SKP:n Perusturva 1500 -aloite – Paljonko perusturva maksaisi?

SKP:n Perusturva 1500 -aloitteen liite:

Paljonko perusturva maksaisi?

Perusturvauudistuksen hintalappua voi arvioida ainakin kahdella eri tavalla. Ensinnäkin voi arvioida etuuskohtaisesti, mitä maksaa etuuksien korottaminen 1 500 euroon kuukaudessa. Toiseksi kustannuksia voi arvioida verotietojen perusteella. Myös tulonjakotilasto antaa viitetietoja.

Kolmas näkökulma voisi olla se, millaisia kustannuksia ja menetyksiä aiheutuu perusturvan puuttumisesta tai heikkoudesta. Se olisi tärkeää, kun tehdään poliittisia valintoja perusturvan tarpeista. Valitettavasti kokonaisvaltaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia arvioita ei ole kuitenkaan saatavilla eikä mahdollisuus tässä yhteydessä tehdä. Esimerkiksi nuorten syrjäytymisestä esitetyt arviot kertovat siitä, että perusturvan matala taso ja aukot aiheuttavat suuria kustannuksia ja menetyksiä niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.

Tarkastellaan ensin eri etuuksia. Laskelmat on tehty valtaosin vuoden 2023 tiedoilla.

Työttömyysturva

Työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki olivat 37,21 euroa päivältä (800 euroa/kk) vuonna 2023 ja ovat sitä edelleen, koska Orpon hallitus on jäädyttänyt indeksikorotukset. Näitä tukia maksetaan viideltä päivältä viikossa mukaan lukien arkipyhät.

Peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea lapsikorotuksineen maksettiin vuonna 2023 yhteensä 1 932 miljoonaa euroa 49,5 miljoonalta päivältä keskimäärin 190 000 työttömälle kuukaudessa (Kelan tilastollinen vuosikirja 2023, taulukko 82).
Jos nämä työttömyystuet olisivat olleet 69,77 euroa päivässä (= 1 500 euroa/kk per 21,5 päivää/kk), olisi niihin pitänyt käyttää 3 454 miljoonaa euroa eli 1 522 miljoonaa euroa enemmän kuin käytettiin.

Tähän on lisättävä vielä ne ansiosidonnaista työttömyyskorvausta saavat, joiden työttömyysturva jää alle 1 500 euron kuukaudessa. Näin käy, jos työttömyyttä edeltävä palkka on ollut alle 2 448 euroa kuukaudessa (www.tyj.fi/jos-jaat-tyottomaksi/paivarahalaskuri/). Ansiosidonnaista päivärahaa maksettiin 26,5 miljoonalta päivältä keskimäärin 109 000 työttömälle kuukaudessa vuonna 2023 (budjetti mom. 33.20).

Työttömyyskassojen yhteisjärjestön tilaston mukaan vuonna 2023 ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva palkka oli 6 prosentilla päivärahan saajista (6 540 hengellä) 1 000 – 1 500 euroa/kk, 16 prosentilla (17 440 hengellä) se oli 1 500 – 2 000 euroa/kk ja 22 prosentilla (23 980 hengellä) 2 000 – 2500 euroa/kk (joista arviolta 21 800 hengellä alle 2 448 euroa/kk).

Jos arvioimme karkeasti, että näiden ryhmien keskimääräinen palkka oli vastaavasti 1 300 euroa/kk, 1 800 euroa/kk ja 2 250 euroa/kk ja niitä vastaava ansiosidonnainen korvaus laskurin mukaan 1 003 euroa/kk, 1 220 euroa/kk ja 1 414 euroa/kk, maksaisi ansiosidonnaisen korvauksen korottaminen 1 500 euroon/kk noin 120 miljoonaa euroa.

Yhteensä työttömyysturvan menot kasvaisivat 1 642 miljoonaa euroa.

