Keywords:
Taistelevan toiminnan tarve - keskuskomitea kokoontuu 29.1-30.1.
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) keskuskomitea kokoontuu tammikuun viimeisenä viikonloppuna 29.-30.1. Kuluvan vuoden 2022 kärkitapahtumat mm rauhan ja ympäristön kansainvälisen kokoontumisen suunnittelu, kärjistynyt ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä Nato-keskustelu ja eurooppapolitiikka nousevat keskustelun kärjiksi.
Kokouksessa kuullaan tuoreeltaan myös aluevaalianalyysia ja käynnistetään eduskuntavaalityötä. SKP:n edustajakokous puolestaan järjestetään 11.-12.6. Karhulassa. Tammikuun keskuskomitean kokouksessa käydään alustavaa keskustelua edustajakokousasioista mm puolueohjelmasta ja henkilövalinnoista. Kokous joudutaan koronrajoitusten vuoksi käymään etänä zoomkokouksena.
Rauhan ja ympäristön asiat kärjessä
SKP:n vuoden 2022 kärkitapahtumat liittyvät keskeisesti rauhan ja ympäristön kysymyksiin. Molemmista asioista puolueella on käynnissä aloitteet: rauhasta ja ympäristöstä.
Rauhanryhmän vetäjä puolueen varapuheenjohtaja Mervi Grönfors on kutsunut koko kuluvan edustajakokouskauden piirijärjestöjen aktiiveja yhteistyöhön rauhan, kulttuurin ja mm rasismin ja fasismin vastaisissa asioissa. Rauhanryhmä on yksi SKP:n parhaiten toimivia ryhmiä. Ryhmän toiminta näkyy puolueen sivuilla, ryhmän omalla FB ja Instagram sivuilla.
SKP:n vuoden 2022 kärkitapahtumat liittyvät keskeisesti rauhan ja ympäristön kysymyksiin. Puolueella on käynnissä aloitteet rauhasta ja ympäristöstä.
Vantaalainen SKP:n keskuskomitean jäsen ja Demokraattisen sivistysliiton koulutus ja tiedotussihteeri Jiri Mäntysalo esittelee kokouksessa ympäristö- ja rauhanryhmän toiminta-aloitetta ja kansainvälisen tilaisuuden järjestämistä kuluvan vuoden kärkitapahtumaksi.
Rauhan ja ympäristöön liittyvät yhteiskunnalliset ja poliittiset kamppailukysymykset ovat toistensa kanssa samankaltaisia. Sekä rauhanaktivismissa että ympäristöliikkeessä toimimisessa puolustetaan elämää, oikeudenmukaisuutta, planeettaa ja luontoa.
- Tapahtuman myötä rauhan ja ympäristön parissa toimivat aktivistit ja tahot Suomessa ja kansainvälisemminkin pyritään tuoda lähemmäksi toisiaan yhteistoimintaan sekä suunnitellaan molempien teemojen yhdistämistä ja konkretisoimista vaikuttaviksi joukkoliikkeiksi, kertoo Mäntysalo
Kärjistynyt ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Lännen media sorvaa sotaa Venäjän, EU:n ja Yhdysvaltojen välille. Sanna Marinin hallitus päätti ottaa askeleen Yhdysvaltojen ja Naton suuntaan vahvistamalla hävittäjäkaupan F35:sta. Rauhanliike on saanut hyvää näkyvyyttä ja käynnistänyt merkittävää yhteiskunnallista keskustelua. Moni on liittynyt rauhanjärjestöön.
Eurooppapolitiikka on niin arkista suomipolitiikkaa, että joskus väitetään ettei sitä ole ollenkaan. EU:n pyrkimys suurvallaksi ja eurooppapolitiikan muutokset vaikuttavat myös Suomeen ja erityisesti veronmaksajiin, kansalaisten oikeuksiin, etuihin ja palveluihin.
- EU on jo pidempään pyrkinyt luomaan itsestään suurvaltaa globaalikapitalismin hengessä. Näissä EU:n pyrkimyksissä kantona kaskessa on ollut EU:n omien taloudellisten resurssien vähäisyys ja EU:n budjetin koolle perustamissopimuksissa sovitut jarrut, jotka asettavat ahtaa rajat menojen kasvattamiselle, sanoo espoolainen keskuskomitean jäsen ja varatuomari Arjo Suonperä
Samaan aikaan Varsovan liiton purkaminen ja itä-Euroopan entisten sosialistimaiden muutokset ovat avanneet loistavia mahdollisuuksia EU:n alueelliselle laajentumiselle.
- EU:ssa törmätään jatkuvasti perusongelmaan eli rahoituksen puutteeseen. Uudet jäsenmaat ovat odottaneet saavansa runsaskätistä taloudellista avustusta jatkuvasti ja jäsenyytensä alun jälkeen yhä enemmän, sanoo Suonperä
Aluevaalianalyysia ja eduskuntavaalityön käynnistäminen
Historialliset ensimmäiset aluevaalit on nyt käyty. Suomi äänesti kuin syrjäytetty lähiö. SKP:n aluevaalitulos oli suurimalla osalla alueista, joille ehdokkaita saatiin asetettua, heikosti positiivinen. 9 alueella 13 kannatus kasvoi hieman kuntavaaleihin ja jopa eduskuntavaaleihin nähden. Käytännössä tällä tuloksella ja yksin tekemällä ei kuitenkaan saada aikaan minkäänlaista poliittista muutosta. Paikallisesti mukaan mahtui myös positiivisia yllätyksiä. Valkeakoskella Reijo Heinosen vetämänä alueellinen kannatus nousi 1,1 prosenttiin, Kotkassa Liisa Taskinen keräsi ensikertalaisena ja ainoana ehdokkaana 0,8 prosentin kannatuksen ja Lapissa SKP onnistui kokonaisuudessaan nostamaan ääniosuuttaan sekä kunta että eduskuntavaaleihin nähden.
