Ylös palkkakuopasta kuin olisi jo!

Terveydenhuollon ammattilaisten TES-neuvottelut ovat käynnistyneet 14. tammikuuta. SuPer ja TEHY ovat esittäneet vaatimuksekseen vähintään vietialoja vastaavan palkankorotuksen. Tämän lisäksi tavoitteena on tasa-arvo-ohjelma, joka kuroisi palkkaeron miesvaltaisiin aloihin umpeen. Tavoite on mahdollista toteuttaa esimerkiksi osoittamalla hoitohenkilöstölle 1,8 prosenttia korkeammat palkankorotukset kymmenen vuoden ajan.

SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg pitää vaatimuksia korkeammista palkankorotuksista kohtuullisina ja oikeudenmukaisina, jopa välttämättöminä.

- Meillä on tällä hetkellä tilanne, jossa valmistuvat hoitajat toteavat nopeasti, ettei alalle kannata jäädä. Suuri syy tässä on matala palkka, vaikkei se toki ole ainoa epäkohta, toteaa Sandberg.

Sandberg katsoo, että liitot ovat oikeassa myös siinä, että ne katsovat talkoiden olevan osaltaan nyt ohi ja Kiky-kyykytyksen riittävän.

- Alunperinkin oli täysin käsittämätöntä lähteä vaatimaan ilmaistyön lisäämistä tilanteessa, jossa maassa kärsitään pysyvästä suurtyöttömyydestä ja hoitajien työehdot on kiristetty yli sietorajan jo ajat sitten. Tässä tilanteessa oikea suunta olisi vaatia työajan lyhentämistä ansiotasoa alentamatta, jotta hoitajat ylipäätään voisivat selviytyä työtaakastaan, puuskahtaa Sandberg.

Tehy ja SuPer ovat tässä kysymyksessä samoilla linjoilla Sandbergin kanssa. Sote-alan houkuttelevuus on laskenut ja alalta siirrytään muihin tehtäviin enenevässä määrin. Myös alan koulutukseen hakeutuminen on vähentynyt. Yleisimmät syyt alan vaihtoon ovat työn vaativuuteen nähden liian matala palkka sekä kuormittavat työolot.

– Alalta pako yhdistettynä väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeen kasvuun on yhtälönä kestämätön. Kello käy ja tällä kierroksella on viimeiset hetket lisätä alan vetovoimaa palkkausta ja työoloja parantamalla. Olen aidosti huolissani siitä, kuka meitä tulevaisuudessa hoitaa, sanoo sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Tehyn ja SuPerin palkkatavoitteet ovat saaneet vankkaa tukea suomalaisilta. Esimerkiksi YLEn Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia kannatti lähes 80 prosenttia vastaajista.

– Ymmärrämme kyllä senkin, että kuntatalouden tilanne ei ole hyvä. Heikoimmista eli sairaista, vanhuksista ja lapsista huolehtiminen on kuitenkin hyvinvointivaltion keskeinen tehtävä. Siksi viime kädessä vastuu sote-palveluista ja niiden rahoituksesta onkin valtiovallalla, muistuttaa Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.