Tässä ei ole otettu huomioon sitä, että peruspäivärahan korottaminen nostaa automaattisesti myös ansiosidonnaista päivärahaa, jos nykyisiä säädöksiä ei muuteta. Tässä laskelmassa lähdetään yksinkertaisuuden vuoksi siitä, että säädöksiä muutetaan siten, ettei yli 1 500 euroa/kk ansiosidonnaista saavien korvaus muuttuisi. Aloitteen jatkovalmistelussa on kuitenkin syytä selvittää mallia, jossa 1500 euroa/kk jonkin verran ylittävää ansiosidonnaista korvausta nostettaisiin esimerkiksi niin, että korotus pienenisi porrastetusti 1 500 – 2 000 euroa/kk välillä.

Orpon hallitus on tehnyt lukuisia heikennyksiä työttömyysturvaan. Muun muassa tuki on porrastettu alenemaan 40 ja 170 maksupäivän jälkeen, lapsikorotukset on poistettu, työssäoloehtoa ja omavastuuaikaa on pidennetty. Kaikki nämä heikennykset tarkoittavat sitä, että yllä esitetty laskelma työttömyysturvan menojen lisäämisen tarpeesta (1 642 miljoonaa euroa) aliarvioi jonkin verran todellista tarvetta vuonna 2025. Myös työttömyys on kasvanut vuodesta 2023 merkittävästi. 

Eläkkeet

Eläketurvakeskuksen (etk.fi) tilastotietokanta sisältää tietoja kaikkien eläkkeensaajien eläkkeiden suuruusjakaumasta vuonna 2023. Tuolloin 75 000 eläkeläiselle maksettiin kokonaiseläkettä alle 800 euroa kuukaudessa, 161 000 eläkeläiselle 800 – 999 euroa, 125 000 eläkeläiselle 1 000 – 1 199 euroa, 179 000 eläkeläiselle 1 200 – 1 399 euroa ja 165 000 eläkeläiselle 1 400 – 1599 euroa.

Kokonaiseläke sisältää työeläkkeen, työkyvyttömyyseläkkeen, kansaneläkkeen, takuueläkkeen ja perhe-eläkkeen, mutta ei osa-aikaeläkettä eikä osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, koska nämä ryhmät saavat myös työtuloja.

Tietokannan mukaan kymmenien tuhansien eläkeläisten eläke oli pienempi kuin takuueläke oli vuonna 2023: 922,42 euroa/kk. Eläketurvakeskuksen mukaan tässä joukossa on muun muassa henkilöitä, jotka saavat eläkettä myös ulkomailta sekä henkilöitä, jotka ovat ottaneet takuueläkkeen ennen eläkeikää, jolloin siihen tehdään varhennusvähennys.

Jos arvioidaan, että näiden tuloryhmien keskieläkkeet olivat vastaavasti 733 euroa (yksinasuvan täysi kansaneläke), 922 euroa (takuueläke), 1 100, 1 300 ja 1 450 euroa (puolella tuloluokasta 1 400 – 1 599) euroa, voidaan laskea, että heidän eläkkeidensä korottaminen 1 500 euroon kuukaudessa maksaisi 2 883 miljoonaa euroa.

Voi myös arvioida, että tulevina vuosina 1 500 euron perusturvan tarve eläkeläisten parissa pienenee, kun pelkän kansaneläkkeen ja takuueläkkeen varassa elävien määrä vähenee. Yhä useampi eläkeläinen saa työeläkettä, koska uudet eläkeläiset ovat tehneet koko työuransa työeläkejärjestelmän voimassaoloaikana.

Toisaalta perusturvan tarvetta lisää pidemmällä aikavälillä erilaisia pätkätöitä tehneiden ja itsensä työllistäneiden siirtyminen eläkkeelle, Myös niin sanottu elinaikakerroin vaikuttaa nykyisten nuorten ikäluokkien eläkekertymää alentavasti.

Opintotuki

Kansaneläkelaitoksen Kelasto-tietokannan mukaan opintorahaa maksettiin vuonna 2023 kuukausittain keskimäärin 177 000 opiskelijalle (ml. kesäkuukaudet). Jos opintoraha korotettaisiin 1 500 euroon/kk, se maksaisi 3 180 miljoonaa euroa.

