Vanhasella vanhat lääkkeet talouteen

Valtionvarainministeri Matti Vanhanen on saanut ministeriönsä virkamiehiltä arvioin Suomen talouskasvun edellytyksistä ja vertailun pohjoismaisesta tilanteesta. Selviää, että Suomi on jäänyt jälkeen keskeisistä vertailumaista ja että Suomen taloutta on vaivannut kasvuvaje jo vuosikymmenen ajan. 

Valtionvarainministeri Vanhanen asettaa Suomen talouden tavoitteeksi talouskasvun tuplaamisen 2000-luvun tähänastisesta reilun prosentin tasosta muiden pohjoismaiden noin kahteen prosenttiin. Keskeisiksi toimiksi taloutta vahvistamaan Vanhanen linjaa tuottavuuden edistämisen, osaavan työvoiman tarjonnan kasvattamisen sekä rakenteellisen ja kustannuskilpailukyvyn turvaamisen. 

Vanhanen tehostaisi työmarkkinoita paikallisella sopimisella ja työn vastaanottamisen kannusteiden parantamisella. Lisäksi Vanhanen vahvistaisi työntekijöiden uudelleenkoulutusta ja työvoiman liikkuvuutta. 

Yksi Vanhasen nimeämistä Suomen talouden pullonkauloista on alhainen työllisyys. Ratkaisuna alhaiseen työllisyyteen valtionvarainministeri houkuttelisi Suomeen aktiivisesti kansainvälisiä osaajia. Vanhanen esittää, että avataan pikalinja oleskelu- ja työlupien saamiseksi EU:n ulkopuolisille erityisosaajille, start-up yrittäjille, tutkijoille ja innovaattoreille. 

Vanhasen mukaan tarvitsemme nopeavaikutteista elvytystä, joka samalla luo pysyvää kasvupotentiaalia uudistusten kautta. Käytännössä tämä on yhtä kuin Suomen kestävän kasvun ohjelma, jota rahoitetaan EU:n elpymispaketista. 

Valtionvarainministeri Vanhasen mukaan pohjoismaisen hyvinvoinnin lupaus ja julkisen talouden kestävyys voidaan turvata vain, mikäli työllisyysaste ja tuottavuus ovat riittävän korkeita. Vanhanen kysyykin haluammeko olla Pohjoismaa. 

- Vastaan Vanhaselle, että kyllä. Haluamme rakentaa sellaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa kaikilla on perusturva. Vanhasen pullonkauloista irtaantuminen mahdollistaa kuitenkin uusliberalistisen leikkauspolitiikan paluun. Työmarkkinoiden tehostaminen on periteisesti tarkoittanut työväen kyykyttämistä ja erilaisia työttömyysturvan leikkauksia. Paikallisella sopimisella ja työn vastaanottamisen kannusteiden parantamisella on yleensä keskusta ja porvarit tarkoittaneet työläisten hiljentämistä työpaikoilla, palkkojen ja työttömyysturvan alentamista juurikin kannustavuuden nimissä. Luuleeko valtionvarain ministeri Vanhanen todellakin, että emme osaa lukea mitä hän tarkoittaa kun puhuu kehittämisestä ja vahvistamisesta?, kysyy SKP:n puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisänen 

Valtionvarainministeri Vanhasen mukaan koronakriisi on asettanut julkisen keskustelun perspektiivin lyhyeksi. 

- Perspektiivejä - taloudenkin perspektiivejä on asetettava uusiksi kun ihminen asetetaan ennen taloutta. Näin on pakko tehdä ja hyvä, että myös porvarit ovat sen nyt koronan taivuttamana osittain oivaltaneet. Joku voisi sanoa, että yritykset ovat jopa hyötyneet koronapolitiikasta ja esimerkiksi kunnat jääneet ilman riittävää satsausta, sanoo Väisänen. 

Katse paikallistalouteen 

- Vanhanen pyrkii avauksillaan parantamaan yritysten tilannetta. Niillehän olisi edullista, mikäli lisääntyvä työvoimantarjonta polkisi palkkoja alemmas ja toisaalta erilaiset verohelpotukset ja tuet toisivat rahaa kassaan, sivaltaa puolestaan SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg. 

Sandberg näkee, että Vanhasen keinot on jo kokeiltu ja toimimattomiksi todettu. 

- Mikäli nämä esitetyt keinot toimisivat, olisi Suomessa päästy eroon massatyöttömyydestä jo aikaa sitten. Ainakaan tyritysten verohelpotuksista ja työttömien kepittämisestä se ei ole jäänyt kiinni. Se mitä nyt oikeasti tarvittaisiin, olisi reilu rahoitus kunnille, jotta nämä voisivat tarjota ihmisille työpaikkoja ja pitää paikallisen talouden pyörimässä alueellaan, summaa Sandberg 

Maailman talous on nyt poikkeuksellisen kiikkerässä tilanteessa, jonka kehittymistä on hankala ennustaa, mutta merkit viittaavat siihen, että alamäkeä on luvassa. 

- Kun talous kaikkialla kääntyy laskuun, ei vientiteollisuuden suunta käänny vaikka Suomi kuinka kovasti puhkuisi lainarahaa purjeisiin. Järkevämpää olisikin jo nyt varautua toimiin, joiden avulla selviämme tulevasta taantumasta mahdollisimman vähin vaurioin. Siinä paikallistalous tulee nousemaan erittäin merkittäväksi tekijäksi, päättää Sandberg