Tulevaisuus on kierrätyksen ja kestävyyden ei kertäkäytön ja tuhlauksen

Hannu Hyvönen
Ympäristöaktivisti
Maamme puolesta

Globaali resurssikriisi: Yhtälö ja sen ratkaisut

1. Tervehdys

Kiitokset kunniasta saada tulla edustamaan Maamme puolesta- kansalaisaloitetta tähän tapahtumaan. Tilaisuuden alussa saimme katsoa maaemolle, Äiti-Maalle omistetun esityksen. Haluankin nyt opettaa ulkomaisille vieraillemme yhden tärkeän ja kauniin sanan suomen kieltä.

Sana on Maa. Suomen kielessä sana maa tarkoittaa jotakin jakamaton lähtien maaperästä ja mullasta jalkojemme alla, kotimaahan ja lopulta koko tähän Maahan, planeettaan jonka pinnalla askellamme.

Maa. Mama. Äiti-maa. Pache mama. Maaemo.

Maamme puolesta- kansalaisliike on aloite tämän jakamattoman yhteisen Maamme puolesta. Kotiseutujemme puolesta, kotimaamme puolesta ja koko Maa-planeetan puolesta.

2. Taustaa

Hieman omasta taustani.

Yliopistollinen loppututkinto minulla on matematiikasta, mutta pääosan viime vuosikymmenten työstä olen tehnyt kulttuuri-ekologisissa projekteissa ja kansalaisliikkeissa sekä aktivistina että dokumentaristina.

Viimeiset kolme vuotta olen työskennellyt Stop Talvivaara kansanliikkeessä ja törmännyt konkreettisesti siihen haasteeseen, johon metallivarojen ehtyminen ihmiskunnalle tuottaa.

Talvivaaran nikkeli/sinkki/kupari/uraanikaivoksen piti olla uuden vihreän kaivostoiminnan pilottihanke. Uskottiin, että bakteeritoimintaa hyväksikäyttäen voitaisiin ryhtyä hyödyntämään kertaluokkaa heikompia

malmioita kuin aiemmin. Tämä tuotantomittakaavassa toteutettu

kaivoskokeilu on osoittanut että massan laki toimii. Kun kaivos louhii heikkoa malmiota enemmän kuin kaikki muut kaivokset yhteensä, se myös

tuottaa jätteitä enemmän kuin muut. Talvivaaran aiheuttama

ympäristökatastrofi on osoitus siitä, että olemme käännepisteessä.

Turning point on myös kaivoksesta kertovan tulevan dokumenttielokuvani nimi.

3. Ihmiskunta vedenjakajalla

Ihmiskunta on vedenjakajalla kun tormätään sekä väestönkasvun että talouskasvun perustaviin rajoihin. Öljyvarojen loppuessa, hyödynnettävissä olevien maan mineraalien loppuessa, viljelykelpoisen maan ja puhtaan veden vähentyessä samalla kun väestö kasvaa ollaan uudessa globaalissa tilanteessa.

Maailman resurssikriisi voidaan hahmottaa seuraavien megafaktoreiden

yhtälönä:

Vähenevät resurssit:

a. Öljy, kaasu, kivihiili

– taloudellinen kasvu on perustunut siihen että vuotuinen öljyn kulutus on kasvanut -kuinka käy maailmantaloudelle, joka on velkaantunut tulevan kasvun varaan kun öljyn huipun jälkeen ei voida lisätä enää öljyä rattaisiin -onko öljyteollisen talouden loppulama alkanut

b. Uraani

Käyttökelpoiset riittävän rikkaat uraanivarat ovat loppumassa ja nykyisellään toimivien uraanivoimaloiden purkamisvaihe ja loppulasku on lankeamassa. Ydinvoimaloiden alttius epävakaiden kriisiaikojen keskellä on jatkossa keskeisimpiä syitä sille, ettei voida panostaa ydinvoimaan maailman energiatarpeen tyydyttäjänä.

c. Metallit

Maapallon helposti ja halvalla hyödynnettävät rikkaat malmivarat on jo hyödynnetty. Nyt haetaan mahdollisuuksia ottaa käyttöön yhä heikompia malmivaroja, mutta tämä merkitsee vääjäämättä yhä suurempia räjäytys ja louhintamääriä, yhä suurempia kaivoskemikaalien käyttömääriä, yhä suurempi jätevesi- ja pölypäästömääriä.