Opintorahaa maksettiin vuonna 2023 yhteensä 481 miljoonaa euroa. Lisäksi opiskelijoille maksettiin ateriatukea, opintolainahyvityksiä, takausvastuusuorituksia ja muita tukia. Yhteensä opintotukia maksettiin 690 miljoonaa euroa vuonna 2023 (Kelan til. vsk. taulukko 115). Opintolainoihin liittyvien tukien vähentäminen on perusteltua, koska opintorahan huomattava lisääminen vähentää opintolainojen tarpeen hyvin pieneksi.

Näin ollen opintotuen menojen nettolisäys olisi 2 490 miljoonaa euroa.
 

Sairauspäiväraha

Sairauspäivärahaa maksetaan arkipäiviltä mukaan lukien lauantait eli keskimäärin 25 päivältä kuukaudessa. Tällöin 1 500 euron perusturvaa vastaava sairauspäiväraha on 60 euroa päivässä.

Kansaneläkelaitoksen tilastollisen vuosikirjan mukaan (taulukko 50) sairauspäivärahaa maksettiin 15,0 miljoonalta päivältä vuonna 2023 yhteensä 306 000 henkilölle vuoden aikana.

Vähimmäispäiväraha oli 31,99 euroa/pv. Vähimmäismääräisten päivien osuus kaikista oli 20,8 prosenttia. Niiden korottaminen 56 euroon maksaisi 87 miljoonaa euroa. Arvioidaan lisäksi, että 32 – 60 euron päivärahaa maksettiin myös 20,8 prosentin osuudelle kaikista päivistä keskimäärin 46 euroa/pv. Oletus lienee hyvin lähellä todellista, koska päiväraha oli keskimäärin 60 euroa ja monet saivat yli 90 euroa/päivä nostaen keskiarvoa. Tämä maksaa vielä 44 miljoonaa euroa lisää, joten yhteensä pienimpien päivärahojen korottaminen 60 euroon maksaisi 131 miljoonaa euroa.

Vanhempainpäiväraha

Vanhempainpäivärahan minimitason pitää myös olla 60 euroa.

Saman KELA:n tilastollisen vuosikirjan taulukon 51 mukaan vanhempainpäivärahaa maksettiin äideille 10,7 miljoonalta päivältä. Minimipäivärahan (31,99 euroa/pv) osuus näistä päivistä oli 13,3 prosenttia. Niiden korottaminen 60 euroon maksaisi 40 miljoonaa euroa. Arvioidaan lisäksi, että kaksi kertaa suuremman osuuden päiväraha jäi 32 – 60 euroon ja keskimäärin 46 euroon. Näiden päivärahojen korottaminen 60 euroon maksaisi 40 miljoonaa euroa.

Isille vanhempainpäivärahaa maksettiin 2,0 miljoonalta päivältä. Jos arvioidaan, että niistä 4 prosentilla päiväraha jäi minimiin ja 10 prosentilla niin ikään keskimäärin 46 euroon, maksaa se lisää 5 miljoonaa euroa.

Yhteensä vanhempainpäivärahaa äideille ja isille pitäisi maksaa lisää 85 miljoonaa euroa. Isien vähitellen kasvava osuus voi tulevaisuudessa nostaa tarvetta.
 

Kuntoutusraha

Myös kuntoutusrahan pitää olla 60 euroa päivässä.

KELA:n tilastollisen vuosikirjan mukaan (taulukko 77) kuntoutusraha maksettiin 7,0 miljoonalta päivältä vuonna 2023 yhteensä 55 000 henkilölle. Minimikuntoutusraha oli niin ikään 31,99 euroa/pv.

Vuosikirjassa ei ole enää tietoja kuntoutusrahan saajien määristä rahan suuruuden mukaan, mutta keskimääräinen päiväraha oli huomattavan alhainen: 38,72 euroa/pv. Keskiarvon nostaminen 60 euroon maksaisi 149 miljoonaa euroa. Hyvin pieni osa saa kuntoutusrahaa jo nykyään enemmän kuin 60 euroa/pv. Tällöin minimin nostaminen 60 euroon korottaa keskiarvoa suuremmaksi kuin 60 euroa/pv ja maksaa hieman enemmän. Paremman tiedon puuttuessa käytetään kuitenkin yllä mainittua arviota.