Aluevaaleissa puolueet halusivat tehdä ihmisille oudoista vaaleista ymmärrettäviä nimeämällä vaalit omien teemojen mukaan. Keskusta puhui maakuntavaaleista, Vasemmistoliitto sote-vaaleista ja Perussuomalaiset lopulta bensavaaleista. Kokoomus pelotteli verotuksen kiristymisellä.
- SKP:lle vaaleissa oli ennen kaikkea kysymys palvelujen rahoittamisesta ja siksi voi sanoa, että SKP kamppaili vaaleissa riittävästä rahoituksesta Sote-palveluihin. Tämän viestimme saimme myös hiukan nousemaan esiin julkisuudessa, arvioi SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg.
Zoomkokous
Koronavirus pakottaa uusiin normaaleihin. Turvallisuudesta vastaavat tahot ja Sosiaali- ja terveysministeriö viestittävät, että ihmisillä on tänään liikaa kontakteja ja siksi virus leviää kaikissa ikäryhmissä liian nopealla vauhdilla.
Helsinkiläinen SKP:n keskuskomitean jäsen Emmi Tuomi työskentelee psykologina vammaisalalla. Tuomen asiakkailla on poikkeuksetta erilaisia kommunikoinnin erityisyyksiä.
Digiloikka etäyhteyksien käyttöön tuli monelle vastentahtoisesti. Puoluetyössä kasvotusten tapaaminen on olennaista, ja kokousten taukokeskustelut usein vähintään yhtä tärkeitä kuin itse kokous.
- Etäkokoukset ovat monen kohdalla helpottaneetkin osallistumista, mutta videoyhteys, varsinkin suurella joukolla, kuva ja ääni pätkien, houkuttelee helposti tehokkuuteen, yksinpuheluun ja nopeaan päätöksentekoon keskustelun ja yhdessä pohtimisen sijaan.
Rohkaisenkin tovereita kokoontumaan etätapaamisiin pienemmissä ryhmissä, joissa videokuvakin saadaan toimimaan eikä ketään häiritse, jos syö voileipää ja hörppää kahvia välissä, sanoo Tuomi
Alustavaa keskustelua edustajakokousasioista
Keskuskomitean kokous avaa keskustelua puolueohjelmasta. Monet ympäristöliikkeet ovat tahoillaan tulleet johtopäätökseen ja iskulauseeseen "Muutetaan systeemiä, ei ilmastoa." Puolueen varapuheenjohtaja Liisa Taskinen on mukana työryhmässä, jossa valmistellaan keskuskomitealle kuun lopussa esiteltävää päivitettyä puolueohjelmaa.
- Meidän tehtävämme on osoittaa tie systeemin muutokseen. Ympäristökriisin ratkaisu on tie ulos kapitalismista, toveri Timo Jalkasen sanoin. Kun osoitamme tukemme vaikkapa Elokapina-liikkeelle, voimme myös puhutella useita heistä. Ympäristökriisi on tietenkin keskeisin asia. Vakava tilanne on vihdoin aivan viime vuosina nousut yleiseen tietoisuuteen, ja toisaalta tieteellistä tietoa karttuu koko ajan lisää. Lisäksi ympäristökriisin aiheuttamia muutoksia näkyy jo maapallolla, enenevässä määrin. Luontokato etenee pelottavaa vauhtia, myös Suomessa. Tämä on kapitalismin kriisin ilmentymää, ja haasteena on ympäristökriisin marxilainen analyysi ja sen esittäminen oikealla tavalla ohjelmassa, sanoo Taskinen
Keskuskomitean kokous 29.-30.1.
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) keskuskomitea kokoontuu tammikuun viimeisenä viikonloppuna 29.-30.1. Kokous lauantaina klo 10-16.30 ja sunnuntaina klo 10-17.
Kuluvan vuoden 2022 kärkitapahtumat mm. rauhan ja ympäristön kansainvälisen kokoontumisen suunnittelu, kärjistynyt ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä Nato-keskustelu ja eurooppapolitiikka nousevat keskustelun kärjiksi. Kokouksessa kuullaan tuoreeltaan myös aluevaalianalyysia ja käynnistetään eduskuntavaalityötä.
SKP:n edustajakokous järjestetään 11.-12.6. Karhulassa. Keskuskomitean kokouksessa käydään alustavaa keskustelua edustajakokousasioista mm puolueohjelmasta ja henkilövalinnoista.
Keskuskomitean kokous joudutaan koronrajoitusten vuoksi käymään etänä zoom-kokouksena. Lisätietoja kokouksesta tiina.sandberg@skp.fi
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Ajankohtaista