Metallien osalta tulevaisuus on metallien kierrätyksessä ja metalleja korvaavien materiaalien kehittämisessä uusiutuvien luonnonvarojen pohjalta.

d. Fosfori

Yksi kaivannaisteollisuuden tuote kannattaa erikseen mainita ja se on fosfori. Fosforivarat ovat hyvin rajalliset ja fosforin käyttö on yksi

modernin maatalouden tukipilareista. Silti fosforia liikakäytetään

satojen maksimoimiseksi niin että maailman järvet ja meret ovat laajasti rehevöityneet sen vuoksi. Yhtenä esimerkkinä ovat ekologisessa hätätilassa olevat Suomen sisävedet ja Itämeri.

e. Maatalousmaa ja humusvaranto

Maatalousmaan määrä vähenee ja viljelymaiden humuskerros ohenee. Nämä muutokset ovat seurausta sekä kaupungistumisesta, saastumisesta että itse viljelymenetelmistä ja paikoitellen myös aavikoitumisesta.

Olisi korkea aika nähdä maatalouden tehtävänä maaperän humusvarantojen kartuttaminen sekä kestävän tuotannon että ilmakehän hiilensidonnan vuoksi.

f. Metsäpeite ja biomassa

Maapallon metsäpeite on biomassana ja hehtaareina mitaten vähentynyt jo satojen vuosien ajan maatalouden ja hakkuiden leviämisen vuoksi.

Metsäpeitteen palauttaminen ja monipuolisen laatumetsätalouden kehittäminen olisi otettava uudeksi suunnaksi. Puuplantaasien ja avohakkuiden ajasta on luovuttava.

g. Vesi

Maapallon puhtaiden vesien varoja käytetään enemmän kuin niitä sateitten mukana syntyy. Seurauksena monet suuret joet ovat kuivuneet.

Maatalouden, teollisuuden ja yhdyskuntien tarvitsemasta vedestä on tulossa pula. Tämän lisäksi jäljellä olevia makean veden varastoja ja pohjavesiä pilataan erilaisilla kemikaaleilla. Fosforin, typen ja humuspäästöjen vuoksi rehevöityminen on suuri ongelma ympäri maailmaa sekä merialueilla että sisävesissä. Ylikalastus on tuhoamassa maailman merien kalakantoja.

h. Biodiversiteetti

Biodiversiteetti, elämän kirjo, on nähtävänä koko ihmiskunnan yhteisenä aarteena, jonka perustalle rakentuu niin maa- ja metsätalous kuin kaikki muutkin ekosysteemit ja niiden hyödyntäminen. Maapallon lajistokato merkitsee ihmiskunnan mahdollisuuksien köyhtymistä ja ekosysteemien kestävyyden heikkenemistä. Vallitsevat maankäyttömuodot ovat suuntautuneet kohti monokulttuureja tehokkuuden nimissä. Mutta jos puhutaan todellisesta tuottavuudesta ja tehokkuudesta on puhuttava ekosysteemien yhteyttämistehosta. Monimuotoiset metsät ja monikerroksiset peltometsäviljelmät tuottavat olennaisesti enemmän sekä määrällisesti että laadullisesti kuin monokulttuurit.

i. Kulttuurien kirjo

Biodiversiteetin osalta romahduskehitys on ollut vallalla myös kielten ja kulttuurien moninaisuuden osalta. Kielet ja kulttuurit ovat syntyneet vuosituhansien kuluessa ihmisyhteisöjen sopeutuessa elämään erilaisia

alueilla. Kulttuuridiversiteetin kadotessa kadotamme tätä kertynyt

tietopääomaa ja ajaudumme kohti tilannetta jossa on vain yksi globaali

teollinen tuotanto- ja kulutuskulttuuri. Vallitseva läntinen

kulttuuri-imperialismi on torjuttava ja vahvistettava paikallisten ja alueellisten kulttuurien asemaa ja identiteettiä.

Näiden laskutrendien lisäksi on olemassa koko yhtälöön olennaisesti vaikuttavat kasvutrendit.

a. Väestön kasvu

Vaikka käytettävissä olevat resurssit pysyisivät ennallaan, merkitsee väestön kasvu sitä että jakajia on yhä enemmän. Tulevaisuuden ihmiset ovat resurssien osalta köyhempiä kuin me olimme. Mutta se että samaan aikaan väestön kasvun kanssa kaikkien olennaisten resurssien määrä vähenee, tekee ongelmasta vielä polttavamman.

