SKP:n aloitteena parempi työaika – lisää hyvinvointia ja työpaikkoja

Suomen kommunistisen puolueen yksi kärkialoitteista on parempi työaika eli yleinen siirtyminen 6 tunnin työpäivään ja 30 tunnin työviikkoon ansiotasoa alentamatta. Puolueen laatima lakialoite aiheesta on nyt päivitetty tähän päivään ja siinä on mukana runsaasti uusia kokemuksia ja perusteluita. Parempi työaika peittoaa nykyisen työaikalainsäädännön kaikilta osin. Lue miksi!

Päivitetty lakialoite hyväksyttiin SKP:n keskuskomitean kokouksessa 21.4. Edellinen versio aloitteesta oli vuodelta 2001.

Lakialoitteessa ehdotetaan yleisen työajan lyhentämistä kuuteen tuntiin vuorokaudessa ja 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. Ehdotukseen liittyy aloite laiksi ansiotason säilyttämisestä yleistä työaikaa lyhennettäessä. Ehdotuksen myötä yhteensopivia muutoksia esitetään myös nuorista työntekijöistä annettuun lakiin. Uusien työpaikkojen syntymisen edistämiseksi aloitteeseen liittyvät erilliset esitykset laiksi kunnille ja hyvinvointialueille työajan lyhentämisen vuoksi maksettavista korvauksista sekä laiksi työajan lyhentämiseen liittyvistä huojennuksista työnantajille. Aloitteeseen liittyy myös ehdotus koulutusmäärärahojen osoittamisesta ammatillisen koulutuksen järjestämiseen valmiuksien lisäämiseksi työajan lyhentämisen seurauksena avautuvien työpaikkojen vastaanottamiseen.

Aloitteeseen on lisätty uusia perusteluja ympäristö- ja ilmastonäkökulmasta sekä tarkasteltu parempaa työaikaa luovien ja tietotyön ammattialojen perspektiivistä.

Lakialoitteessa kuvaillaan uudistuksen merkittäviä etuja kohentuvan terveyden ja työssäjaksamisen perspektiivistä. Siinä myös perustellaan työajan lyhentämisen toteuttamista ansiotasoa alentamatta taloudellisesti laskelmilla tuottavuuden kasvusta ja palkkojen osuuden supistumisesta bruttokansantuotteesta. Aloitteeseen on lisätty uusia perusteluja ympäristö- ja ilmastonäkökulmasta sekä tarkasteltu parempaa työaikaa luovien ja tietotyön ammattialojen perspektiivistä.

Vaihtoehto Orpon-Purran linjalle

Työajan lyhentäminen on merkittävä vaihtoehto sille poliittiselle linjalle, jota Orpon ja Purran porvarihallitus nyt ajaa. Työntekijöiden oikeuksien heikentäminen, palkkakuoppien vahvistaminen lailla vientivetoisesta mallista ja mielipiteenvapauden rajaaminen kaventamalla oikeutta poliittisiin lakkoihin tarkoittaa ideologista kädenojennusta EK:lle ja Suomen Yrittäjille, joiden tavoitteita on suoraan kopioitu hallitusohjelmaan.

Työajan lyhentäminen tarjoaa vastavoiman, joka korostaa työntekijöiden hyvinvointia, parempaa palautumista ja lisää vapaa-aikaa, mutta edistää myös tuottavuutta ja työllisyyttä.

Edut näkyvät kirkkaasti

Tuottavuuden kasvu on työhyvinvoinnin ja jaksamisen ohella työajan lyhentämisen kokeiluissa ja tutkimuksissa esiin tullut selvä hyöty. Lisäksi SKP:n lakialoitteessa pohditaan, kuinka on koko tekoälyn ja robotisaation edut otettaisiin käyttöön yrityksissä ja työpaikoilla nimenomaan työntekijöitä hyödyttävällä tavalla.

Yhä jatkuvat kokeilut ja tutkimukset eri maista todistavat paremman työajan kiistattomat positiiviset vaikutukset työntekijöiden hyvinvointiin, työelämään ja yhteiskuntaan. Kun porvarit väittävät, että heikennykset ja kurjistaminen on välttämätöntä, tarvitaan rohkeita näkökulmia ja toimintaa työntekijöiden ja heikoimmassa asemassa olevien puolesta.

Keskusteluun on noussut 6 tunnin työpäivän lisäksi myös tavoite nelipäiväisestä työviikosta. SKP:n lakialoitteessa pidetään auki mahdollisuuksia sille, että ala- tai työpaikkakohtaisesti voidaan sopia työajan lyhennyksestä myös nelipäiväisenä työviikkona, jos se koetaan työntekijöiden keskuudessa toimivammaksi.

