Tavoitteena ydinaseeton maailma 

Ristiriitaista Sanna Marinin hallitukselta 

Perjantaina skypetilaisuudessa puhuva Kommunistinuorten aktiivi Mikael Jurvasen mielestä ydinaseiden kieltosopimusta ei saisi nähdä minkäänlaisena uhkana ydinsulkusopimusta kohtaan.  

- Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa puhutaan muun muassa Suomen aktiivisesta toiminnasta joukkotuhoaseiden leviämisen ehkäisyyn liittyen mutta siinä ei luvata liittyä ydinasekieltoon.  

Hallitusohjelman mukaan Suomi jatkaa myös ydinasekieltosopimuksen analysointia. Suomen kanta ydinasesopimuksista on siis hämmentävän ristiriitainen. Vaikka sopimus astuu perjantaina voimaan, voi silti mikä tahansa maa vielä allekirjoittaa sopimuksen. Joten miksei Suomi voisi olla sopimuksen 51. allekirjoittanut valtio?  

Toivon, että ydinasekiellon voimaanastumisen myötä alettaisiin Suomessakin miettimään omaa asepolitiikkaa ja ydinaseiden haittoja, sanoo Jurvanen 

Suomi on jättäytynyt täysin ulkopuolelle kaikista neuvotteluista liittyen ydinaseet kieltävään sopimukseen. Mikael Jurvasen mielestä on tärkeää, että Suomi osoittaa valtiona vastuuta.  

- Suomi hyötyisi YK:n ydinaseet kieltävän sopimuksen allekirjoittamisesta. Päätös sopimuksen tukemisesta keräisi arvostusta Suomea kohtaan maailmalla, Suomen “positiivinen maine” säilyisi. Vuonna 2019 tehdyn mielipidemittauksen mukaan noin 84% kannattaisi sopimuksen allekirjoittamista, joten on selkeää, että kansalaiset toivovat Suomelta modernimpaa ja humaanimpaa ydinaseita koskevaa politiikkaa.  

Näyttämällä tukensa YK:n sopimukselle Suomesta saataisiin positiivisempi kuva - sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Suomen ja muiden Pohjoismaiden tulisi viedä eteenpäin edistyksellistä asepolitiikkaa, ei sellaista, johon ihmiset pettyvät, visio Jurvanen. 

YK sopimus kieltää kaikki joukkotuhoaseet 

7. 7.2017 Yhdistyneet  kansakunnat (YK) hyväksyi ydinaseiden kieltosopimuksen (TPNW - The Treaty on the Prohibition of Nuclear Weapons) tulee voimaan 22. tammikuuta 2021.  

Kaikki joukkotuhoaseet on nyt kielletty YK:n sopimuksilla. Biologiset aseet vuonna 1972 ja kemialliset aseet  vuonna 1993.  

Miksi Suomi ei ole mukana? 

Yhteensä 159 maata Suomi mukaan lukien on allekirjoittanut  aloitteen (Humanitarian Initiative), jossa ilmaistaan syvä huoli ydinaseiden käytön seurauksesta ja vaaditaan ydinaseiden täydellistä hävittämistä. Virallisen Suomen linja on kuitenkin ollut ydinasevaltioiden linja, jotka eivät ole allekirjoittaneet YK:n ydinaseet kieltävää sopimusta. Virallisen linjan mukaan Suomi ei allekirjoita YK:n ydinaseita kieltävää sopimusta koska se vaarantaisi ydinsulkusopimuksen (NPT). 

Tavoitteena ydinaseeton maailma 

Pääministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoo puheessaan  ja Lännen Median haastattelussa ydinsulkusopimuksen 50-vuotisvuosipäivänä, että Suomen näkökulmasta ydinaseiden leviäminen on uhka kaikkien maiden turvallisuudelle.  

- Yhtälö on yksinkertainen: mitä harvemmalla maalla on ydinase, sitä epätodennäköisempää sen käyttö on. Sopimus on estänyt myös ydinaseiden ja ydinmateriaalin leviämistä ei-valtiollisten toimijoiden, kuten terroristijärjestöjen käsiin. 

Turhautuminen ydinaseriisunnan hitauteen oli taustalla uuden ydinaseet kieltävän sopimuksen hyväksymisessä vuonna 2017. Sopimus kieltää ydinaseet kaikilta valtioilta. Kiellon merkitys on kuitenkin paljolti symbolinen, sillä yksikään ydinasevaltio ei ole liittymässä sopimukseen. 

Ydinaseeton maailma on Suomenkin tavoite. Ydinaseriisunnassa tärkein työkalu on edelleen ydinsulkusopimus, jossa myös ydinasevallat ovat mukana. 

Suomi on tässä työssä kokoaan suurempi toimija. Suomi on IAEA:n johdonmukainen tukija ja mittava rahoittaja sekä aktiivinen toimija ydinturvan edistämisessä ja ydinterrorismin vastaisessa työssä. Kevään NPT-neuvotteluihin annamme panoksemme kansallisesti osana EU:ta ja yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa, sanoo Pekka Haavisto 

Ydinsulkusopimus ja valtapolitiikka 

Ydinsulkusopimus ei ole onnistunut estämään ydinaseiden leviämistä. 1960-luvulla atomiaseita oli viidellä valtiolla. Kaikkia kiinnosti ydinaseiden leviämisen estäminen. Irlannin aloitteesta käynnistettiin neuvottelut, ja ydinsulkusopimus (Nuclear Proliferation Treaty, NPT) solmittiin vuonna 1968.  

Siinä sovittiin, että tuolloin ydinaseettomat valtiot sitoutuvat olemaan hankkimatta ydinaseita, ja viisi ydinasevaltiota sitoutui hyvässä uskossa luopumaan aseistaan neuvotteluteitse. Samalla ydinaseettomille maille taattiin oikeus ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön.  

Israel, Intia ja Pakistan eivät ole mukana ydinsulkusopimuksessa, ja Pohjois-Korea on myöhemmin irtisanoutunut siitä. 

Kansalaisyhteiskunta aktiivisena ydinaseita vastaan 

Kansainvälinen ydinaseita vastusta ICAN (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) -verkosto on tuonut ydinaseita vastustavia kansalaisjärjestöjä ja liikkeitä yhteen myös Suomessa.   

Pohjoismaissa joukko kansalaisjärjestöjä on juuri vedonnut eri Pohjoismaiden hallituksiin ydinaseet kieltävän sopimuksen hyväksymisen puolesta.  

Suomalaisen kansalaisjärjestökentän toimijat kuten Lääkärin sosiaalinen vastuu ry., Naiset Atomivoimaa Vastaan -liike, WILPF – Suomen osasto, Naiset Rauhan Puolesta - liike, Tekniikka elämää palvelemaan ry.,PAND - Taitelijat rauhan puolesta ry., Sadankomitea ry., Suomen Rauhanpuolustajat ja Aseistakieltäytyjäliitto ovat olleet mukana vaatimuksessa. 

Järjestöjen mukaan Suomen pitäisi ratifioida YK:n ydinaseet kieltävä sopimus. Lisäksi järjestöjen mielestä ydinaseeton vyöhyke Pohjoismaissa olisi keino edistää liennytystä.