Sote-uudistukselle uusi suunta

Suomalaisen yhteiskunnan palvelujen kehittämistä ja uudistamista on vietävä eteenpäin. Näin myös sosiaali-ja terveyspalvelujen osalta, jotta voidaan yhteen sovittaa palvelut nykyistä tehokkaammin sekä purkaa olemassa olevia päällekkäisyyksiä. On vain olemassa erilaisia näkemyksiä miten ja kenen ehdoilla se toteutetaan. Hyllytetyssä sote- esityksessä maaliskuusta 2014 pyrittiin löytämään ratkaisua vastuukuntamallilla, ja terveysvaliokunnan tekemällä 19 kuntayhtymän mallilla. Perustuslakivaliokunta katsoi ne perustuslain 121§:n vastaisiksi kansalaisten yhdenvertaisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien kannalta. Myös uudistuksen rahoitusmallissa nähtiin pahoja ongelmia.

Loppuvaiheessa ennen sote-esityksen kaatumista syntyi vaikutelma että Kokoomus johtavana hallituspuolueena yritti kaikin keinoin saada uudistuksen läpi. Oliko kysymyksessä Göran Stubbin arvovalta pääministerinä vai kyseisten palveluiden ulkoistaminen yksityisen ja ylikansallisen terveysbisneksen käsiin. Mielestäni jälkimmäinen vaihtoehto on todennäköisempi kokonaisuuden kannalta.

On mielenkiintoista nähdä uskaltaako kukaan perustuslakivaliokunnan jäsen tulevaisuudessa tuoda julki sitä millaista mahdollista ulkopuolista painetta heihin kohdistettiin sote-esityksen läpisaamiseksi.

Soten uudistaminen tulee olemaan seuraavan hallituksen työlistalla yhtenä suurimmista ratkaisua vaativista asioista. Etukäteen katsottuna ei tulevaisuus näytä kovin ruusuiselta pienituloisten ja muiden vähävaraisten osalta, koska keskusta, kokoomus, SDP ja perussuomalaiset ovat esittäneet jatkavansa julkisten menojen useiden miljardien leikkauksia. Se tarkoittanee julkiselta sektorilta lähipalvelujen karsimista ja kansalaisten eriarvoisuuden lisäämistä.

Uudistuksen valmisteluun on tehtävä suunnanmuutos ja uudistuksen valmistelu toteutuu parhaiten siten, että perusteet ja tavoitteet on välttämätöntä arvioida uudelleen. On kuultava sosiaalityöntekijöitä ja sosiaalipalvelujen asiakkaita sekä on varmistettava matalan kynnyksen ennaltaehkäisevien palvelujen helppo saatavuus ja yhteys perustason terveydenhuoltoon. Sen lisäksi tehtäessä merkittäviä muutoksia rahoitusmalliin on kuultava kuntia ja annettava riittävästi aikaa kuntien lausunnoille.

Näin eduskuntavaalien edellä on ollut mielenkiintoista nähdä muun muassa keskustan takinkääntö kansalaisten harhauttamiseksi sote -palvelujen järjestämiseen liittyen. Kuinka aikaisemman esityksen kaatuessa, heidän eduskuntavaaliehdokkaansa ovat yhtyneet voimakkaasti SKP:n heti alusta esittämään maakuntahallintomalliin. Aivan kuin se olisi ollut heidän kantansa alusta lähtien.