Muutamia esimerkkejä kansainvälisistä kokemuksista

Islannissa on aikaansaatu yksi aikojemme merkittävimmistä menestystarinoista liittyen työajan lyhentämiseen. Maassa järjestettiin 35–36 tunnin työajan kokeiluja ansiotasoa alentamatta julkisella sektorilla vuosina 2015–2019 sekä julkisessa hallinnossa vuosina 2017–2021 paremman työajan (Betri vinnutími) nimellä. Kokeiluihin osallistui yli 2500 työntekijää ja sen tulokset olivat työntekijöille mieluisia. Tuottavuus tai työpaikkojen suorituskyky ei kärsinyt. Islannin ay-liikkeen taistelun tuloksena tämä pienimuotoisempi, vaikkakin huomattava, kokeilu oli mahdollista laajentaa työehtosopimuksilla vuonna 2021 käynnistyneeksi valtakunnalliseksi malliksi, jossa on mukana 86 prosenttia Islannin työvoimasta. Joistakin yksityiskohdista esimerkiksi taukojen suhteen eri ammattialoilla on sovittu erikseen paikallisesti. Paremman työajan mallin suunnitteluun ja päätöksentekoon toteutettiin työpaikkademokratiaa.

Ranskassa on säädetty laki yleisen työajan lyhentämisestä 39 viikkotunnista 35 tuntiin ansioita alentamatta. Sen seurauksena on syntynyt runsaasti uusia työpaikkoja. Laki säädettiin Jospinin hallituksen toimesta, jossa Ranskan kommunistit olivat mukana. Eri hallitusten aikana työaikaa on yritetty pidentää useampaan otteeseen ja 35-tuntiselta työviikolta pyritään koko ajan viemään pohjaa teettämällä ylitöitä. Ylityötuntien rajaa on nostettu ja ylityökorvauksia leikattu myös sosialistipuolueen vetämän hallituksen toimesta. Vaikka työlainsäädäntöä on aikojen saatossa heikennetty, työläiset ovat onnistuneet estämään pyrkimykset yleisen lakiin kirjatun työajan pidentämiseksi.

Saksan metallityöväen liitto ja Euroopan suurin ammattiliitto IG Metall on ajanut läpi 35-tuntisen työviikon ansioita alentamatta ja pyrkii seuraavaksi 32-tuntiseen työviikkoon. Jo nyt IG Metall:n taistelun myötä metallityöläisillä on mahdollisuus edelleen lyhennettyyn 28-tuntiseen työviikkoon kahdeksi vuodeksi, mikäli henkilöllä on hoidettavanaan lapsi tai iäkäs tai sairas läheinen. Saksassa aloitettiin helmikuussa 2024 puolen vuoden kokeilu neljän päivän työviikosta ansiotasoa alentamatta 45 yrityksessä.

Ruotsin kokemukset sairaaloissa toteutetuista työajan lyhentämisistä kumoaa sen väitteen, jonka mukaan työajan lyhentämistä ei voitaisi toteuttaa vuorotyössä.

Ruotsissa on saatu hyviä kokemuksia kuuden tunnin työpäivän kokeiluista, joita on toteutettu monilla eri ammattialoilla, sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Lyhennys on edistänyt työn laatua ja tuottavuutta, ja lisäksi työntekijöiden vaihtuvuus on vähentynyt ja vointi kohentunut. Työntekijöillä on ollut työajan lyhentämisen myötä aikaisempaa enemmän energiaa työpäivän jälkeen, ja tämä on parantanut etenkin sote-alalla työskentelevien jaksamista ja hyvinvointia. Ruotsin kokemukset sairaaloissa toteutetuista työajan lyhentämisistä kumoaa sen väitteen, jonka mukaan työajan lyhentämistä ei voitaisi toteuttaa vuorotyössä.

Britanniassa toteutettiin vuonna 2022 isoa mediahuomiotakin saanut nelipäiväisen työviikon tutkimus, joka todisti ja osoitti monia työajan lyhentämisen etuja, jotka ovat tulleet esiin lukuisissa aiemmissa kokeiluissa ja tutkimuksissa ympäri maailman. Puoli vuotta kestäneessä tutkimuksessa mukana olleiden työntekijöiden stressi ja uupumus vähenivät. Myös työn tuottavuus kasvoi. Suurimmassa osassa 61:stä tutkimukseen osallistuneista organisaatioista ei palata enää viisipäiväiseen työviikkoon.

