SKP julkaisi uuden perusturva-aloitteensa - Perusturvaksi 1500 euroa

Suomen kommunistinen puolue on julkaissut laajasti uudistetun perusturva-aloitteensa. Puolue esittää 1500 euron kuukausittaista perusturvaa verottomana kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille ja muille maassa vakituisesti asuville ja oleskeluluvan saaneille niissä elämäntilanteissa, joissa heillä ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muutoin riittävää toimeentuloa työttömyyden, opiskelun, sairauden, vanhuuden tai muun syyn vuoksi.

Työtä aloitteen uudistamiseksi tehtiin runsaasti SKP:n sote-ryhmässä, jonka vetäjänä toimii alue- ja kuntavaaliehdokas Riitta Tynjä Jyväskylästä.

– Olen tehnyt yli 40-vuotisen uran sosiaalityöntekijänä ja nähnyt kuinka 90-luvun laman seurauksena suurtyöttömyys räjähti käsiin. Pitkäaikaistyöttömyyden myötä ihmiset tippuivat peruspäivärahalle ja työmarkkinatuelle, mikä ei enää riittänyt elämiseen. Toimeentulotukiasiakkaiden määrät kasvoivat niin, että hakemuksia tuolloin käsittelevien sosiaalityöntekijöiden aika ei muuhun riittänyt, kertoo Tynjä.

Hän muistaa jo tuolloin miettineensä, kuinka järkevää olisi nostaa työttömyyspäivärahaa edes siitä perittävän veron verran.

– Tämän seurauksena niin moni olisi selvinnyt ilman toimeentuloluukulle hakeutumista. Kuinka yksinkertainen sellainen päätös olisi ja kuinka monen elämää se helpottaisi – niin työttömän kuin asiaa käsittelevän virkailijan.

Tämä ahaa-elämys sai Tynjän mukaan työstämään SKP:n perusturva-aloitetta, jollainen lanseerattiin ensimmäistä kertaa 1999 eduskuntavaaleissa.

– Olen ollut mukana, kun aloitetta vuosien varrella on päivitetty – niin nytkin.

Kelan kasvoton koneisto

SKP:n aloitteessa perusturvan rinnalla säilyvät lapsilisät, ansiosidonnainen työttömyysturva ja harkinnanvaraiset tuet, joita sovitetaan tarvittavilta osin yhteen, jotta perusturvan korotus merkitsee todellista parannusta. Samalla perusturvan uudistaminen on osa laajempaa muutosta, jolla parannetaan työllisyyttä, lyhennetään yleistä työaikaa ansiotasoa alentamatta, korotetaan pieniä palkkoja ja parannetaan muun muassa julkisia palveluja.

Köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosikymmeninä. Köyhyys kasvoi huomattavasti 1990-luvun laman aikana jääden sen jälkeen edelleen korkealle tasolle. Se näkyy muun muassa leipäjonojen pidentymisenä ja toimeentulotukihakemusten kasvuna. Ruoka-apuun turvautuu 100 000 – 200 000 henkilöä vuosittain. Välillisesti avun saajia on enemmän, koska avusta hyötyy moni sellainenkin, joka ei jonossa käy. Minimisosiaaliturvalla elävän rahat eivät riitä kohonneisiin elin- ja asumiskustannuksiin, eivät aina edes välttämättömiin lääkkeisiin.

Kuluttajatutkimuskeskus on selvittänyt kohtuullisen minimin viitebudjeteilla tulotasoa, jolla ihminen tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja kokee voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Vuonna 2023 yksin asuvan ihmisen minimibudjetin keskiarvo oli 1 406 – 1 883 euroa kuukaudessa lähinnä asuinpaikkakunnasta riippuen. Tämä on lähellä virallista köyhyysrajaa, joka vuonna 2023 yksin asuvalla henkilöllä oli 1 470 euroa kuukaudessa.

Maan hallitusten toimenpiteet ovat johtaneet siihen, että kasvava joukko kansalaisia elää pelkän toimeentulotuen varassa. Kelan selvityksen mukaan marraskuussa 2024 oli tulottomia kotitalouksia 41 600, siis täysin vailla ensisijaisia etuuksia ja ansiotuloja Iso osa heistä on kokonaan työttömyysturvan ulkopuolelle tiputettuja kansalaisia, jotka joutuvat kuukaudesta ja vuodesta toiseen todistamaan oikeutensa alkujaan tilapäiseksi tarkoitettuun toimeentulotukeen.

Perustoimeentulotuki siirrettiin vuoden 2017 alusta kunnista Kelan hallinnoitavaksi ja maksettavaksi. Tarkoituksena on ollut yhtenäistää käytäntöjä koko maassa sekä madaltaa kynnystä tuen hakemiseen. Tavoitteena on ollut myös byrokratian vähentäminen.

Riitta Tynjän mielestä nykyinen tapa käsitellä hakemuksia ei ole onnistunut.

– Surukseni joudun edelleen, jo lähes 10 vuotta eläkkeellä asioita seuranneena toteamaan, että ensisijaisten etuuksien alhainen taso on vieläkin suurin syy toimeentulotuen hakemiselle. Hakemuksia käsittelee sosiaalityöntekijän sijasta nykyään Kelan kasvoton koneisto, jonka rattaissa moni heikommassa asemassa oleva on ihan hukassa, Tynjä kritisoi.

Hänen mielestään perusturvan tuntuva nostaminen nostaisi ihmiset pois köyhyysrajan alapuolelta.

– Se myös johtaisi siihen, että toimeentulotuki palaisi alkuperäiseen tarkoitukseensa tilapäisenä apuna ja sosiaalityön välineenä. Inhimillisten kärsimysten vähenemisen lisäksi myös byrokratian kustannuksissa säästettäisiin. Ihmisten ostovoiman kasvu menisi kotimaiseen kulutukseen ja lisäisi työllisyyttä.

Tynjä kysyy, miksi yhteiskunnassa päätöksentekijöiden on niin vaikea tehdä heikompiosaisten elämää helpottavia päätöksiä?

– Kun köyhän elämä on yhtä sinnittelyä, hän ei jaksa osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen siihen tapaan kuin parempiosaiset verohelpotusten saajat. Tämä takaa sen, että mikään ei muutu. Paitsi että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät entisestään.

Ehdokas itse en halua antaa periksi.

– Kaikille kuuluu ihmisarvoinen elämä ja riittävä perusturva. Kutsun kaikkia kamppailemaan sen puolesta!

Perusturva 1500 euroa -aloitteeseen voit tutustua täällä sekä sen talousliitteeseen Paljonko perusturva maksaisi? täällä.