Ay-liikkeen lähdettävä vahvana liittokierrokselle
Syksyn työehtosopimusneuvottelut ovat työelämän tulevaisuuden kannalta ratkaisevassa roolissa. Työntekijäkeskusjärjestöillä ja ammattiliitoilla on nyt näytön paikka irtautua työnantajapuolen sanelusta ja kiristää vaatimuksiaan. Ay-liikkeen on myös otettava vahvempi rooli työelämässä ja ansaittava jäsenistön luottamus takaisin.
Liitot ja keskusjärjestöt ovat asettaneet selkeitä tavoitteita tulevaa liittokierrosta varten. Eräs keskeinen lähtökohta on, että vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus tulee purkaa. Tätä on kentällä odotettu jo pitkään. SAK, STTK ja Akava ovatkin ilmoittaneet, etteivät ne tule suostumaan sopimuksen tuoman vuosityöajan pidennyksen jatkamiseen.
Palkankorotukset olennaisen tärkeä kysymys
Peruspalkan korottaminen on tänäkin syksynä monille pienituloisille tärkeä ja oleellinen toimeentulokysymys. Palkankorotuksilla on myös kansantaloudellista merkitystä. Korottamalla etenkin alimpia palkkaluokkia parannetaan pienituloisimpien ostovoimaa, joka kanavoituu pääosin kotimaiseen kulutukseen ja hyödyttää maamme taloutta. Yhä harvempi joutuisi turvautumaan erilaisiin tukiin ja avustuksiin, jolloin varsinkin asumis- ja toimeentulotuen kustannukset pienenisivät.
Kiky-sopimus on purettava ja työaikaa lyhennettävä
Kiky-sopimus korjasi kyllä vähän valtiontaloutta, kun valtio työnantajana sai helpotusta lomarahojen ja palkkojen maksusta, mutta nekin helpotusrahat menivät yksityisen sektorin työnantajien tukiaisiin, EU:n maksuihin ja asevarusteluun sekä erilaiseen puoluetukeen.
Kikyyn liittyi erilaisten työnantajien sosiaaliturvamaksujen osien siirtäminen pois työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi. Se merkitsi, kuten Ammattiliitto Pro valtion omiin laskelmiin tukeutuen on esittänyt, miljardien tulonsiirtoa työläisiltä työnantajille. Näitä olivat esim. työeläkemaksujen osan siirrot. Julkisen sektorin työntekijöille kikyyn sisältyvä lomarahaleikkaus on merkinnyt tuntuvia ansionmenetyksiä. Myös kikyyn liittyvä vuosityöajan pidentäminen tarkoitti työntekijöille palkanalennusta.
Tulevalla sopimuskaudella vuosityöajan pidentämisestä on luovuttava sekä yleistä työaikaa lyhennettävä. Työelämässä on jumiuduttu jo reilu sata vuotta vanhaan yleisen 8 tunnin työajan malliin, vaikka monet kokeilut sekä Suomessa että maailmalla ovat osoittaneet, että lyhyempi työaika lisää työn tuottavuutta. Se parantaa työhyvinvointia ja työssä jaksamista ja saa siten aikaan säästöä terveydenhoidon kustannuksiin. Näin ollen työaikaa on varaa lyhentää 6 tuntiin ansiotasoa laskematta.
Ylityöt kuriin – työaikalaki uusintakäsittelyyn
Uusi työaikalaki astuu voimaan ensi vuoden alussa. Se mahdollistaa entistä pidemmän vuosittaisen ylityömäärän, laskennallisesti peräti 408 tuntia. Nyt voimassa olevan lain mukaan enimmäismäärä saa olla yhteensä 138 tuntia neljän kuukauden aikana ja enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Jatkuva ylityön teettämisen tarve kertoo yksinkertaisesti siitä, että on syytä palkata lisähenkilöstöä.
Työaikalain tulee ehkäistä uupumusta sekä mahdollistaa työntekijän oikeus riittävään vapaa-aikaan ja palautumiseen. Vaadimme, että Rinteen hallitus ottaa työaikalain uusintakäsittelyyn, lyhentää ylitöiden enimmäistuntirajaa vähintään aiemmalle tasolle sekä säätää ylityön teettämisen nykyistä kalliimmaksi työnantajille.
Työtaisteluoikeus on turvattava
Liittojen on puolustettava nykyisiä työtaisteluoikeuksia ja torjuttava kaikki puheet näiden rajoittamisesta. Esimerkiksi poliittisten työtaisteluiden rajoittaminen loukkaa demokraattisia oikeuksia, joita myös useissa ILO-sopimuksissa vaaditaan kunnioittamaan.
Täyskäännös työvoimapolitiikkaan!
Vastuuta työttömyydestä ei voida enää siirtää ihmisille itselleen, vaan julkisen vallan tehtävänä on luoda lisää työpaikkoja alueellinen tasapaino huomioiden. Lisähenkilöstölle löytyy tarvetta etenkin julkisella sektorilla valtion ja kuntien palveluissa. Oleellista on myös karsia tuottamattomia ja haitallisia yritystukia suuryrityksiltä sekä kohdistaa tukea pk-yrityksille. Kannatamme palkkatuetun työ lisäämistä.
Ay-liikkeen voima lähtee kentältä ja jäsenistöstä
On enemmän kuin tärkeää, että liitot saavat työpaikoilta, osastoista, yhdistyksistä ja jäsenistöltään tukea vaatimuksilleen sekä mahdollisille neuvotteluja vauhdittaville työtaisteluille. Neuvottelukierroksen tavoitteet ja asetelmat on muutenkin tarpeen ottaa puheeksi kussakin ammattiosastossa ja -yhdistyksessä sekä käydä keskustelua myös kentällä työtoverien kanssa. Aktiivisilla osastoilla on mahdollisuus vaikuttaa liiton priorisoimiin kysymyksiin neuvottelupöydissä.
SKP:n ay-työryhmä