Tältä osin on vain kaksi keinoa hallita tilannetta. On saatava syntyvyys laskuun ja on vähennettävä rerussien kulutusta eri keinoin.

b. Ilmakehän hiilidioksidin ja merten happamoitumisen kasvu

Fossiilisen öljyteollisen tuotantotavan tuloksena ilmakehään on vapautettu hiilidioksidia, joka muuttaa ilmasto-olosuhteita ja on aikaansaanut myös merien happamoitumisen. Ilmaston muutoksen hallintaan on kolme keskeistä

keinoa:

– säästää suurin osa jäljellä olevista fossiilisista varannoista tuleville sukupolville ja hidastaa näin ilmastonmuutosta

– siirtyä maa- ja metsätaloudessa menetelmiin joilla nostetaan sekä maaperässä että kasvustossa olevan hiilen määrää ja lisätään myös hiilensidonnan vauhtia, yhteyttämistehoa

– aavikoituneiden alueiden metsittäminen

On huomattava, että lisäämällä pelto- ja metsäekosysteemien monimuotoisuutta ja biomassan määrää, vahvistetaan myös niiden kykyä sopeutua ja kestää ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia.

4. Mahdollisia ratkaisuja resurssikriisiin

Me näemme, että sotilaallinen jännitys ja kilpavarustelu, epävakaus JA totalitaristiset mekanismit ovat kasvussa kaikkialla. Erityisesti niillä alueilla, joissa on jäljellä merkittäviä määriä fossiilisia varantoja jännitys kiristyy ja epävakaus lisääntyy.

Kysymys kuuluu ratkaistaanko resurssikriisiä taistelemalla asein ja asevarustelun keinoin jäljelläolevista luonnonvaroista? Sota kaikessa brutaaliudessaan voisi merkitä ainakin jakajien määrän dramaattista vähentymistä. Jo tänäpäivänä näemme että öljy on verta arvokkaampaa.

Sotaa ei kuitenkaan voi pitää ratkaisuna miltään osin. Asevarustelu nielee ihmiskunnan voimavaroja juuri kun kaikki resurssit tulisi suunnata kehityksen suunnan kääntämiseen ja laskevien resurssien ongelmien

ratkaisemiseen. Asevarustelu ja sodat ovat myös itsessään merkittävä

ympäristöämme

pilaava tekijä. Maailman resurssikriisin ratkaisu ei löydy

asevarustelusta ja sodankäynnistä.

Tämän kehityksen sijasta aineelliset ja henkiset resurssit tulisi suunnata öljynjälkeisen kulttuurin rakentamiseen, uusiutumattomista luonnonvaroista riippumattoman talouden rakentamiseen?

Lopuksi yhteenvetoa globaalin resurssikriisin ratkaisun avainkysymyksistä ja suuntaviivoista.

A. Biodiversiteetti

-elämän monimuotoisuus on kaiken biologisen tuottavuuden perusta -avaintekijä ekosysteemien sopeutumiskyvyssä meneillään olevan ilmastonmuutoksen keskellä -monimuotoisuuden säilyttäminen ja lajikadon pysäyttäminen akuutti tehtävä

B. Metsittäminen

Maapallo on viimeisten viidensadan vuoden aikana menettänyt suuren osan metsäpeitteestä ja aavikoitumisen pysäyttäminen sekä metsäpeitteen palauttaminen ovat keinoja torjua ilmastonmuutosta ja lisätä metsien tuottavuutta sekä puun että muiden metsän tuotteiden osalta.

Metsät ovat maapallon elävä termostaatti yhdessä merien kanssa.

C. Kohti öljyn jälkeistä aikaa

Ei ole lähitulevaisuudessa käytettävissä mitään energialähdettä joka voisi turvata massiiviseen öljyn kulutukseen perustuvan tuotanto- ja kuutusrakenteen jatkuvuuden:

-on siirryttävä paikalliseen ja hajautettuun lämmön ja sähkön tuotantoon uusiutuvien luonnonvarojen varassa -on minimoitava energian kuluttamista ihmisten ja tavaroiden liikutteluun ja se merkitsee tuotanto- ja kulutusjärjestelmien palauttamista keskitetyistä ja globaaleista hajasijoitetuiksi ja paikallisiksi.

