niin ruusuinen. Huomattiin, että joka kymmenes yli 16-vuotiaista ei ymmärrä lukemaansa riittävän hyvin selvitäkseen arjen haasteista.

http://yle.fi/uutiset/lukutaito_rapistuu_mutta_vaatimukset_kasvavat/5401744

Suomalainen peruskoulu ja laajemminkin hyvinvointiyhteiskunta ovat vaikuttaneet suomalaisten lukutaidon kehittymiseen. Lukutaitoa on pidetty tärkeänä ja siihen on haluttu panostaa. Koululaitoksen lisäksi muun muassa lähikirjastot ovat tärkeä osa lukutaidon kehittymistä.

Kuten monien muidenkin asioiden oppimisessa, myös lapsen lukutaidon kehittymisessä kodin vaikutus on suuri. Peruskoululla on pyritty turvaamaan lapsille ja nuorille mahdollisimman tasa-arvoiset mahdollisuudet elämässä taustoista riippumatta. Lukutaitojen heikkeneminen voikin olla osa laajempaa kehitystä, joka näkyy kouluissa ja yhteiskunnassa. Heikoimpien ja parhaiten menestyvien välinen kuilu kasvaa.

Lukutaito ei ole poliittinen kysymys ainoastaan silloin, kun kyse on kansakunnan tai ihmisryhmien nostamisesta täydellisestä lukutaidottomuudesta osaksi kirjallista yhteiskuntaa. Lukutaito on poliittinen kysymys myös 2000-luvun Suomessa, jossa huolestuttavan monella jää mahdollisuudet päästä osaksi yhteiskuntaa hyvin heikoiksi puutteellisen lukutaidon takia.

Peruskoulu on keskeinen tekijä tämän poliittisen kysymyksen ratkaisemisessa. Peruskoulu itse on jäänyt pinteeseen yrittäessään pysyä muuttuvan yhteiskunnan mukana samalla kun kuntien taloutta kovalla kädellä leikataan. On palattava perusasioihin ja mietittävä mikä peruskoulun oikeus olemassa oloonsa on. Itse panisin monipuolisen lukutaidon saavuttamisen tehtävälistan kärkeen.

kirjallisuus_2.JPG