Etuuskohtaiset menot yhteensä

Yhteensä työttömyysturvan, eläkkeiden, opintorahan, sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja kuntoutusrahan korottaminen 1 500 euroon kuukaudessa maksaisi 7 380 miljoonaa euroa vuoden 2023 tasossa. Perusturva koskettaisi tuolloin noin miljoonaa henkilöä. Tarkkaa lukumäärää on vaikea arvioida, koska jotkut voivat saada useampia etuuksia vuoden aikana.
 

Verotietojen mukaiset kustannukset

Uudistuksen hintalappua voidaan arvioida karkeasti myös verohallinnon julkaisemien verotilastojen perusteella. Uusimmat tilastot ovat vuodelta 2023.

Tilastosta löytyy 4 599 000 yleisesti verovelvollista tulonsaajaa, kun siitä on poistettu kuolinpesät, alaikäiset ja rajoitetusti verovelvolliset. Viimeksi mainitut ovat pääasiassa Suomesta pysyvästi ulkomaille muuttaneita, mutta joukossa on myös Suomessa alle puoli vuotta työskennelleitä ulkomaalaisia. Tulonsaajia on hieman enemmän kuin väestötilaston mukaan täysi-ikäisiä oli vuoden 2023 lopussa (4 582 000), joten voidaan lähteä siitä, että verottajan tietokanta kattaa kaikki täysi-ikäiset suomalaiset ja ilmeisesti myös joukon ulkomailla asuvia, jotka ovat saaneet Suomesta tuloa.

Näistä 4,6 miljoonasta henkilöstä 902 000 henkilön kokonaistulot olivat alle 15 000 euroa vuodessa. Keskimäärin heidän tulonsa olivat 9 170 euroa.

Jotta tuo tulo nousisi 18 000 euroon eli 1 500 euroon kuukaudessa, pitäisi tuloa saada lisää keskimäärin 8 830 euroa eli yhteensä 7 963 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi tuloluokassa 15 000 – 19 999 euroa arviolta 60 prosenttia eli noin 281 000 ihmistä tarvitsee keskimäärin 1 500 euroa lisää vuodessa, jotta vuositulo yltää 18 000 euroon. Tämä maksaisi 421 miljoonaa euroa lisää.

Yhteensä verotuksen tulotietojen perusteella lisätarve olisi 8 384 miljoonaa euroa, mikä on miljardia euroa enemmän kuin etuuskohtaisesti laskettuna. Ero on merkittävä ja johtuu osittain siitä, että verotilastossa on noin 200 000 tulonsaajaa enemmän kuin etuuskohtaisissa laskelmissa. Ilmeisesti osa heistä on ulkomailla asuvia. Osa heistä taas saa huomattavia osinkotuloja, joista vain pieni osa luetaan veronalaiseksi tuloksi. On myös niitä, jotka elävät hyvätuloisen perheenjäsenen tuloilla. Jotkut myös piilottavat tulojaan verottajalta. Näille ryhmille 1 500 euron perusturva ei kuulu.

Onkin ilmeistä, että verotietojen mukainen laskelma liioittelee huomattavasti perusturvan kustannuksia. Sen takia tässä arviossa käytetään etuuskohtaisiin laskelmiin perustuvia menoja.    

Tulonjakotilasto

Pienituloisuus määritellään Tilastokeskuksen tulonjakotilastossa siten, että pienituloisia ovat kaikki ne kotitaloudet (asuntokunnat), joiden käytettävissä oleva tulo (saatujen tulonsiirtojen ja maksettujen verojen jälkeen) kulutusyksikköä kohti jää pienemmäksi kuin 60 prosenttia mediaanitulosta eli tulojärjestyksessä keskimmäisen tulonsaajan tuloista.

