Puolueen historia

SKP:n laajempi historiikki on tilattavissa kirjana Tiedonantajan verkkokaupasta.

SKP:n perustaminen

Suomen kommunistinen puolue perustettiin elokuussa 1918. Puolue syntyi vanhan työväenpuolueen ja vuoden 1918 Suomen työväenvallankumouksen opetuksista. Sen perustajat olivat valkoista terroria Neuvosto-Venäjälle ja Ruotsiin paenneita vanhan työväenpuolueen johtohenkilöitä, kuten O.W.Kuusinen, Yrjö Sirola, Kullervo Manner ja Edvard Gylling.

SKP:n tarkoituksena on työväenluokan ja muiden alistetussa asemassa olevien etujen puolustaminen. Puolueen päämääränä on sosialismi ja kommunismi, kaikenlaisesta riistosta ja alistamisesta vapaa uudenlainen sivilisaatio.

SKP nojaa toiminnassaan Marxin, Engelsin ja Leninin luomaan tieteellisen sosialismin teoriaan, joka kehittyy tutkimuksen ja työväenliikkeen kokemusten kautta.

Maanalainen kausi

Aluksi SKP joutui toimimaan maanalaisena. Vainottunakin se puolusti rauhan, demokratian, sosialismin ja ihmisyyden asiaa. Puolue rakensi työväen yhteisrintamaa ja yhteisrintamaa sotaa ja fasismia vastaan. Sadat kommunistit tuomittiin mielipiteidensä takia vuosiksi vankilaan, eräät jopa kuolemaan. Valkoisen Suomen vainojen lisäksi SKP joutui kokemaan raskaasti myös stalinilaisen terrorin.

Demokraattinen yhteistyö

Sotien jälkeen SKP sai syksyllä 1944 lailliset toimintaoikeudet. SKP oli Suomen kansan demokraattisen liiton perustajia, kasvoi joukkomittaiseksi puolueeksi ja osallistui vaaleihin SKDL:n listoilla. SKDL osallistui vuosina 1945-48 ns. kolmen suuren hallitukseen.

SKP on pyrkinyt rakentamaan demokraattista yhteistyötä oikeistoa ja suurpääomaa vastaan. SKP on ollut monien yhteiskunnallisten uudistusten, työelämän kehittämisen, demokratian laajentamisen ja rauhanpolitiikan aloitteentekijä. Kommunisteille toiminta rauhan-, ammattiyhdistys- ja kansalaisliikkeissä on etusijalla.

SKP oli ensimmäisiä kommunistisia puolueita, joka kirjasi ohjelmaansa rauhanomaisen siirtymisen sosialismiin. Puolue tuomitsi stalinismin jo 50- ja 60-luvulla. 80-90-lukujen vaihteessa puolue teki kriittiset ja itsekriittiset arviot Neuvostoliiton kokemuksista ja hajoamisesta. SKP:n ohjelmassa hahmotellaan tietä nykyaikaiseen 2000-luvun sosialismiin.

Hajaannuksen kausi

SKP:n historiaan liittyy vaikea ja pitkä, 1960-luvulla alkanut hajaannuksen kausi. Erimielisyydet koskivat mm. suhtautumista hallituspolitiikkaan, tulopolitiikkaan, Neuvostoliittoon, SKP:n ohjelmaan, jäsendemokratiaan ja viime kädessä kommunistisen puolueen tarpeellisuuteen.

Kiistat johtivat 1985 avoimeen hajaannukseen, kun ns. paperijäsenillä enemmistöasemansa varmistanut Arvo Aallon johtama keskuskomitean enemmistö erotti lähes puolet SKP:n järjestöistä ja jäsenistä. Erotetut jäsenet ja järjestöt jatkoivat toimintaa SKP-yhtenäisyyden nimellä ja osallistuivat vaaleihin Demokraattisen Vaihtoehdon puitteissa.

Arvo Aallon johtama SKP:n keskuskomitea sijoitti suuren osan puolueen varoista pörssipeliin, joka johti konkurssiin. Erottamiset puolestaan todettiin sittemmin oikeudessa laittomiksi.

1990-luvun alussa vasemmistoliiton perustaminen kokosi erilaisia kommunisteja, kansandemokraatteja ja punavihreitä yhteiseen toimintaan uudentyyppisessä liitossa.

Osallistuminen Paavo Lipposen johtamaan hallitukseen kokoomuksen kanssa ja suuntautuminen vasemmistoliiton kehittämiseen liiton sijasta tavanomaiseksi parlamentaariseksi puolueeksi johti kuitenkin vasemmistoliiton sisäisten erimielisyyksien kärjistymiseen. Vasemmistoliiton johto erotti SKP:n toimintaa jatkavat kommunistit ja SKP:n järjestöt. Vasemmistoliitolle tehtiin säännöt, joissa kiellettiin SKP:n jäsenten oikeus kuulua vasemmistoliittoon.

SKP:n uusi tuleminen

Vuonna 1994 pidetyssä edustajakokouksessa päätettiin toiminnan jatkamisesta SKP:n nimissä, puolueen ohjelmaa, sääntöjä ja toimintaa uudistaen. SKP merkittiin uudelleen puoluerekisteriin 1997. Puolueohjelma on uudistettu vuosina 2007 ja 2022.

SKP:n pää-äänenkannattaja on kerran kuukaudessa paperilla ja diginä ilmestyvä Tiedonantaja-lehti.

SKP osallistuu kommunististen puolueiden kansainväliseen yhteistyöhön ja on jäsenenä Euroopan vasemmistossa.

Sen jälkeen kun Vasemmistoliitto erotti kommunisteilta jäsenyyden vasemmistoliitossa ja torjui myös vaaliyhteistyön, on SKP osallistunut eduskuntavaaleihin omilla ehdokaslistoilla, joissa on mukana myös sitoutumattomia ehdokkaita. Vasemmistoliitto on torjunut toistuvasti vaaliyhteistyön SKP:n kanssa.

SKP on pyrkinyt myös yhdistämään kommunistien voimia. Jo 80-luvulla SKP:stä irtaantunut Ktp ja lähinnä Ktp:stä erotettujen toimesta perustettu Kommunistien liitto ovat kuitenkin kieltäytyneet voimien yhdistämisestä.

Kommunistinuoret on vuonna 2019 perustettu SKP:n nuorisojärjestö. Kommunistinuoret on jatkanut toimintansa lopettaneen Kommunistisen nuorisoliiton työtä sillä muutoksella, että Kommunistinuoret on nyt SKP:n varsinainen nuorisojärjestö, kun nuorisoliitto oli puolueisiin sitoutumaton.

SKP pyrkii kokoamaan uusliberalismin ja suurpääoman vastaista radikaalia vasemmistolaista yhteistyötä. Keskeistä tässä on toiminta ay-liikkeessä sekä rauhan-, asukas-, ympäristö- ja muissa kansalaisliikkeissä, sosiaalifoorumeissa jne.

SKP:n vaiheista löytyy lisää tietoa muun muassa teoksesta ”Kolme kirjainta. SKP:n yhdeksän vuosikymmentä” (julkaisija TA-Tieto Oy, 2008).