Pohjoisen sotavalmistelut pysäytettävä 

22.1. on päivä jolloin YK:n ydinaseet kieltävä sopimus astuu voimaan. Suomi ei ole mukana sopimuksen ratifioimisessa. Virallisen Suomen mukaan sopimus vaarantaa toisen sopimuksen – ydinsulkusopimuksen.

Useat kansalaisjärjestöt mm. Lääkärin sosiaalinen vastuu ry., Naiset Atomivoimaa Vastaan -liike, WILPF – Suomen osasto, Naiset Rauhan Puolesta - liike, Tekniikka elämää palvelemaan ry.,PAND - Taitelijat rauhan puolesta ry., Sadankomitea ry.,  Suomen Rauhanpuolustajat ja Aseistakieltäytyjäliitto ovat vaatineet Sanna Marinin hallitusta ratifioimaan YK:n ydinaseet kieltävän sopimuksen. SKP:n rauhanryhmän mielestä Suomen tulee liittyä niiden maiden joukkoon jotka allekirjoittavat ydinaseet kieltävän sopimuksen.  

Huoli ilmastosta 

Ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut jo nyt suuria muutoksia napapiirin pohjoispuolella. SKP:n rauhanryhmän Tapio Siirilä väittää, että muutokset tulevat jatkumaan, vaikka lämpeneminen saataisiinkin pysäytettyä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin tavoitteisiin.  

- Yksi merkittävä muutos on Pohjoisen jäämeren jääpeitteen väheneminen. Se tekee mahdolliseksi laivaliikenteen lisääntymisen Venäjän rannikkoa seurailevalla Koillisväylällä. Tätä kautta matkat lyhenevät merkittävästi Euroopan ja Kiinan, Japanin ja muiden itäisten Aasian maiden välillä verrattuna nykyiseen eteläiseen reittiin.  Jääpeite on pienimmillään syyskuussa.  

Jäät ovat vuosi vuodelta vähentyneet. Jäämeren alueella tiedetään olevan runsaasti öljyä ja kaasua ja erilaisia mineraaleja. Vaikka olosuhteet pysyvät vaikeina, jääpeitteen väheneminen tekee ainakin lähellä rannikkoa olevat luonnonvarat helpommin hyödynnettäviksi, sanoo Siirilä.  

USA ja Nato pyrkivät kontrolloimaan pohjoista. Öljyn ja muiden luonnonvarojen riistoon pyrkivä USA ja sen määräysvallassa oleva sotilasliitto Nato ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita alueesta. Siirilän mukaan tavoitteena on päästä kontrolloimaan taloudellista ja muuta toimintaa alueella.  

- Rauhanomainen mahdollisuus olisi alueen käytön käsitteleminen ja sopiminen pohjoisten maiden yhteistyöelimessä Arktisessa neuvostossa. Yhteistyön ja sopimisen sijasta USA ja Nato ovat kuitenkin valinneet alueella jännitystä lisäävän sotilaallisen voiman tien, sanoo Siirilä. 

Tapio Siirilä kertoo, että Naton läsnäoloa pohjoisessa on määrätietoisesti lisätty muun muassa sijoittamalla Nato-joukkoja ja Naton aseistusta Norjaan ja järjestämällä suuria sotaharjoituksia.  

- Parillisina vuosina Norjan pohjoisosissa järjestettävä Cold Response (kylmä vastaisku) on Naton suuri sotaharjoitus, jossa on mukana suuri määrä kaikkien aselajien edustajia.  

Suomikin on ollut innolla mukana. Harjoitusten tarkoituksena on avoin uhittelu Venäjän suuntaan. Sotaharjoituksissa on mukana suuria joukkoja. Sotilaallisen voiman osoittaminen on lännen vastaus Venäjän politiikalle, tarkentaa Siirilä. 

Toinen suuri toistuva sotaharjoitus on ilmavoimien ACE eli Arctic Challenge Exercise (Arktinen haaste). Harjoitus toteutetaan Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa. Harjoitus järjestetään parittomina vuosina ja harjoitukseen osallistuu yleensä yli sata lentokonetta useista Nato-maista.   

- Suomen puolustamiseen ei tarvita USA:n tankkauskoneita. Ilmatankkaus on tarpeen vain silloin, kun lähdetään sotimaan kauas maailmalle. 