Tulonjakotilasto ei perustu henkilökohtaisiin tuloihin vaan koko kotitalouden tuloihin kulutusyksikköä kohti. Tällöin kotitalouden ensimmäinen aikuinen muodostaa yhden kulutusyksikön, muut 14 vuotta täyttäneet muodostavat 0,5 kulutusyksikköä ja alle 14-vuotiaat 0,3 kulutusyksikköä. Näin tehdään, koska useamman henkilön asuminen yhdessä tuottaa ”skaalaetuja” eli pienentää kulutustarvetta henkilöä kohti ja siten myös tulotarvetta. Tämän takia tilaston tietoja ei voi suoraan verrata tilastoihin, jotka perustuvat henkilökohtaisiin tuloihin. Tilasto antaa kuitenkin mielenkiintoisia vertailutietoja.   

Tulonjakotilaston mukaan pienituloisuuden raja vuonna 2023 oli noin 1 470 euroa kuukaudessa eli hyvin lähellä 1 500 euron perustulovaatimusta.

Näissä kotitalouksissa asui vuonna 2023 yhteensä 737 000 ihmistä. Heistä täysi-ikäisiä oli 511 000 henkeä. Tämä viittaa siihen, että sekä etuuskohtaiset laskelmat että verottajan tietoihin perustuvat laskelmat voivat liioitella todellista lisärahan tarvetta 1 500 euron perusturvan saavuttamiseksi.

Toimeentulotuki ja asumistuki

Jos perusturva nostetaan 1 500 euroon, ei olisi enää kovin paljon tarvetta maksaa toimeentulotukea tai asumistukea.

Kela maksoi perustoimeentulotukea 718 miljoonaa euroa 355 000 henkilölle vuonna 2023 (vsk. taulukko 125). Lisäksi hyvinvointialueet (ml. Helsnki) maksoivat täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea yhteensä 58 miljoonaa euroa (tutkihallintoa.fi > hyvinvointialueiden palveluluokkakohtaiset tilinpäätöstiedot).

Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi tueksi, joka auttaa pahimpien talousvaikeuksien yli silloin, kun muu sosiaaliturva ei riitä välttämättömiin menoihin. Arvioidaan, että perustoimeentulon tarve supistuu kymmeneen prosenttiin aiemmasta eli 72 miljoonaan euroon. Tällöin siitä säästyisi 646 miljoonaa euroa. Sen sijaan hyvinvointialueiden maksamalle täydentävälle ja ehkäisevälle toimeentulotuelle ilmenee varmasti edelleen tarvetta eikä tässä oleteta, että siitä tulisi säästöä.

Yleistä asumistukea Kela maksoi 1 684 miljoonaa euroa 405 000 ruokakunnalle vuonna 2023 (vsk. taulukot 107 ja 109). Lisäksi eläkkeensaajan asumistukea maksettiin 679 miljoonaa euroa 208 000 henkilölle (vsk. taulukot 107 ja 112). Yhteensä niitä maksettiin 2 363 miljoonaa euroa.

On vaikea arvioida, paljonko asumistuesta säästyisi. Jos arvioidaan, että asumistukea tarvittaisiin enää neljäsosa aiemmasta, siitä säästyisi 1 772 miljoonaa euroa. Asumistuen menojen kasvua voidaan hillitä myös asuntopoliittisilla ratkaisuilla, joilla valtio ja kunnat voivat hillitä vuokrien nousua.

Yhteensä toimeentulotuesta ja asumistuesta säästyisi 2 418 miljoonaa euroa.  

Kun etuuskorotuksen mukaisista laskelmista (+ 7 380) vähennetään toimeentulotuen ja asumistuen vähennykset (-2 418), kasvavat menot yhteensä 4 962 miljoonaa euroa.

Verottomuuden vaikutus

Koska 1 500 euron perusturvan on tarkoitus olla verotonta, pitää kustannuksiin lisätä alle 18 000 euron vuosituloista maksetut verot (valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja Yle-vero). Verottajan tietokannan mukaan alle 15 000 euron kokonaistuloista maksettiin näitä veroja 335 miljoonaa euroa.

