SKP:n varapuheenjohtaja Mäntysalo: Rehelliselle politiikalle on tilausta
Jiri Mäntysalo kuvaa vappupuheessaan kuinka poliittinen eliitti kurjistaa eriarvoisuudella ja militarismilla tietoisesti kansan arkea. Siksi paremman arjen rakentaminen on aitoa turvallisuuspolitiikkaa. Mäntysalo puhuu vappuna Lahdessa.
***
Hyvät ystävät ja toverit!
Toivotan omasta ja puolueeni SKP:n puolesta kaikille hyvää vappua!
Minulle vappu on ollut aina erityisen läheinen juhla ja mielenosoitus. Muistan hyvin ensimmäisen vappupuheeni seitsemän vuotta sitten Turussa, jolloin olin 18-vuotias ammattikouluopiskelija. Silloin Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset ja amisreformi näkyivät arjessa: opetusta siirrettiin säästösyistä työpaikoille perustaitojen kustannuksella, yleissivistäviä opintoja vähäteltiin ja henkilöstön määrä pieneni.
Tuona aikana koin poliittisen radikalisoitumisen. Sana kuulostaa vaaralliselta, mutta radikaalihan tarkoittaa juureen menevää muutosta. Kun yhteiskunnan ongelmat kärjistyvät ja rikkaat rikastuvat köyhempien kustannuksella, itselleni kävi selväksi, että juuriin menevää muutosta tarvitaan.
Vastoin mukavuusaluettani päätin lähteä mukaan politiikkaan.
Toverit!
Elämme aikaa, jossa olemme monien risteysten äärellä. Elämme sotien, niiden uhan, lajikadon ja kiihtyvän asevarustelun aikaa. Leikkauspolitiikka kuristaa kansoja ympäri Eurooppaa. Samalla ihmiset ovat nousseet vastustamaan leikkauksia, sotaa ja fasismia, ja joukkoliikkeet organisoituvat.
Suomessa Orpon-Purran kauhukabinetti osoittaa konkreettisesti porvarien ja fasistien maailmankuvan. Työttömyys on pahimmillaan koko EU:ssa, konkursseja on ennätysmäärä ja yli 30 000 lasta sysätään köyhyyteen. Uusimman tutkimuksen mukaan jopa kokoomuksen kannattajista suurin osa uskoo Suomen menevän väärään suuntaan.
Hallitus ei ole epäonnistunut, vaan tehnyt juuri sitä mitä tavoitteleekin. Kyse on täysin tietoisesta kansan elinolojen kurjistamisesta ja työttömyyden kasvattamisesta. Mutta miksi hallitus sitten kasvattaa köyhyyttä ja työttömyyttä tietoisesti?
Motiivi on sisäinen devalvaatio. Se tarkoittaa talouspolitiikkaa, jolla pyritään alentamaan kotimaisia kustannuksia. Se tapahtuu palkkojen polkemisella, työehtojen heikentämisellä, julkisten menojen leikkauksilla ja sosiaaliturvan kiristyksillä.
Sisäisellä devalvaatiolla hallitus pyrkii helpottamaan veronmaksajien rahojen ryöstöä yksityiseen terveysbisnekseen, suuryhtiöiden osinkoihin ja asevarusteluun.
Kuulostaako tutulta? Nämä kaikki ovat olleet hallituksen politiikan ytimessä. Ei ole siis sattumaa eikä hallituksen virheitä, että köyhyys, työttömyys ja eriarvoisuus kasvavat. Sisäisellä devalvaatiolla hallitus pyrkii helpottamaan veronmaksajien rahojen ryöstöä yksityiseen terveysbisnekseen, suuryhtiöiden osinkoihin ja asevarusteluun.
Koska hallitus pyrkii siihen, mitä se on tehnytkin, ei siis auta vedota hallitukseen faktoilla ja järkipuheella. Me tarvitsemme pitkäjänteistä joukkovoimaa, joka on valmis tarkkailemaan myös seuraavaa hallitusta ja torjumaan leikkauspolitiikan veturiksi junailtua velkajarrua.
Hallituksen kokoonpanosta riippumatta tarvitsemme lujaa sitoutumista julkisiin palveluihin ja kansan hyvinvointiin. Vain siten voimme katkaista tämän kauhun kierteen jatkuvista leikkauksista ja puolustustaistosta ja siirtää veitsen köyhän kurkulta aidosti kauemmaksi.
Toverit!
Koen, että kysymys rauhasta on työväenliikkeelle erityisen keskeinen. Meillä on mahdollisuus valita, että rauha on meidän voittomme.
Koemmeko lisää turvallisuuden tunnetta Natoon liittymisen, Yhdysvaltojen tukikohtien hyväksymisen ja jalkaväkimiinojen laillistamisen jälkeen? Moni suomalainen ei koe. Sotahuolen lisäksi monet ihmisten huolet liittyvät arkeen – toimeentuloon, asumiseen ja julkisiin palveluihin. Siksi paremman arjen rakentaminen on aitoa turvallisuuspolitiikkaa.
