Inari Porkka: Suhtaudutaan maailmaan mieluummin uteliaisuudella kuin pelolla

SKP:n Lapin piirikomitean jäsen Inari Porkka korostaa vappupuheessaan yhteisön merkitystä yksilökeskeisessä ajassa, haastaa yhteisten rahojen tuhlaamisen aseisiin sekä rohkaisee kyseenalaistamaan vallan luomia tarinoita. Porkka puhui vappuna Kemissä.

***

Päivää rakkaat toverit ja hyvää vappupäivää kaikille. Ihanaa että olette tulleet tänään tänne.

Meitä on tässäkin tilaisuudessa kaikenlaisia erilaisia ihmisiä ja tämä moninaisuus on työväenliikkeelle valtava voimavara. Mutta se vaatii meiltä kaikilta hieman enemmän kuin mitä mukavuusaluella vain omankaltaistemme ihmisten kanssa oleminen. Tämäkin vahvistaa meitä, yksilöinä sekä yhteiskunnallisena voimana.

Sen tähden haluankin kiittää kaikkia teitä jotka olette tänään tulleet paikalle. Vaikka internetin ja somen kautta yhteyden pitäminen on helppoa ja kivaa – ja politiikan ja aktivismin kannalta myös tärkeää – on myös todella tärkeää olla välillä fyysisesti yhdessä, yhtenä yhteisönä.

Yhteiskunnan atomisoiva vaikutus on meidän kohdallamme ainakin tänään saatu ylitettyä, joten kukaan ei voi täysin sysätä omaa poliittista passiivisuuttaan ympäröivien yhteiskunnallisten voimien kontolle.

Mutta tietysti voi myös pohtia missä asioissa meiän pitäisi tsempata, jotta ensi kerralla porukkamme olisi vieläkin moninaisempi. Monella poliittisella ryhmällä – niin puolueilla ja ammattiliitoilla kuin myös aktivistiryhmillä – on usein vaikeuksia saada nuoria tai erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä mukaan joukkoon. Mutta samalla ainakin minusta vaikuttaa, että monet nuoret ihmiset välittävät oikeudenmukaisuudesta ja haluavat muuttaa maailmaa paremmaksi. Moni on herännyt esimerkiksi ilmastokriisin, Gazan kansanmurhan tai Suomessa kasvavan epätasa-arvon vuoksi ajattelemaan maailman tilannetta. Myös monille vähemmistöihin kuuluville ihmisille kokemukset syrjinnästä tai muusta epäasiallisesta käytöksestä yhteiskunnassa on voinut olla sysäys poliittiseen ajatteluun.

En kuitenkaan näe että tämä kohtaanto-ongelma on pelkästään järjestöjen ja puolueiden tekemisen ja toiminnan varassa. Tämänhetkinen yhteiskunta Suomessa – ja monessa muussakin maassa – tekee parhaansa luodakseen maansa asukkaista eriteltyjä atomisoituja yksilöitä, sellaisia hyviä kuluttajia. Ja syystä: suurten liikkeelle lähteneiden kansanjoukkojen voima on todistettu useita kertoja läpi historian, niin hyvässä kuin pahassa. Omissa yksiöissään kyhjöttäviä yksilöitä on helpompi hallita kuin yhteisöönsä sitoituneita satoja Spartacuksia.

Mutta paradoksi tässä on tietysti se, että ihminen ON yksilö. Meitä on täällä näinkin monta yksilöä, joista jokainen jostain omasta syystään päätti tänään vetää vappumarssihousut jalkaan ja lähtä kadulle. Yhteiskunnan atomisoiva vaikutus on meidän kohdallamme ainakin tänään saatu ylitettyä, joten kukaan ei voi täysin sysätä omaa poliittista passiivisuuttaan ympäröivien yhteiskunnallisten voimien kontolle. Et siihen täytty myös jollain lailla suostua.

