"Meidän tulee seistä turvapaikkaa hakevien ja maahanmuuttajien rinnalla, kun heidän elämäänsä uhataan"

SKP:n pääsihteeri Petra Packalénin puhe Tampereen Kalevankankaalla 28.1.2018, kun Luokkasodan alkamisesta on kulunut 100 vuotta.

Hyvät toverit

Sata vuotta sitten alkoi maassamme luokkasota. Silloin työväki julisti seuraavaa: ”on pyrittävä rohkein, harkituin ottein muuttamaan koko valtiojärjestystä. Virkavalta on nyt niin murrettava, ettei se voi enää myöhemminkään kansan herraksi päästä. Tuomioistuintenkin itsevaltiudesta on tehtävä kerta kaikkiaan loppu. Koko valtiosääntö on perustettava taatusti työväen etujen mukaisesti kansanvallan pohjalle.”

Punainen lyhty syttyi Helsingin työväentalon torniin tammikuun 27. päivän iltana vuonna 1918. Se merkitsi työväen vallankumouksen alkamista. Ne kolme kuukautta jättivät syvälliset jäljet suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen. Tampereen taistelut käytiin maalis-huhtikuun vaihteessa. Täällä Kalevankankaan harjulla punaiset joutuivat kokemaan tuhansien toverien hengen vaatineen taistelun. Näistä asioista porvaristo vaikenee yhä tänäkin päivänä. Vapaussodan myyttiä ja valkoista valhetta pidetään yllä, eikä historiallisesti tärkeitä paikkoja kunnioiteta pätkääkään. Tampereen kaupunki on päättänyt luovuttaa osan Kalevankankaan pohjoisrinnettä suurpääoman, rakennusalan keinottelijoiden käyttöön. Se on suoranaista työväen historian halventamista.

Vallankumouksen myötä toteutettiin muun muassa kahdeksan tunnin työaikalaki, naisten ja miesten samapalkkaisuus sekä naisten tasa-arvoinen pääsy työtehtäviin ja valtion virkoihin. Veroja ja muita rasituksia siirrettiin vähävaraisilta rikkaille. Näitä kaikkia, huomattavia yhteiskunnallisia uudistuksia ei porvaristo uskaltanut mitätöidä myöhemminkään.

Nyt sata vuotta myöhemmin Suomessa on käynnissä laajamittainen perusturvan ja työehtojen romuttaminen, kaiken sen romuttaminen, jonka työväenliike sai aikaan vuosikymmenien kuluessa. Oikeiston valta ulottuu kaikkialle, ja sen seuraukset tulevat olemaan katastrofaaliset. Tulevaisuus näyttäytyy epävarmana Suomessa asuville ja oleskeleville, osalle jopa vaarallisena. Työpaikkoja ei ole tarpeeksi, eikä perusturva riitä kattamaan elämistä. Opiskelijat eivät valmistu aikataulussa, kun joutuvat tekemään opiskelun ohessa töitä liian pienen opintotuen vuoksi. Ihmisen vanhuutta ei turvata, vaan hoitajia vähennetään jatkuvasti.

Suomessa on varallisuutta enemmän, kuin koskaan aikaisemmin. Oikeistolainen ideologia vaatii sen laittamista muualle, kuin ihmisten hyvinvointiin. Rahaa tuhlataan uusiin sotakoneisiin, joissa yhteensopivuus on taattu sotilasliitto Naton kanssa. Suomi ei ole enää liittoutumaton maa. Porvaristomme on ajanut meidät yhteistyöhön ympäri maailmaa hyökkäyssotia käyvän tahon kanssa. Tälle on tultava stoppi!

Tällä runsaalla varallisuudella olisi mahdollisuus laittaa työllisyys kuntoon. Työpaikkoja voidaan luoda esimerkiksi tuottamalla lisää julkisia, yhdessä omistettuja palveluja. Myös työtä jakamalla sitä riittäisi useammalle. Kahdeksan tunnin työpäivä on ollut käytössä jo sata vuotta, ja tuottavuus on sinä aikana vain kasvanut. On jo aika siirtyä kuuden tunnin työpäivään!

Näemme joka puolella kasvavan rasismin ja muukalaisvihamielisyyden. Maassamme toimii järjestäytyneitä fasistisia liikkeitä. Viranomaisten toimet näiden kitkemiseksi ovat tähän mennessä olleet mitättömiä. Oikeistohallitusta ei huoleta poliittisen väkivallan lisääntyminen maassamme, sillä he eivät ole sen kohteina. Sen sijaan siitä saavat osansa kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Meidän tulee seistä turvapaikkaa hakevien ja maahanmuuttajien rinnalla, kun heidän elämäänsä uhataan. Samoin seisomme kaikkien vähemmistöjen rinnalla, jotka Suomessa saavat osakseen syrjivää kohtelua. Näin he seisovat meidän rinnallamme, kun itse kohtaamme fasistien kommunisteja kohtaan suunnatun vihan.

Päätän puheeni kiitokseen Suomen kommunistisen puolueen kaikille toimijoille koko satavuotisen historiamme aikana. Kipinästä puolueemme syttyi. Kiitos tovereille, jotka olette pitäneet sen tulen elossa. Kiitos ja kunnioitus Suomen luokkasodassa 1918 kaatuneille punaisille.