Kymmenien miljardien F-35-hävittäjien hankkiminen Yhdysvalloilta – suurvallalta, joka haluaa joukkomurhata kuubalaisia öljy- ja kauppasaarrolla – sekä mahdollisesti 650 miljoonan euron kustannuksiin nousevan Daavidin lingon ostaminen kansanmurhaajilta Israelista tulevat tolkuttoman kalliiksi. Näiden maksamiseksi leikkurin alle tulevat jatkossakin joutumaan muassa sote-palvelut, koulutus ja kulttuuri. Asetehtailijoiden ei tarvitse olla huolissaan velkajarrusta, sillä militarismille on avoin piikki jopa velkarahalla.
Jos haluamme rauhaa, niin meidän tulee valmistautua rauhaan.
Orpon-Purran hallituksen aikeet sallia ydinaseiden maahantuonti Suomeen on vaarallista peliä maamme turvallisuudella. Ovatko Hiroshiman kauheudet jo tyystin unohtuneet? Ydinaseriisunnan tunnus “Ei koskaan enää!” on nyt ajankohtaisempi kuin aikoihin. Vaikka ydinaseita monet pitävätkin vain pelotteina, niin niitä tuotetaan joukkotuhontaa varten. Ja mitä enemmän ydinasekärkiä maailmassa on, sitä matalammaksi laskee kynnys niiden käytöllä uhkailuun ja käyttöön.
Voisimmeko me Suomessa vaihteeksi kokeilla rauhan vaihtoehtoa? Me voimme järjestää uskottavan puolustuksen kohtuullisemmilla asemenoilla ja edistää diplomatiaa ja rauhanaloitteita kansainvälisesti. Tämän päivän äärimmäisen epävarma poliittinen tilanne tarvitsee kipeästi maita, jotka edistävät vuoropuhelua, neuvotteluja ja luottamusta lisääviä toimia.
Jos haluamme rauhaa, niin meidän tulee valmistautua rauhaan.
Toverit!
Oikeiston maine talousosaamisesta perustuu mielikuviin. Oikeisto huolehtii osakkeenomistajien ja keinottelijoiden edusta, mutta heillä ei ole annettavaa kansantalouteen. Talous on nimenomaan vasemmiston ydinaluetta, sillä kysymys paremmasta maailmasta on kysymys resurssien ja varallisuuden reilusta uudelleenjaosta.
Politiikkaan on tuotava keskiöön se, mikä on oleellista: parempien arkipäivien rakentaminen ja rehellinen, luotettava päätöksenteko!
Talouspolitiikalla ei kuulu julistaa yhteiskunnan epäkohtien ratkaisemista mahdottomaksi. Talouspolitiikan tulee olla työväline muutoksessa. Se, että Suomessa köyhyyttä ja asunnottomuutta ei ole ratkaistu, on poliittinen valinta.
Leikkauslistojen sijaan tarvitaan luottamuslistoja, joilla politiikkaan tuodaan keskiöön se, mikä on oleellista: parempien arkipäivien rakentaminen ja rehellinen, luotettava päätöksenteko!
Suomen työllisyyspolitiikkakin kaipaa uutta aktiivista otetta. Eräs tehokas keino luoda työpaikkoja ja lisätä työhyvinvointia on parempi työaika eli työajan lyhentäminen 6 tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta.
Työllisyyspolitiikan päämääräksi tarvitaan työelämän demokratisointi, työntekijöiden vallan lisääminen oman työnsä järjestämiseen, perheiden ja yhteisöjen kukoistus. Yhteisöllisyyden uutta nousua tukevat myös esimerkiksi kirjastot, jotka tekevät mittaamattoman arvokasta demokratiatyötä.
Toverit!
Kysymys on siitä, kenen etua politiikka palvelee. Tässä tulee nyt niitä kommunistin vaihtoehtoja!
- Parempi, lyhyempi työaika ansiotasoa alentamatta.
- Perusturvan tasoksi vähintään 1500 € kuukaudessa.
- Rikkaat ja pääomat reilusti verolle.
- Vuokrasääntely isoille vuokranantajille kasvukeskuksissa.
- Hyvinvointialueet ja julkinen sote kuntoon, Kela-tuet yksityisiltä pois asteittain.
- Sähköyhtiöt ja muut keskeiset alat julkiseen omistukseen.
- Lisää paikallisdemokratiaa: kaupunginosa- ja kyläneuvostoja, kunnallisia kansanäänestyksiä ja valmisteluvaltaa asukkaille.
Tänä vappuna on tärkeää muistaa, että taistelu rauhasta ja hyvinvoinnista voidaan voittaa. Mutta se tarvitsee yhteistyötä ja liittolaisuuksia.
Toverit, liian paljon on nyt uhattuna, jotta meillä olisi varaa jakautua pienempiin osiin ja erkaantua toisistamme. Toverit, meillä on voitettavana tulevaisuus ja hävittävänä vain järjestelmä, jonka viimeinen käyttöpäivä on kulunut jo aikoja sitten.
Hyvää vappua ja voimia yhteiseen työhön!
Jiri Mäntysalo
SKP:n varapuheenjohtaja
1.5.2026