USA ja Nato ovat pyrkineet sitomaan Suomen ja erityisesti Suomen Lapin osaksi niiden pohjoista sotapolitiikkaa. Se onkin ollut helppoa Suomea hallinneiden Nato-ystävällisten hallitusten ansiosta. Nato-maiden sotakoneet käyttävät Rovaniemen lentokenttää ACE-harjoitusten lisäksi aika usein muulloinkin, kertoo Siirilä 

Lapin ilmatilaa tarjotaan sotilaskäyttöön  

Kemijärvellä toimii ranskalaisen sotateollisuusyhtiön Safran Electronics & Defensen tytäryhtiö Robonic Ltd Oy. Se tarjoaa miehittämättömien lentokoneiden laukaisualustojen lisäksi suurta osaa Lapin ilmatilasta tällaisten koneiden testauslentoihin. 

Yhä tavallisempaa on vieraiden armeijoiden sotilaiden kohtaaminen Lapissa ja muuallakin Suomessa. 

- Ainakin vuodesta 2015 lähtien USA:n ja muiden Nato-maiden sotilaita on osallistunut Lapissa pidettäviin talvisotaharjoituksiin. Mitään oikeaa syytä Lapin tarjoamiseen Nato-maille talvisodan opiskeluun ei ole.  

Yhtä paljon lunta ja yhtä kylmää on monissa Natoon kuuluvissa maissa. Naton joukot voisivat harjoitella esimerkiksi Norjan tai Kanadan pohjoisosissa taikka Grönlannissa, jonka pohjoisosassa on USA:n tukikohtakin.  

Lisäksi USA:lla on Alaskassa erityinen talvisodankäyntiin erikoistunut koulutuskeskus Northern Warfare Training Center, sanoo Siirilä. 

Rovajärvellä Rovaniemen ja Kemijärven välisen tien pohjoispuolella on suuri, yli tuhannen neliökilometrin suuruinen ampuma-alue. Vaikka puolustusministeri Carl Haglund julisti vuonna 2014, että Rovajärvestä ei ole tulossa Naton harjoitusaluetta, Nato-maiden joukkoja on alueella ollut yhä useammin. 

- Harjoitusten tarkoituksena on vain suomalaisten totuttaminen yhä tiivistyvään Nato-yhteistyöhön ja siihen, että vieraiden maiden sotajoukkojen olemista Suomessa ryhdyttäisiin pitämään jotenkin normaalina. 

Esimerkiksi Saksan joukkoja on ollut Rovajärvellä useaan otteeseen ainakin vuodesta 2009 lähtien. Vuoden 2019 huhti- ja toukokuussa Suomessa järjestettiin USA:n armeijan yleisesikunnan johtama Bold Quest -harjoitus. Päätapahtumat olivat Lapissa. mutta harjoitus ulottui muuallekin Suomeen, sanoo Siirilä. 

Tiedotusvälineille antamassaan lausunnossa USA:n yleisesikunnan edustaja kehui vuolaasti Rovajärven aluetta. Rovajärvi tuli yhdysvaltalaisille tutuksi mm. siten, että USA:n merijalkaväen Hornetit vastasivat maalialueen pommittamisesta.  

- Suomalaisten enemmistö vastustaa Suomen virallista liittymistä Natoon. Oikeistolaiset pyrkivät kuitenkin tiiviillä Nato-yhteistyöllä siihen, että Naton ja Nato-maiden kanssa tehtävä sotilaallinen yhteistyö muuttuu arkiseksi ja jokapäiväiseksi.  

Porvari toivoo, että virallista liittymistäkään Natoon ei lopulta enää vastustettaisi. Jotta näin ei kävisi, Nato-yhteistyöhön ja Nato-maiden kanssa järjestettäviin sotaharjoituksiin on kiinnitettävä huomiota ja osoitettava, että niitä ei hyväksytä. Suomen Rauhanpuolustajien Lapin piiri on osaltaan pyrkinyt näin toimimaan, kertoo Tapio Siirilä. 

Rauhanryhmän ja Kommunistinuorten skypekeskustelu

SKP:n rauhanryhmä ja Kommunistinuoret järjestää yhdessä skypetilaisuuden “YK:n ydinaseet kieltävän sopimuksen merkitys” perjantaina 22.1. kello 19-20.15. 

Tilaisuudessa kuullaan Euroopan vasemmiston hallituksen ja Pohjois-Kyproksen vasemmistopuolue YKP:n Murat Kanatlia ja Kommunistinuorten Mikael Jurvasta.  

Rauhanryhmän puheenjohtaja Mervi Grönfors avaa tilaisuuden ja JP (Juha-Pekka) Väisänen toimii fasilitaattorina. Tapio Siirilä tulkkaa Murat Kanatlin puheenvuoron ja keskustelun englannista suomeksi. 

SKP:n rauhanryhmän sivut FB:ssä

Tilaisuuden tapahtumasivut FB:ssä

Tilaisuus on kaikille avoin ja siihen voi osallistua tästä linkistä skypessä 

https://join.skype.com/ioqyYWWaPCIe