Suomi rauhan ja solidaarisuuden edelläkävijäksi
YK:n päivä 24.10.2017 Tampere
Historian suuriin saavutuksiin kuuluu se, että YK perustettiin toisen maailmansodan jälkeen edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, sekä oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia. YK-jäsenyytensä aikana Suomi on tullut tunnetuksi puolueettomuuspolitiikasta ja rauhanomaisten suhteiden vaalimisesta muihin valtioihin, sekä ihmisoikeuskysymysten ja naisten oikeuksien ajamisesta. Rauhanturvaamiseenkin osallistuminen on ollut näkyvää.
Mutta se todellisuus, jossa tänään elämme, on nostanut nähtäville uhkakuvia aivan muusta. Suomen kiiltokuvamaine liittoutumattomana rauhanedistäjänä on himmenemässä, eikä puolueettomuus enää kuvaa politiikan sisältöä. YK:n velvoittavat julkilausumat näyttävät päättäjiltä unohtuneen jonnekin menneeseen.
Suomi tuntuu siirtyneen oikeistohallituksen johdolla suoranaiseen sotahulluuteen ja varusteluvimmaan. Satsaukset asehankintoihin ovat viemässä Suomea Natoon ja samalla ne lisäävät jännitystä Itämerellä. Valtioneuvoston alkuvuodesta hyväksymä puolustuspoliittinen selonteko on sisällöltään silkkaa hyökkäyspolitiikkaa ja sotaan valmistutumista. Eikä hiljan julkisuuteen tullut tieto ruumispussien tilaamisesta puolustusvoimille ole omiaan lisäämään tavallisen pulliaisen turvallisuudentunnetta, vaikka se ei uutisen mukaan liitykään ajankohtaiseen turvallisuustilanteeseen. Ainakin meikäläisen on hyvin vaikea keksiä ruumispusseille vaihtoehtoista käyttöä.
Suomen maaperällä järjestetyt Naton sotaharjoitukset ovat uhka hyville Venäjäsuhteillemme. Suomenkaan sotaharjoitukset eivät ole pelkkiä harjoituksia, vaan ne ovat myös viestintää jonnekin jostakin. Ja hyvin toisenlaista viestintää kuin oli aloite ydinaseettomasta Pohjolasta. Historia kertoo julmaa tarinaansa, jossa syyt sotiin ovat olleet moninaisia kuten taloudelliset edut, vallanhimo, vääryyksien oikaisu tai muut inhimilliset tekijät. Sota ei ole leikin asia, eikä sitä historian saatossa ole käyty virtuaalisesti. Siisti, ihmisuhriton ja kärsimystä aiheuttamaton sota ei ole mahdollinen edes digiloikan aikana ja kehäkolmosen ulkopuolella. Vaikka raha ja aseteollisuuden voitot houkuttavat nykypäättäjiä taustajoukkoineen, pitää vaakakupissa ihmisen ja inhimillisyyden painaa enemmän.
Tänä YK:n päivänä haluankin antaa maamme päättäjille tehtävän: Edistäkää rauhaa.
Rauha on tärkeämpää kuin rahana mitattava kilpailukyky ja Suomi-brändit, joilla ei sodan tuoksinassa juurikaan olisi merkitystä. Valtioneuvoston puolustusselonteossa pitäisi olla oma perusteellinen lukunsa rauhantyöstä, eikä pahitteeksi olisi huomioida rauhantilan säilyttämisen vaikutusta ihmisten hyvinvointiin meillä ja muualla. Rauhantyöhön tarkoitetut määrärahat on palautettava aiemmalle tasolleen, jotta maamme voi sanoa itseään sivistysvaltioksi. On anteeksiantamatonta vaarantaa lastemme tulevaisuus lisäämällä asevarustelua ja rahoittaa se leikkaamalla koulutuksesta, terveyspalveluista ja vähävaraisimpien toimeentulosta. Leikkausten perusteluiksi ei silti ole rehellisesti kerrottu halua investoida mieluummin aseisiin kuin ihmisiin.
Eikä siinä kyllin; meille (siis kansalaisille) on perusteltu ydinasekieltosopimuksen valmisteluun osallistumisen sivuuttamista sillä, ettei maallamme ole ydinasetta. Kirjaimellisesti tulkiten asia on noin, mutta todellisuudessa isäntämaasopimus Naton kanssa vähentää perusteen totuusarvoa merkittävästi. On tosiasia, ettei Naton joukkoja isännöivällä maalla ei ole oikeutta kieltää tai valikoida aseistusta, jolla isännöitävä sotilasmassa on varusteltu. Peruste on siis kestämätön.
Ydinasekieltosopimus hyväksyttiin YK:ssa viime heinäkuussa, Suomen pitää nyt osoittaa aitoa ja oikeaa rauhantahtoa allekirjoittamalla ja ratifioimalla sopimus. Presidentin tulee olla aloitteellinen ja vaikuttaa ydinasevaltojen päättäjiin koko maailman kattavan joukkotuhoaseet kieltävän sopimuksen aikaansaamiseksi. Ja Suomen johdon pitää kaikin mahdollisin tavoin edistää ydinasekieltosopimuksen kattavuuden laajentamista ja rauhaa. Tämän ohella on laitettava jäitä hattuun asevarustelussa ja jätettävä Nato-haaveet sikseen. Maailma tarvitsee Suomea rauhan ja solidaarisuuden edelläkävijäksi.
Rauha kuuluu kaikille!