Lisäksi tuloluokassa 15 000 – 19 999 euroa maksettiin näitä veroja 620 miljoonaa euroa. Arviolta puolet näistä veroista maksoivat alle 18 000 euroa tuloja saaneet. Yhteensä alle 18 000 euron kokonaistuloista maksettiin siten veroja noin 645 miljoonaa euroa.

Sen sijaan sairausvakuutusmaksu on tarkoitus edelleen säilyttää, samoin palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Nämä maksut ovat palkansaajalla yhteensä noin 10 prosenttia palkasta. Etuuksien saajat kuten eläkeläiset maksavat sairausvakuutusmaksua 1,45 prosenttia vuonna 2025.

Lisäksi on selvää, ettei verotus voi heti nousta nykyiselle tasolle, jos tulot ylittävät 1 500 euroa. Verotusta pitäisi keventää nykyisestä ainakin 2 000 euron kuukausituloihin asti.

Tuloluokassa 15 000 – 19 999 euroa vähintään 18 000 euroa ansainneet maksoivat veroja 310 miljoonaa euroa. Lisäksi tulokuokassa 20 000 – 24 999 euroa maksettiin edellä mainittuja veroja 1 104 miljoonaa euroa. Jos näitä veroja kevennettäisiin arviolta puolella, se vähentäisi veroja 707 miljoonaa euroa.        Yhteensä verojen kevennykset maksaisivat 1 352 miljoonaa euroa vuoden 2023 tasossa.  

Näin ollen menojen lisäys (4 962 + 1 352) olisi yhteensä 6 314 miljoonaa euroa.   

Kerrannaisvaikutukset

Uudistuksella olisi huomattavia kerrannaisvaikutuksia. Pienituloisimpien saama lisätulo menee pääosin suoraan kotimaiseen kulutukseen, jolloin arvonlisäveron ja muiden kulutusverojen tuotto kasvaisi. Kysynnän kasvu parantaisi myös työllisyyttä jne. Näitä vaikutuksia on vaikea arvioida. Jos arvioidaan varovasti, että kulutusverojen tuottojen kasvu ja positiiviset työllisyysvaikutukset olisivat yksi viidesosa tulonlisäyksestä (20 prosenttia 6 314 miljoonasta eurosta), jäisi nettomenoksi 5 051 miljoonaa euroa.

Mistä rahoitus?

Joka tapauksessa uudistus maksaa paljon. Mistä suunnasta pitäisi etsiä rahoitus?

Esitetty uudistus voidaan rahoittaa perumalla aiempia verohelpotuksia ja lisäämällä suurten tulojen ja omaisuuksien verotusta sekä perumalla työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alennukset ja luopumalla suunnitelluista asehankinnoista.

Alla olevissa laskelmissa on käytetty tietolähteinä muun muassa STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan laskelmia (HS.fi 6.4.2024 ja STTK:n blogi 8.4.2024) sekä vasemmistoliiton vaihtoehtobudjettia 2025.

Pääomaveroja kiristettävä

Suomessa omaisuuteen ja siitä saatuihin tuottoihin kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista on selvästi pienempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2022 pääomiin kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista oli Suomessa 19,7 prosenttia, mutta EU-maissa keskimäärin 22,1 prosenttia. Ero on lähes kolme miljardia euroa vuodessa.

Aiemmin ero oli vielä suurempi, kun Britannia kuului EU:hun ja nosti EU:n keskiarvoa. Myös yritysten voitot ovat Suomessa kasvaneet ja nostaneet pääomiin kohdistuvien verojen osuutta.

Tämä ero voitaisiin kuroa umpeen korottamalla yhteisöveroa, palauttamalla varallisuusvero, kiristämällä isojen perintöjen verotusta, alkamalla verottaa pääomatuloja samalla tavalla kuin ansiotuloja ja ottamalla uudelleen käyttöön pörssikauppojen varainsiirtovero.

Yrityksiltä perittävä yhteisövero on Suomessa alennettu 20 prosenttiin. Jos vero korotettaisiin samalle tasolle kuin Norjassa ja Tanskassa (22 prosenttia), se tuottaisi noin 800 miljoonaa euroa vuodessa.