Työajan lyhentäminen on ollut esillä tai kokeiluissa myös lukuisissa muissa maissa, joista kerrotaan lakialoitteessa paljon lisää. SKP on keskustellut aiheesta myös Kiinan ammattiliittojen edustajien kanssa.

Edut tulleet esiin Suomessakin

1990-luvulla kuuden tunnin työpäivää kokeiltiin valtion tuella julkisella sektorilla kunnissa ja monissa teollisuusyrityksissä. Työaikakokeilu oli yhteydessä ajankohtaiseen työmarkkinatilanteeseen, jossa vallitsi korkea työttömyys ja työn jakamisen nähtiin yhdeksi keinoksi alentaa työttömyyttä. Kokeilut järjestettiin vuosina 1996–1999 ja niiden tuloksia seurattiin ja tutkittiin työministeriön toimesta.

Toteutustapoina olivat kahteen kuuden tunnin vuoroon siirtyminen 6+6-mallilla sekä vapaiden antaminen kokonaisina työpäivinä (nelipäiväinen viikko) tai pidempinä vapaina (vapaita viikkoja). Nämä kokeilut osoittivat, että työajan lyhentäminen on mahdollista toteuttaa ja niistä oli pelkkiä myönteisiä tuloksia sekä työntekijöille että monessa suhteessa myös työnantajille. Tuottavuuden kasvu oli selvää ja osassa teollisuusyrityksiä tuotekohtaiset tuotantokustannukset laskivat.

Työntekijät ovat pystyneet hyödyntämään lisääntynyttä vapaa-aikaa levon kautta tapahtuvan palautumisen lisäksi myös esimerkiksi jatkokouluttautumiseen ja oman osaamisen kehittämiseen.

Positiivisia huomioita oli myös muun muassa tiimityön kehittyminen, työntekijöiden voimaantuminen ja siirtyminen hierarkkisesta johtamisesta kohti itseohjautuvuutta. Julkisella sektorilla etenkin uusien työntekijöiden palkkaaminen ja työllisyyden kasvu oli tavoitteena, ja siinä onnistuttiin selvästi. Julkisella sektorilla työntekijät pitivät kokeilun tuloksia myönteisinä varsinkin itselleen ja oman vapaa-ajan suhteen. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen helpottui ja työuupumus väheni merkittävästi. Kokeilun virheenä oli se, että terveydenhuollossa työajan lyhennys johti samalla palkan alentumiseen.

Tästä kaikesta huolimatta ministeriön johtamia kokeiluja ei jatkettu eikä lyhyemmän työajan käytäntöjä pyritty vakiinnuttamaan tai laajentamaan yhteiskunnallisesti vaan työministeriö käytännössä lakkautti nämä kokeilut. Myös työnantajien vastustus jatkui kovana. Kokeiluissa mukana ollut Orthex Oy oli jo ennen kokeiluja ottanut kuuden tunnin työvuorot käyttöön oma-aloitteisesti, jonka vuoksi se oli erotettu työnantajaliitosta.

Työajan lyhentämisen kokeilut ovat jatkaneet ja tulevat jatkamaan kiinnostavuuttaan työpaikoilla ja yrityksissä ympäri maata. Kokeiluja on viime aikoina järjestetty useilla työpaikoilla oma-aloitteisesti erilaisilla raameilla ja ehdoilla. Osassa kokeiluja ansiotasoa ei ole alennettu työajan lyhentämisen yhteydessä, osassa on toimittu toisin. Nämä lukuisat kokeilut ovat osoittaneet, miten tuottavuutta on kyetty ylläpitämään tai parantamaan sekä edistämään merkittävästi työntekijöiden hyvinvointia sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Työntekijät ovat pystyneet hyödyntämään lisääntynyttä vapaa-aikaa levon kautta tapahtuvan palautumisen lisäksi myös esimerkiksi jatkokouluttautumiseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Tämä on jälleen yksi osoitus työajan lyhentämisen eduista sekä työntekijän henkilökohtaisen elämän että yhteiskunnan kannalta.

***

SKP:n ay-ryhmä edistää aloitteen puolesta tehtävää työtä sekä haluaa rakentaa laajaa työväenliikkeen yhteistoimintaa paremman työajan saavuttamiseksi. Olet tervetullut mukaan ay-ryhmään keskustelemaan ja toimimaan, vaikket olisikaan SKP:n jäsen. Lue lisää lakialoitteesta ja levitä sanaa!

Lakialoite luettavissa täällä!