Suomi äänesti kuin syrjäytetty lähiö

SKP:n aluevaalitulos oli suurimalla osalla alueista, joille ehdokkaita saatiin asetettua, heikosti positiivinen. 9 alueella 13 kannatus kasvoi hieman kuntavaaleihin ja jopa eduskuntavaaleihin nähden. Käytännössä tällä tuloksella ja yksin tekemällä ei kuitenkaan saada aikaan minkäänlaista poliittista muutosta. Paikallisesti mukaan mahtui myös positiivisia yllätyksiä. Valkeakoskella Reijo Heinosen vetämänä alueellinen kannatus nousi 1,1 prosenttiin, Kotkassa Liisa Taskinen keräsi ensikertalaisena ja ainoana ehdokkaana 0,8 prosentin kannatuksen ja Lapissa SKP onnistui kokonaisuudessaan nostamaan ääniosuuttaan sekä kunta että eduskuntavaaleihin nähden.  

Mikä oli äänestäjille osoitettu paikka?

Aluevaaleissa puolueet halusivat tehdä ihmisille oudoista vaaleista ymmärrettäviä nimeämällä vaalit omien teemojen mukaan. Keskusta puhui maakuntavaaleista, Vasemmistoliitto sote-vaaleista ja Perussuomalaiset lopulta bensavaaleista. Kokoomus pelotteli verotuksen kiristymisellä.  

- SKP:lle vaaleissa oli ennen kaikkea kysymys palvelujen rahoittamisesta ja siksi voi sanoa, että SKP kamppaili vaaleissa riittävästä rahoituksesta Sote-palveluihin. Tämän viestimme saimme myös hiukan nousemaan esiin julkisuudessa, arvioi SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg.  
 
Aluevaalien tulos on huolestuttava kaikille julkisia palveluja ja solidaarisuutta kannattaville. Kokoomuksen saama vaalivoitto rohkaisee sitä palvelujen yksityistämiseen ja laajemmin oikeistolaisen politiikan voimistamiseen. Toisaalta Keskustan, SDP:n ja Vasemmistoliiton menestys taas vahvisti hallituspuolueita ja Perussuomalaisten romahdus heikensi heidän ja Kokoomuksen vetämän yhteishallituksen mahdollisuuksia. 
 
Vantaa ja Keravan 39,2 äänestysprosentti kertoo siitä, että siellä ei koettu sitä painetta äänestää paikallista edustajaa aluevaltuustoon, mikä ajoi muilla alueilla ihmiset uurnille hakemaan edes yhtä edustajaa kunnalleen. Osallistumisen ja demokratian näkökulmasta äänestämättä jättäminen on tietenkin kohtalokasta. Vaikuttamisesta luopuminen kertoo vallitsevasta luokkatilanteesta ja uskon puutteesta politiikan kautta vaikuttamiseen.    

Pakko yrittää saada paikallinen edustaja nosti valtakunnallisen tuloksen 47,5 %. Tämä äänestysprosentti tarkoittaa sitä, että yli puolet jätti äänestämättä. Yleisesti äänestäjät kokivat, ettei heidän panostaan kaivattu ja samat vanhat edustajat tulisivat valituiksi muutenkin aluevaltuustoon, kuntien valtuustoon, eduskuntaan ja ministereiksi.  

Sukupuoli vaikutti montaa kautta vaalitulokseen. Sote-kysymykset koetaan naisten alueeksi ja kun vaaleista vielä puuttui vahva talouskeskustelu, eivät miehet innostuneet äänestämään. Etenkin hoivan yhteiskunnallisen järjestämisen kysymys puhuttelee enemmän naisia kuin miehiä. Sotessa myös juuri naisten työpaikat ovat muutosten ja leikkausten kohteena. Miehet myös todistetusti äänestävät harvemmin naisia kuin toisinpäin. Vaalien lopputulos, eli 53 % osuus valituista oli naisia, viittaa myös vahvasti naisten suurempaan osuuteen äänioikeuttaan käyttäneistä. 

Näkyvyyttä tarvitaan lisää

Pienpuolueille kyyti oli kylmää. Osa menetti huomattavastikin kannatustaan. Kristallipuolue onnistui hyötymään vaaliviikolla olleesta koronapassia vastustaneesta mielenosoituksesta ja Valta kuuluu kansalle puolestaan hyödynsi avointa rasismia, flirtaili rokotekriittisten kanssa ja haastoi onnistuneesti Perussuomalaisia.  

SKP:n on edelleen hyvin vaikea päästä murtautumaan julkisuuteen. Näkyvyys toisi lisää ääniä, mutta kysymys onkin miten julkisuuteen voidaan murtautua. Tämän kysymyksen ratkaiseminen on keskeinen haaste, jota on kehitettävä. Ehdokkaille on saatava paremmat valmiudet viestimiseen ja puolueen mediastrategiaa on pohdittava myös tulevassa edustajakokouksessa.  

Näissä vaaleissa suurin näkyvyys saavutettiin YLE:n Pienpuoluetentissä, jossa SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg hyödynsi SKP:n aluevaaliohjelmaa ja haastoi onnistuneesti sekä juontajaa että muita puolueita.  

- Ehdokasasettelussa olisi pitänyt pystyä löytämään monipuolisempia ehdokkaita. Etenkin nuorten osuuden olisi tullut olla suurempi. Polttava kysymys tulevien vaalien osalta ja porvaripolitiikan vastaisessa työssä ja toiminnassa, on se, miten nuoret ottavat paikkansa. Vaalitulos haastaa kommunisteja oman luokkatietoisen paikan ottamiseen. Tietä sosialismiin voidaan avata paikallisella kamppailulla ja yhteistyöllä, sanoo SKP:n puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisänen 

Vaalijulisteen suhteen onnistuttiin tuomaan räväkkyyttä ja kantaaottavuutta, joka pantiin merkille myös puolueen ulkopuolella. Taiteilija Sira Moksin tyyli myös erotti SKP:n julisteen muista puolueista ja herätti kysymyksiä.  
 
- Eduskuntavaaleissa tulee olemaan ratkaisevan tärkeää se, miten onnistumme kanavoimaan sitä tyytymättömyyttä ja huolta, jota toimimattomat sote-palvelut herättävät ihmisissä alkuvuodesta 2023, toteaa Sandberg katsoessaan kristallipalloonsa. 
 
Tällöin on tärkeää myös nostaa uudelleen kysymys soten rahoituksesta, sekä maakuntaverosta. Minkä sosiaalialan tai terveydenhuollon toimijoiden kanssa voimme aloittaa yhteistyön nyt heti? Tämä kysymys on keskeinen sen suhteen, onnistuuko SKP nousemaan pelkän vaalipuolueena toimimisen yläpuolelle ja olemaan merkittävä osa kansalaisten kamppailua paremmista palveluista.