Varallisuusvero lakkautettiin 2006. Vero pitäisi ottaa uudelleen käyttöön ja säätää se koskemaan yli miljoonan euron omaisuuksia yhden prosentin suuruisena. Tuotto olisi noin miljardi euroa.

Myös perintö- ja lahjaveroa tulee korottaa isojen perintöjen, lahjojen ja yritysperintöjen osalta. Vero tuotti 1 170 miljoonaa euroa vuonna 2023. Perintöveroa voisi korottaa ainakin yli miljoonan euron perintöjen osalta kaksinkertaiseksi. Tuotto olisi arviolta 200 miljoonaa euroa. On odotettavissa, että perinnöt kasvavat lähivuosina huomattavasti.

Perintöveron korottaminen tasaisi niitä eroja, joita ihmisillä on syntyperänsä takia. Se on välttämätöntä, jos tosissaan halutaan tasoittaa ihmisten lähtökohtia elämässä. Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty vetoaa kirjassaan Pääoma 2000-luvulla erityisesti varallisuuteen kohdistuvien verojen korottamiseksi. Hän pitää progressiivista perintöveroa keskeisenä eriarvoisuutta vähentävänä tekijänä.

Isojen pääomatulojen vero on Suomessa yleensä kevyempi kuin vastaavista ansiotuloista maksettu vero. Erityisesti listaamattomien yhtiöiden eli muiden kuin pörssiyhtiöiden jakamista osingoista maksetaan yleisesti veroa vain 7,5 prosenttia. Tämä luo merkittävää eriarvoisuutta kansalaisten kesken sen mukaan, ovatko tulot ansiotuloja vai pääomatuloja.
 
Pääomatuloja pitäisi verottaa samoilla perusteilla kuin ansiotuloja, jolloin niistä maksettaisiin myös kunnallisvero. Samalla poistuisi listaamattomien yritysten osinkoveron huojennus. Tuotto olisi yhteensä noin 750 miljoonaa euroa.

Osinkoja maksetaan monille tahoille täysin verovapaasti. Muun muassa eläkerahastot, sijoitusrahastot, yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt on vapautettu osinkoveroista. On keskusteltu viiden prosentin lähdeveron asettamisesta niille. Verokanta vaikuttaa kovin alhaiselta ja Saksassa vastaava vero onkin 15 prosenttia. Korkeampi vero tuottaisi enemmän, arviolta 300 miljoonaa euroa.

Pörssissä käytävän arvopaperikaupan varainsiirtoverosta (tuolloin leimavero) luovuttiin vuonna 1992. Pörssin ulkopuolella käytävästä osakekaupasta sen sijaan peritään 1,5 prosentin varainsiirtovero. Myös pörssikaupasta voisi jälleen periä veroa, vaikka pienempänäkin. On arvioitu, että 0,1 prosentin vero tuottaisi 125 miljoonaa euroa. Veron perimisellä olisi sekin etu, että se voisi vähentää nopeisiin voittoihin tähtäävää pörssikeinottelua.

Yritysten ylituottojen niin sanottua windfall-veroa pitää kiristää ja laajentaa, tuottoarvio noin 200 miljoonaa euroa. Yrittäjävähennyksen poistaminen tuottaisi noin 150 miljoonaa euroa. Rahoitustoimintaveron periminen tuottaisi noin 500 miljoonaa euroa. Niin sanottujen vakuutuskuorien veroedun poistaminen tuottaisi noin 300 miljoonaa euroa.

Muut verot

Suurten tulojen verotusta voidaan kiristää myös siinä tapauksessa, että tulot ovat palkkaa tai eläkettä. Tämä voi tapahtua korottamalla valtion tuloverotuksen marginaaliveroja. Ylimpään veroluokkaan kuuluivat vielä vuonna 2023 ne, joiden verotettava tulo ylitti 85 800 euroa vuodessa. Jos tämän ylittävistä tuloista perittäisiin kymmenen prosenttiyksikköä nykyistä korkeampaa veroa, olisi lisätuotto noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Korkein kokonaisvero jäisi tällöinkin alle 70 prosentin.

