Meille kuuluu työ, toimeentulo ja tasa-arvo

Työn päivänä 2023 me kommunistit haluamme nostaa taistelun kärkeen Orpon ja Purran sinimustan ja työläisvihamielisen hallituksen vastustamisen, lakko-oikeuden laajan puolustamisen sekä vaatimukset ja aloitteet toimivien lähipalvelujen, palkkatasa-arvon ja paremman työajan toteuttamiseksi. 

Reilua ja aktiivista työllistämistä kunnon palkalla 

Maastamme puuttuu tavoitteellinen ja inhimillinen työllistämispolitiikka. Nykypäättäjät luottavat markkinoiden kaikkivoipaisuuteen sekä syyllistävät työttömiä tilanteestaan, vaikka ongelmana ei ole työttömien asenne vaan kunnolla palkattujen työpaikkojen puute ja vaillinaiset kouluttautusmismahdollisuudet. Elinikäistä oppimista ja osaamisen kehittämistä aiotaan heikentää poistamalla aikuiskoulutustuki, vaikka osaamista tulisi päinvastoin vahvistaa useilla eri keinoilla. Suorastaan surkuhupaisa on hallituksen väite työllisyyden parantamisesta heikentämällä merkittävästi työntekijöiden irtisanomissuojaa. 

Lukuisten tutkimusten sekä suomalaisten ja kansainvälisten kokemusten innoittamana esitämme siirtymistä parempaan työaikaan, joka on tehokas keino uusien työpaikkojen luomiseksi ja työn jakamiseksi. Yleinen työaika on lyhennettävä 6 tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. Viimeisimmät lupaavat uutiset paremman työajan hyödyistä on kuultu muun muassa Britanniasta ja Islannista.  

Työllisyyden parantamiseksi sekä hyvinvoinnin rakentamiseksi on ymmärrettävä, kuinka paljon potentiaalia julkisissa palveluissa on. Yhdessä omistettujen ja tuotettujen palvelujen avulla voidaan toteuttaa asukkaiden etua, vastata palvelujen tarpeeseen, torjua rahan valtaa sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä. Välinelainaukset ovat oiva esimerkki julkisten palvelujen toimivasta laajentamisesta.  

Kunnolla toimiakseen palvelut on toteutettava lähellä asukkaita, niiden kehityksen on tapahduttava demokraattisesti asukkaiden ja työntekijöiden näkökulmilla sekä resurssien on oltava riittävät. Nykyiselläänkin sote ja koulutus ovat romahtamispisteessä ja rahoitusvaje on valtava. Rahat hyvinvointialueiden budjetteihin ja kuntien valtionosuuksien nostoon saadaan muun muassa nostamalla pääomien ja sen tuottojen verotusta EU-maiden keskitasolle sekä säästämällä ylipaisutetuista sotilasmenoista. 

Palkkatasa-arvo puheista käytäntöön 

STTK julkaisi alkuvuodesta tuoreimman tiedon, jonka mukaan naisen euro on Suomessa noin 84 senttiä. Sukupuolten väliseen samapalkkaisuuteen päästään vasta seuraavan vuosisadan vaihteessa, mikäli nykyinen kehityksen tahti jatkuu tai jos kehitys edes etenee. On häpeällistä, että sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa ei ole vieläkään saavutettu eikä siihen tähdätä määrätietoisilla poliittisilla toimilla. 

Sukupuolten välinen palkkaero on viime vuosikymmeninä pysynyt lähinnä ennallaan, vaikka esimerkiksi naisten koulutustaso on kohonnut merkittävästi. Sinimustan hallituksen aikomus kieltää lailla vientialojen linjan ylittävät palkankorotukset on halveksuttava esitys, jolla pyritään kirjoittamaan naisvaltaisten alojen palkkakuopat lakiin, heikentämään valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia sopia työriitoja sekä mitätöimään etenkin sote- ja palvelualojen arvostusta. Samalla hallitus aikoo estää sukupuolten tasa-arvon etenemistä myös esimerkiksi perhevapaakorvauksen leikkaamisella, joka heikentää naisten asemaa työelämässä. 

Tärkeä sukupuolten väliset korjattavat palkkaerot paljastava toimi on palkka-avoimuus. Vaadimme toteutettavaksi palkka-avoimuutta kaikilla työpaikoilla vähintään siinä laajuudessa, että työpaikan luottamushenkilöillä on saatavilla työntekijöiden palkkatiedot sekä palkan muodostumisen perusteet. Tällöin voidaan selvittää avoimemmin mitkä työntekijöiden väliset palkkaerot muodostuvat perusteettomista syistä. 

Tämän lisäksi on voimistettava rakenteellista ja asenteita korjaavaa työtä perheiden hoito- ja hoivavastuun tasapuolisemman jaon eteen. 

Näpit irti lakko-oikeudesta! 

Poliittisten ja tukilakkojen mahdollisuuksien suunniteltu rajoitus sekä lakkosakot yksittäisille työntekijöille on Orpon ja Purran sinimustan hallituksen hyökkäys demokratiaa vastaan. Sillä puututaan perusoikeuksiin sekä loukataan muun muassa Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimusta ja käytäntöjä. Laajalla lakko-oikeudella on annettu ratkaisevaa tukea eri alojen työläisten tavoitteille kohentaa työehtoja tai torjua heikennyksiä sekä pyritty estämään työntekijöitä sortavia poliittisia päätöksiä. On täysin perusteltua ja demokraattista, että työläiset voivat protestoida toimia, jotka tulisivat koskettamaan heitä. 

Työpaikkademokratiaa on määrätietoisesti ryhdyttävä toteuttamaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Se ei voi tarkoittaa vain työntekijöiden edustusta johtoportaassa työnantajan asettamilla ehdoilla vaan sen on oltava aktiivista työntekijöiden edun sekä työtä sujuvoittavien tapojen edistämistä. 

Meidän ay-väen joukkovoiman aika on nyt! 

SKP:n ay-ryhmä