Mutta kyllä ihan lähihistoriaakin katsoessa huomaa muutoksen. Tosiaankin monet täälläkin paikalla olevat ovat itse omin silmin todistaneet kuinka muutamassa lyhyessä vuosikymmenessä suomalaisen työväen poliittinen toiminta on pienentynyt, kuinka joukkoon ei ole liittynyt väkeä edellisten sukupolvien tilalle. Mielestäni se on myös todiste siitä että vastaavanlainen muutos on mahdollista saada aikaan toiseen suuntaan myöskin lyhyessä ajassa.

Me voitais käyttää se Naton vaatima viisi prosenttia bkt:stä johonkin paljon järkevämpään.

Ja sitä kyllä tarvitaankin. Suomessa on tänä päivänä raaka meno. Olemme varmaan kaikki seuranneet viimeisimmän kehysriihen päätöksistä virinnyttä keskustelua. On selvää, että nyt tehdyt päätökset tulevat aiheuttamaan hirvittävää kärsimystä meiän yhteisöissä, joka puolestaan tulee aiheuttamaan yhteiskunnallista oireilua. Kaikkeista turhauttavinta on se että kaikki tämä kurjistus on niin turhaa. Rahaa löytyy käsittämättömiä summia aseisiin, joita ostetaan kansanmurhaa tekevältä ja naapurimaitansa valloittavalta terroristivaltiolta, ja hävittäjiin joita myy toinen vastaava, ja jotka ovat hirvittävän kalliita käyttää, epäluotettavia ja nyt kaiken lisäksi näytetty käytännössä olevan täysin susia. Ja nämä eivät vielä edes riitä siihen Naton vaatimaan puolustusmenojen nostamiseen viiteen prosenttiin. Mitä kaikkea muuta meiltä otetaan pois, millä muilla tavoilla meidän arkea kurjistetaan, meidän terveydenhuoltoa, meidän koulutusta, meidän teitä ja siltoja jätetään Amerikan malliin korjaamatta – vaan jotta saadaan tämä numero ylös. Me voitais käyttää se viisi prosenttia johonkin paljon järkevämpään.

Näitä meiän yhteisten rahojen tuhlaamista tappamisvehkeisiin meiän oman yhteiskunnan kehittämisen sijasta perustellaan kaikenlaisilla uhkakuvilla, joilla meitä yritetään pelotella hyväksymään kaikki porvarien märät unet hyvinvointiyhteiskunnan purkamisesta ja meiän yhteisen omaisuuden yksityistämisestä. Hirveällä tavalla koomisintahan tässä on se, että kaikki mitä nyt turvallisuuden nimissä tehdään on nimenomaan sitä mikä aiheuttaa meille vaaraa. Länsi-Aasiassa on nyt nähty selvästi että kaikki maat jotka ovat päästäneet Amerikan tekemään tukikohtia omille mailleen ovat tietenkin myös hyökkäyksen kohteita heti kun Amerikka aloittaa sotia. Samoin amerikkalaisten ydinaseiden päästäminen Suomen kamaralle tekee Suomesta mahdollisen kohteen iskulle jos ydinsota alkaa.

Me voidaan vastustaa tätä kehityskulkua kyseenalaistamalla sitä pelkoa ja uhkaa. Kysymysten esittäminen, perustelujen vaatiminen, väitteiden todenperäisyyden tarkistaminen ja lähdekritiikki on tärkeitä kansalaistaitoja, jo ihan perus nettikeskusteluissa. Suhtaudutaan maailmaan mieluummin uteliaisuudella kuin pelolla. Kyseenalaistetaan sitä kun meille yritetään kertoa kuka meidän vihollinen on. Kyseenalaistetaan niitä tarinoita joita meille kerrotaan ja kerrotaan ite parempia tarinoita.

Parempi maailma on mahdollinen.

Kiitos.

Inari Porkka
SKP:n Lapin piirikomitean jäsen
1.5.2026