Ympäristö- ja energiaveroja tulee korottaa ja peruuttaa niiden alennukset. Paljon energiaa kuluttavan teollisuuden energiaverojen alennukset tulee poistaa, samoin turpeenpolton verotuet. Perutaan polttoaineverojen kevennykset. Työsuhdeautojen verottomia kilometrikorvauksia voidaan pienentää. Ilmaisten päästöoikeuksien jakaminen lähinnä teollisuudelle tulee lopettaa. Biomassan polton verotusta tulee lisätä. Lentomatkailun verovapaudelle ei ole perusteita vaan sille tulee säätää vero. Tulee säätää kaivosvero.

Ympäristö- ja energiaverot tulee kohdentaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, joka samalla kohdistuu erityisesti tuhlailevaan kulutukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sähkö-, lämpö- ja vesilaskujen porrastamista niin, että minikulutusta verotetaan kevyemmin kuin suurta kulutusta. Muille kuin välttämättömille peruselintarvikkeille voidaan säätää hiilidioksidivero. On myös otettava huomioon haja-asutusalueilla tai työnsä takia autoa välttämättä tarvitsevien tilanne polttoaineverotuksessa.

Terveyshaittojen ehkäisemiseksi tulee ottaa käyttöön sokeriin, rasvaan ja suolaan kohdistuvia terveysveroja.

Harmaaseen talouteen tulee puuttua paljon nykyistä tehokkaammin. Verohallinto on arvioinut, että pelkästään arvonlisäveroa kierretään noin miljardi euroa vuodessa. On vaikea arvioida, paljonko siitä saataisiin kokoon nykyistä tehokkaammalla valvonnalla.

Työnantajamaksujen alennuksia peruutettava

Eduskunnan tietopalvelu on laskenut, että lisäämällä työnantajien työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja yhteensä 1,445 prosenttiyksikköä, saataisiin yrityksiltä julkiselle sektorille noin 900 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon yhteisöverotulon pienentyminen. Tällöin työnantajien maksuosuus näistä maksuista vastaisi kilpailukykysopimusta edeltänyttä tilannetta.

Pienten työnantajien osalta on kuitenkin syytä jättää maksuhelpotukset voimaan. Maksut voidaan myös porrastaa palkkasumman mukaan kuten työttömyysvakuutusmaksun osalta jo tehdään.

Yhteensä työnantajamaksujen alennusten peruminen tuottaisi noin 750 miljoonaa euroa vuodessa, jos se ei koskisi alle 10 työntekijän yrityksiä, koska niiden osuus yritysten palkkasummasta on yksi kuudesosa.

Työeläkerahastot yksi rahalähde

Työeläkerahastoissa oli 267 miljardia euroa syyskuun lopussa 2024. Jos pienimmät työeläkkeet korotettaisiin 1 500 euroon kuukaudessa, pienentäisi se näitä rahastoja. Jos taas kansaneläke korotettaisiin 1 500 euroon, työeläkerahastojen varoja käytettäisiin nykyistä vähemmän.

Edellä mainituista ehdotuksista eläkerahastojen sijoitustuottojen verollepano pienentäisi niitä. Toisaalta työnantajien eläkemaksun nostaminen kasvattaisi rahastoja. Myönteisesti vaikuttaisi myös työllisyysasteen nousu.

Pienimpien työeläkkeiden korottaminen 1 500 euroon edellyttäisi muutoksia eläkkeiden maksuperusteisiin siten, että työeläkkeitä tasoitettaisiin korottamalla pienimpiä eläkkeitä ja alentamalla suurimpia eläkkeitä ja säätämällä eläkekatto. Tähän asti eläkettä on maksettu suoraan siinä suhteessa, paljonko työuran ansiot ovat olleet.

1 500 euron perusturva on mahdollinen

Edellä mainitut rahoituslähteet kertovat, että 1 500 euron kuukausittainen perusturva on mahdollista rahoittaa. Kaikkia mainittuja rahoituslähteitä ei edes tarvitse ottaa käyttöön.

Liite on hyväksytty SKP:n keskuskomitean kokouksessa helmikuussa 2025.