-on kehitettävä hajautettua pienen mittakaavan tuotantoteknologiaa sekä lämmön ja sähkön että myös ravinnontuotannon ja puunjalostuksen osalta -maatalouden öljyriippuvuudesta on päästävä irti. Typentuotanto hoidettava biologisesti typpea sitovien kasvien avulla

D. Kivikaudesta kuitukauteen

Homosapiens lajimme kultuurievoluution katsotaan alkaneen kivikaudesta ja siirtyneen sen jälkeen metallien aikakauteen. Nyt metallivarojen ehtyessä olemme seuraavan aikakausimurroksen edessä.

Suurin osa käyttämistämme metalleista olisi korvattavissa jollakin orgaanista alkuperää olevalla tuotteella. Erityisesti kuitukasvien osalta on jo opittu prosessoimaan niistä materiaaleja korvaamaan metallien

käyttöä Emme voi jatkaa kaivosboomia metallivarojen ehtyssä. Edessämme

on kuitubuumi.

E. Kertakäytöstä kierrätykseen

Globaali markkinatalous ja sen synnyttänyt halpa öljy ovat syrjäyttäneet terveen järjen tuotannosta. Tuotteita valmistetaan tahallaan lyhytikäisiksi ja tuhlaamme resursseja ja täytämme kaatopaikkoja.Tulevaisuus on kierrätyksen ja kestävyyden ei kertäkäytön ja tuhlauksen.

F. Aseistariisuntaan rauhan ja rakennemuutoksen puolesta

Se ongelmien kenttä jonka keskellä ihmiskunta on juuri nyt on haastava, mutta ei toivoton.

Suuri käänne on mahdollinen varsinkin, jos otetaan käyttöön ne voimavarat

jotka asevarustelu ja armeijat nielevät. Nykyinen militarismi ja

kilpavarustelun käynnistyminen on kuin heittäisi avaimia kaivoon. Se hyödyttää vain aseteollisuutta, mutta syö koko ihmiskunnan mahdollisuuksia ongelmien todelliseen ratkaisuun.

Maailmaan tarvitaan uusi vahva kulttuuriekologinen rauhanliike, joka näkee ja tunnustaa resurssikriisit sotien synnyttäjänä ja yhdistää voimia uuden aikakauden rakentamiseen.

G. Tarvitaan solidaarisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kulttuurien rikkautta

Yksi keskeisimmistä resursseista ratkottaessa maailman resurssiongelmia ovat inhimilliset voimavarat. Niiden vapauttamiseksi muutosvoimaksi ja yhteiseksi voimanlähteeksi tarvitsemme solidaarisuutta, kunnioitusta ja kulttuurien rikkautta.

H. Väestön kasvu ja kuormittavuuden kasvu pysäytettävä

Kaikki ponnistelut kestävän tulevaisuuden eteen valuvat hukkaan jos

a) väestön määrä kasvaa

b) luonnonvarojen kulutus henkeä kohden kasvaa

Rajalinen planeettamme ei tällaista kasvua voi kestää. On löydettävä kulttuurillisesti ja moraalisesti hyväksyttävät ja inhimilliset keinot pysäyttää maapallon väestön kasvu. On etsittävä hyvää elämää ja onnellisuutta aineellisen kulutuksen maailman ulkopuolelta.

Hyvinvointi on nähtävä kestävänä suhteena elinympäristön ja sen hyvinvoinnin kanssa.

I. Ehdotus yhteisestä rauhan ja muutoksen kampanjasta Maailman kärjistyvä ja monimutkainen resurssikriisi voidaan pelkistää kysymykseksi sodasta ja rauhasta. Jokaiselle maailman päättäjälle

voidaan asettaa tämä kysymys: Asevarustelu vai yhteistyö? Sota vai

rauha? Tulevaisuuden rakentaminen vai tuhon tie?

Jotta emme rajoittuisi vain puheisiin, teen ehdotuksen paikallaoleville suomalaisille ja ulkomaisille ihmisille ja tahoille.

Ehdotan, että teemme yhdessä Rauhan ja muutoksen puolesta -julistuksen ja haemme sen allekirjoittajiksi maailman parlamentaarikkoja.

Haasteemme on yksinkertainen:

Voisiko ihmiskunta käyttäytyä kuten lajinimenne Homo sapiens sapiens edellyttää vai jatkammeko mieletöntä tuhontietä yhä eteenpäin?

PEACE ALERT